• Etusivu
  • Talo

Karkauspäivänä hypätään ja kositaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.06.2022
20226_78582.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Ennen muinoin ajanlasku perustui kuun vaiheisiin. Kuun kuukausi on 29,5 vuorokautta, joten päätettiin, että kalenterikuukauden pituus on 29–30 vuorokautta. 12 kuukauden pituinen kalenterivuosi jäi kuitenkin todellista kuuvuotta lyhyemmäksi. Tähän keksittiin ratkaisu "karkauspäivän" avulla. Karkauspäivä siis lisätään vuoteen, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat todellisia vuodenaikoja.

Ja sitten tuli Caesar...

Karkausvuosina helmikuuhun lisätään yksi ylimääräinen päivä. Karkauspäivän alkuperäisen ajankohdan keksi Julias Caesar vuonna 46 eaa. Sitä ennen käytössä oli ollut kokonainen ylimääräinen kuukausi. Caesar kuitenkin uudisti ajanlaskun niin, että yksi päivä riitti tasaukseen.

Caesarin aikaan helmikuu oli vuoden viimeinen kuukausi ja helmikuussa oli vain 23 päivää, joten karkauspäiväksi muodostui 24.2.

Suomessa karkauspäivää on vietetty vuodesta 1608 alkaen. Aluksi päivä oli Caesarin ajanlaskun mukainen 24.2., mutta käytännöstä luovuttiin 1990-luvun puolivälissä ja päivä siirrettiin vuonna 2000 helmikuun 29:nneksi.

Päivä ei karkaa vaan karaa

Karkauspäivän käsitteestä on kiittäminen sanan länsimurteissa tunnettua merkitystä "hypätä". Sana "karata" on kyllä verbi, mutta ei siis tarkoita "paeta" vaan "hypätä".

Yleisin selitys tälle päivän hyppäämiselle on kansatieteen tohtori Kustaa Vilkunan teorian mukaan vanhat puulautakalenterit, joissa päivien edetessä siirrettiin puutappia kolosta seuraavaan. Karkauspäivänä ei näin voitu tehdä, vaan tappia ainoastaan hyppäytettiin ilmassa ja palautettiin takaisin samaan koloon.

Karkauspäivään liittyy myös taikauskoa, onhan kyseessä perin eriskummallinen päivä. Karkauspäivä oli nurinkurisuuksien päivä, jolloin kaikki oli päälaellaan. Ennen oli tavatonta, että nainen ilmaisi halujaan miestä kohtaan. Niinpä karkauspäivänä naistenkin sopi kosia. Puhuttiin jopa "vanhapiikojen onnenpäivästä".

Suomeen karkauspäivän kosimisperinne rantautui 1800-luvun lopulla. Perinteeseen kuuluu, että kosinnan torjuva mies joutuu maksamaan naiselle hyvitystä. Suomalainen tapa on, että torjutulle pitää antaa kangasta uuteen hameeseen tai leninkiin.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Naiset, nuo viekkaat olennot

Usein on käynyt myös niin, että nainen on kosinut pelkästään hamekankaan toivossa. Perinteet tosin sallivat tämänkin viekkauden, sillä ajankohta tarjosi mahdollisuuden kunniakkaaseen perääntymiseen. Jos mies kieltäytyi, nainen saattoi ilmoittaa olleensa liikkeellä vain hamekankaan perässä. Kuuleman mukaan kangaskaupoissa ei silti ole ollut havaittavaa nousua miesasiakkaiden määrän suhteen...

Markkinamiehet ovat joka tapauksessa ymmärtäneet hyödyntää tämän erikoisen päivän. Moni ravitsemusliike, majapaikka ja jopa kunta tarjoaa erityiset edut karkauspäivän kunniaksi. Onpahan eräs julkisuuden henkilökin aikanaan luvannut lähettää hamekankaat 100 ensimmäiselle kosijaneidolle.

Talo
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Mies tekemässä määrälaskentaa apunaan älypuhelimen laskin
Määrälaskenta: Miksi, missä ja milloin se on tärkeää?
Rakentaminen ja remontointi vaativat tarkkaa suunnittelua, ja yksi tärkeimmistä vaiheista on määrälaskenta. Ilman sitä voi syntyä ylimääräisiä kustannuksia, materiaalihukkaa ja aikatauluongelmia.Kun tiedät tarkalleen, kuinka paljon materiaaleja tarvitaan, voit budjetoida oikein, välttää viivytyksiä ja tehdä hankinnat kustannustehokkaasti. Mitä määrälaskenta on, miten se tehdään ja miksi se kannattaa huomioida jo projektin alkuvaiheessa?
20232_80801.jpg
Saako ilmanvaihdon sammuttaa pakkasella?
Energiakriisi on saanut kodin omistajat pohtimaan energiankulutusta entistä tarkemmin. Ilmanvaihdon sammuttaminen voi houkuttaa, mutta sitä ei kannata tehdä talvellakaan.Ilmanvaihto nimittäin poistaa likaista ilmaa ja ylimääräistä kosteutta sekä tuo raikasta hengitysilmaa asuntoon. Siksi toimiva ilmanvaihto on elintärkeää niin asunnon rakenteiden kuin asukkaiden terveydenkin kannalta - myös talvella.
ABLOY_Yale Linus L2 uutuus
Abloy esittelee uuden Yale Linus L2 -älylukon
Joko kuulit, että Abloy Oy on tuonut Suomen markkinoille uuden Yale Linus L2 -älylukon? Uusi Yale Linus L2 on päivitetty versio aiemmin julkaistusta Linus-älylukosta. Tämä moderni lukko mahdollistaa kotioven avaamisen ilman avainta sekä pientaloissa että kerrostaloasunnoissa. Yale Linus L2 on uuden sukupolven malli, tarjoten lisää vaihtoehtoja Yale-tuotelinjan laajaan kodin turvatuotevalikoimaan.
20234_81376.jpg
Vältä vaarat sähköauton latausaseman kanssa
Naapuri näyttää ostaneen sähköauton. Toivottavasti hoitavat sen lataamisen turvallisesi, vaaroista välillä varoitellaan. Onneksi nykyään on tarjolla runsaasti sekä tietoa että laitteita sähköautojen turvalliseen lataamiseen kotioloissa.
20233_81321.jpg
RK Palotiiviste palo-ovien tiivisteeksi
Rakennuksessa on tiloja, jotka pitää palo-osastoida. Omakotitaloissa tämä usein rajoittuu pannuhuoneisiin. Palo-osastointiin kuuluu sekä määräykset täyttävät sisä- ja kattorakenteet että ikkunat ja ovet. Palo-osastoinnissa pannuhuoneessa myös ovien sekä ikkunoiden tiivisteiden ja tiivistämisen on oltava palonkestäviää.
puulattia ja paneloitu seinä auringonvalossa
Sisäverhouslautaa seiniin, katton ja lattialle
Yksi aikaa kestävistä ja tyylikkäistä ratkaisuista, jotka tuovat luonnollista eleganssia sisätiloihin, ovat sisäverhouslaudat. Sisäverhouslaudat eivät ole pelkästään seinäpäällysteitä – ne ovat taidokkaasti suunniteltuja ja monipuolisia materiaaleja, jotka voivat muuntaa huoneen ilmeen ja tuntuman. Niiden käyttö ei rajoitu pelkästään perinteisiin tiloihin, vaan ne ovat myös modernin sisustussuunnittelun kulmakiviä.Tutustu puusta valmistettuihin sisäverhous paneeleihin, lattialautaan sekä listoihin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton