Kevättä ilmassa ja vettä vintillä?
Kevät saattaa yllättää omakotiasujan. Kuva Adobe Stock.
Kevään saapuminen näkyy ja kuuluu aina Vesivekin vuotopäivystyksessä, missä puhelin pirisee tällöin vilkkaasti. Kun kevätaurinko alkaa sulattaa katolle sataneen lumikerroksen, testataan katteen ja alapohjarakenteiden vedenpitävyys.
Sahaava lämpötila + katon lumimassa = vuotoriski
Keväisin lämpötila saattaa auringon lämmittämällä katolla nousta selkeästi plussan puolelle, mutta yöllä voidaan käydä vielä pakkasen puolella. Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila yhdistettynä painavaan, kosteaan lumimassaan on vanhalle kattorakenteelle pahin mahdollinen yhtälö. Kun lumikuorma painaa saumoja, läpivientejä ja kiinnikkeiden kohtia, kosteus pääsee imeytymään niiden pienimpiinkin rakoihin kapillaarisesti.
Erityisesti tiilikate paljon saumoja sisältävänä katteena on tällöin altis vuodoille. Lämpötilan mennessä pakkasen puolelle saumoihin ja huokosiin imeytynyt kosteus laajenee. Tämä ilmiö pakkasrapauttaa materiaaleja ja saa esimerkiksi huonosti tiivistetyt ruuvit pumppautumaan ylös pelleistä.
Pakkas- ja plussakelien vaihtelut tuovat yläpohjaan myös kondensiokosteutta. Kun kevätauringon lämmittämä, kostea ilma yöllä jäähtyy, sen sisältämä kosteus tiivistyy esimerkiksi peltikatteen alapintaan.
Kun aluskate on kunnossa ja yläpohjan tuuletus on riittävä, pienet katteen vuodot ja kondensiokosteus eivät aiheuta ongelmia riskikeleilläkään. Kosteus haihtuu ulkoilmaan eikä jää muhimaan rakenteisiin.
Jos kotisi katto on rakennettu ennen 2000-lukua, kannattaa varmuuden vuoksi käydä kurkkaamassa vintille. Nykyaikaiset vedenpitävät aluskatteet yleistyivät vasta 90-luvulla; sitä ennen aluskatetta ei asennettu lainkaan tai käytettiin pahvisia aluskatteita, jotka aikaa myöten vettyvät ja alkavat vuotaa ja repeillä.
Info
Jos kattosi on rakennettu ennen 2000-lukua, huomioi erityisesti nämä seikat:
- Onko yläpohjassa kunnollinen aluskate?
- Onko yläpohjassa raikas ilma eli onko tuuletus riittävä?
- Ovatko katon läpiviennit ja katteen kiinnikkeet tiiviit?
Riittämätön tuuletus aiheuttaa aina aikaa myöten ongelmia
Ennen 2000-lukua ei myöskään kattorakenteen tuulettuvuuteen kiinnitetty huomiota samalla tapaa kuin nykyään.
Jotkut vanhemmat kattorakenteet vaativat kolmois- tai jopa neloispystyrakenteen, jotta riittävä ilmankierto saadaan varmistettua.
Aluskatteen lisäksi vintillä kannattaa kiinnittää huomio läpivientien kohtiin, eli savupiipun, ilmanvaihtoputkien, antennin ynnä muiden juuriin. Ilmanlaatu kertoo paljon ja hajuaisti on hyvä mittari: jos yläpohjassa on tunkkainen, kostea haju, on tuuletus riittämätön. Silloin kannattaa tarkemmin tutkia myös ruoteiden ja eristeiden kuntoa. Jos kosteus on päässyt jylläämään pidempään, voi rakenteissa näkyä merkkejä vaurioista, eli tummentumia, kasvustoja tai peräti hometta.
Kosteat, vaihtelevat kelit tulevat yleistymään talviaikaankin, joten kunnollinen aluskate ja kattorakenteen tuulettuvuus ovat ehdoton edellytys terveelle kodille.