• Etusivu
  • Talo

Karkauspäivänä hypätään ja kositaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.06.2022
20226_78582.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Ennen muinoin ajanlasku perustui kuun vaiheisiin. Kuun kuukausi on 29,5 vuorokautta, joten päätettiin, että kalenterikuukauden pituus on 29–30 vuorokautta. 12 kuukauden pituinen kalenterivuosi jäi kuitenkin todellista kuuvuotta lyhyemmäksi. Tähän keksittiin ratkaisu "karkauspäivän" avulla. Karkauspäivä siis lisätään vuoteen, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat todellisia vuodenaikoja.

Ja sitten tuli Caesar...

Karkausvuosina helmikuuhun lisätään yksi ylimääräinen päivä. Karkauspäivän alkuperäisen ajankohdan keksi Julias Caesar vuonna 46 eaa. Sitä ennen käytössä oli ollut kokonainen ylimääräinen kuukausi. Caesar kuitenkin uudisti ajanlaskun niin, että yksi päivä riitti tasaukseen.

Caesarin aikaan helmikuu oli vuoden viimeinen kuukausi ja helmikuussa oli vain 23 päivää, joten karkauspäiväksi muodostui 24.2.

Suomessa karkauspäivää on vietetty vuodesta 1608 alkaen. Aluksi päivä oli Caesarin ajanlaskun mukainen 24.2., mutta käytännöstä luovuttiin 1990-luvun puolivälissä ja päivä siirrettiin vuonna 2000 helmikuun 29:nneksi.

Päivä ei karkaa vaan karaa

Karkauspäivän käsitteestä on kiittäminen sanan länsimurteissa tunnettua merkitystä "hypätä". Sana "karata" on kyllä verbi, mutta ei siis tarkoita "paeta" vaan "hypätä".

Yleisin selitys tälle päivän hyppäämiselle on kansatieteen tohtori Kustaa Vilkunan teorian mukaan vanhat puulautakalenterit, joissa päivien edetessä siirrettiin puutappia kolosta seuraavaan. Karkauspäivänä ei näin voitu tehdä, vaan tappia ainoastaan hyppäytettiin ilmassa ja palautettiin takaisin samaan koloon.

Karkauspäivään liittyy myös taikauskoa, onhan kyseessä perin eriskummallinen päivä. Karkauspäivä oli nurinkurisuuksien päivä, jolloin kaikki oli päälaellaan. Ennen oli tavatonta, että nainen ilmaisi halujaan miestä kohtaan. Niinpä karkauspäivänä naistenkin sopi kosia. Puhuttiin jopa "vanhapiikojen onnenpäivästä".

Suomeen karkauspäivän kosimisperinne rantautui 1800-luvun lopulla. Perinteeseen kuuluu, että kosinnan torjuva mies joutuu maksamaan naiselle hyvitystä. Suomalainen tapa on, että torjutulle pitää antaa kangasta uuteen hameeseen tai leninkiin.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Naiset, nuo viekkaat olennot

Usein on käynyt myös niin, että nainen on kosinut pelkästään hamekankaan toivossa. Perinteet tosin sallivat tämänkin viekkauden, sillä ajankohta tarjosi mahdollisuuden kunniakkaaseen perääntymiseen. Jos mies kieltäytyi, nainen saattoi ilmoittaa olleensa liikkeellä vain hamekankaan perässä. Kuuleman mukaan kangaskaupoissa ei silti ole ollut havaittavaa nousua miesasiakkaiden määrän suhteen...

Markkinamiehet ovat joka tapauksessa ymmärtäneet hyödyntää tämän erikoisen päivän. Moni ravitsemusliike, majapaikka ja jopa kunta tarjoaa erityiset edut karkauspäivän kunniaksi. Onpahan eräs julkisuuden henkilökin aikanaan luvannut lähettää hamekankaat 100 ensimmäiselle kosijaneidolle.

Talo
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Pitkän ajan taloussuunnittelu
Pitkän ajan taloussuunnittelussa otetaan huomioon 5-10 vuoden päähän ulottuvat kunnossapito- ja korjaustavoitteet. Kysymys onkin siitä, miten suunnitellut toiminnan muutokset tai peruskorjaukset ja –parannukset tullaan rahoittamaan vuotuisten hoitokulujen lisäksi. Rahoitussuunnittelun pohjana on arvio vastikkeiden, vuokrien ja käyttökorvausten kustannuksia vastaavasta tasosta. Tämän lisäksi pitää arvioida muun rahoituksen tarve. Rahoitusta voidaan järjestää lainarahan lisäksi esimerkiksi erillisillä korjausvastikkeilla ja niiden ennakkorahastoinnilla tai asuintalovarausten muodostamisella.Suurten korjaushankkeiden osalta tulee selvittää miten suuriin kertamaksullisiin osakassuorituksiin yhtiön osakkailla on halukkuutta ja miten suureksi pääomavastike voidaan mitoittaa. Pääomavastikkeen suuruuteen vaikuttaa lähinnä vieraan pääoman laina-ajan pituus.Pitkän ajan taloussuunnittelussa tulee päättää myös se, miten korjausmenot ja niiden rahoitus tullaan käsittelemään kirjanpidossa ja verotuksessa. Taloyhtiön verotukseen vaikuttaa se, käytetäänkö kirjanpidossa aktivointia ja rahastointia vai kuluiksi kirjaamista ja osakassuorituksia tai asuintalovarausten muodostamista. Selvien perusparannusten osalta kirjanpidossa on aktivointipakko, jolloin myös rahastointi on mielekästä. Jos kaavaillut korjaushankkeet ylittävät viiden vuoden aikana kertyvän ennakkorahastointimäärän, tarvitaan lisäksi vierasta pääomaa.
20102_20477.jpg
Akvatermiltä uusi varaaja
AKVAir Smart on lämminvesivaraaja (lämmitys + käyttövesi), joka voidaan asentaa edustavaankin tilaan. Varaaja ei tarvitse erillistä teknistä tilaa vaan se voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen. Varaajan mitat on sovitettu eurooppalaisen standardin mukaisiksi.
Hiilet Luxury esittely messuilla
Miksi enää kärsiä mökkivessan hajuista? Hiilet® Luxury tarjoaa ratkaisun
Hiilet® Luxury on suomalainen vastaus mökkivessojen haasteisiin. Tämä teknisesti edistyksellinen, pussiton polttava käymälä tarjoaa käyttäjälleen hajuttoman, helppokäyttöisen ja huoltovapaan vaihtoehdon perinteisille ratkaisuille. Käymälä on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntoihin, mutta soveltuu erinomaisesti myös esimerkiksi saunamökkeihin, harrastetiloihin ja piharakennuksiin. Hiilet® Luxury yhdistää modernin teknologian ja käytännöllisyyden ainutlaatuisella tavalla.
Viikon kysymys mietityttää.
Voiko lattiaa korottaa?
Lämmin autotalli laajennetaan asuintilaksi. Huonekorkeus on autotallissa n. 3 m ja tarkoitus olisi korottaa lattiarakennetta, jotta 2,60 m korkeat uudet kipsilevyt sopisivat hyvin seinään. Pohjarakenne on tällä hetkellä autotallissa: kapillaarikatkos (pesty sora), eristys 10 cm keskellä ja 15 cm laidoilla ja betonilaatta 8 cm. Itse lattiamateriaalista tulee hengittävä, lankkulattia tai esim. parketti. Huoneeseen tulee patterilämmitys. Autotallissa on viemäri keskellä ja kaadot viemäriin päin. Uuteen tilaan ei tule vesipisteitä.
20107_22495.jpg
Sääolot huomioitava puumateriaalien valinnassa
Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.
kuva sokeritoukasta
Sokeritoukka kotona – tunnistus, torjunta, ansat ja tehokkaat keinot eroon pääsemiseksi
Sokeritoukka on yleinen kotien haittaeläin, joka viihtyy kosteissa nurkissa ja ilmestyy esiin pimeällä. Vaikka se ei pure tai levitä tauteja, sen nopea liike ja sitkeys tekevät siitä ei-toivotun vieraan. Tässä artikkelissa opit tunnistamaan sokeritoukat, estämään niiden leviämisen ja rakentamaan tehokkaita ansoja kotona.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton