Kehysriihi 2026: remontointi, asuntolainat ja rakentaminen – mitä päätökset tarkoittavat käytännössä
Kehysriihi 2026 toi rakentamiseen, remontointiin ja asuntolainoihin useita päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät eri tavoin kotitalouksissa ja taloyhtiöissä. (Kuva: Adobe Stock)
Rakentamisen ahdinko näkyy yhä sekä asuntokaupassa että korjaushankkeissa. Hallitus haki kevään 2026 kehysriihessä piristysruisketta päätöksillä, joilla yritetään saada liikkeelle remontteja, helpottaa asunnon ostamista ja vauhdittaa rakennusalan työllisyyttä. Keinot kohdistuvat verotukseen, taloyhtiöiden korjauksiin, asuntolainoihin ja valtion omiin investointeihin.
Korjausavustus kohdistuu taloyhtiöiden hankkeisiin
Rakentamisen puolella suurin yksittäinen päätös on määräaikainen asuinrakennusten korjausavustus. Hallituksen mukaan avustuksella voidaan toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimia, ja rahaa varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Sama kokonaisuus sisältää myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen parantamisen ja asuintalovarauksen korotuksen.
Painopiste osuu käytännössä taloyhtiöihin. Jos yhtiössä on jo valmisteltu energiaremonttia, putkiremonttia tai muuta laajaa peruskorjausta, kehysriihen päätökset voivat helpottaa hankkeen etenemistä. Avustus ei poista rahoitustarvetta, mutta se voi tehdä laskelmasta aiempaa toteuttamiskelpoisemman aikana, jolloin moni hanke on jäänyt odottamaan korkojen laskua ja rahoitusmarkkinan rauhoittumista. Tämä tulkinta perustuu hallituksen omaan kirjaukseen, jossa korjausavustus kytketään nimenomaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaukseen.
Info
Kotitalousvähennys on omakotiasujalle näkyvin muutos
Omakotiasujalle näkyvin päätös löytyy verotuksesta. Hallitus päätti kasvattaa kotitalousvähennystä vuosille 2026 ja 2027 niin, että enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon ja yritykseltä ostetun työn vähennysprosentti 35 prosentista 40 prosenttiin. Nykyisin voimassa olevien Verohallinnon ohjeiden mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on vielä 1 600 euroa henkilöltä ja vähennysprosentti 35, joten kehysriihen linjaus vaatii vielä lainsäädäntömuutoksen ennen kuin uusi taso tulee voimaan.
Kotitalousvähennyksen korotus osuu erityisesti remontteihin, joissa työn osuus on suuri. Siksi vaikutus voi näkyä nopeasti esimerkiksi kylpyhuoneremonteissa, keittiöissä, talotekniikan uusimisessa ja pihatöissä. Suuri remontti ei muutu halvaksi, mutta laskelma muuttuu sen verran, että lykkäämisen sijaan työ voidaan tilata nyt. Kannattaa myös muistaa, että kotitalousvähennyksen korotus on määräaikainen.
LUKUVINKKI!
Taloyhtiölainojen ehtoja höllennetään
Taloyhtiöiden rahoituksen helpottaminen voi osoittautua yhtä tärkeäksi kuin itse avustus. Monessa yhtiössä korjaustarve on ollut tiedossa jo pitkään, mutta hanke on pysähtynyt rahoituksen hintaan tai ehtoihin. Kun hallitus lupaa parantaa perusparannuslainojen valtiontakausta, tarkoitus on madaltaa tätä kynnystä. Käytännön vaikutus riippuu siitä, miten sääntely ja pankkien rahoituskäytännöt lopulta muuttuvat, mutta suunta on selvä. Valtiolta haetaan nyt vahvempaa roolia korjaushankkeiden liikkeelle saamisessa.
ASP-lainojen muutoksilla haetaan vauhtia asuntokauppaan
Kehysriihen rakentamispäätökset eivät rajoitu remontointiin. Hallitus yrittää vauhdittaa myös asuntokauppaa muuttamalla ASP-lainan ehtoja. Valtion takaaman ASP-asuntolainan enimmäislainamäärä nostetaan 95 prosenttiin asunnon hankintahinnasta, ja takaisinmaksuajan enimmäispituus yhtenäistetään 40 vuoteen. Samalla valtion takaaman omistusasuntolainan enimmäislainamäärä nousee 85 prosentista 90 prosenttiin, ja myös valtiontakauksen enimmäispituus pitenee 40 vuoteen.
Näillä muutoksilla haetaan ennen kaikkea lisää liikettä asuntokauppaan. Ensiasunnon ostajalle muutos tarkoittaa pienempää omarahoitusvaadetta ja enemmän joustoa lainan takaisinmaksuun. Jos ostajia saadaan takaisin markkinoille, liike ei jää ainoastaan pankin ja ostajan väliseksi asiaksi. Se heijastuu nopeasti myös vanhojen asuntojen kauppaan, muuttoketjuihin ja lopulta uudisrakentamisen kysyntään.
LUKUVINKKI:
Valtion omat hankkeet tuovat alalle töitä
Valtio aikoo vauhdittaa alaa myös omilla hankinnoillaan. Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeita aikaistetaan käytettävissä olevien valtuuksien puitteissa, ja rakentamispäätöksiä voidaan hallituksen mukaan tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana. Julkinen rakentaminen ei yksin muuta suhdannetta, mutta se voi tasata pahinta notkahdusta silloin, kun yksityinen kysyntä on vielä heikkoa. Rakennusalan yrityksille se voi tarkoittaa töitä vaiheessa, jossa markkina muuten yskii.
Ratkaisevaa on, muuttuvatko päätökset hankkeiksi
Lopullinen vaikutus nähdään vasta myöhemmin. Päätökset avaavat mahdollisuuksia, mutta ne eivät yksin käynnistä yhtään remonttia, asuntokauppaa tai työmaata. Se ratkaisee, muuttuvatko linjaukset taloyhtiöissä päätöksiksi, kotitalouksissa tilauksiksi ja pankkien pöydillä myönnetyiksi lainoiksi. Jos näin käy, rakentamiseen voi tulla pitkän hiljaisen jakson jälkeen kaivattua liikettä.
Mitä ajatuksia sinulla herää kehysriihen päätöksistä? Avaa rohkeasti keskustelua rakentamiseen ja remontointiin liittyen Keskustelupalstalla
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat