Kannattaako remonttia lykätä? Pellervon taloustutkimus ennuste vastaa

Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia. Kasvu jää vaatimattomaksi, eikä talous ole kääntymässä vauhdikkaaseen nousuun. Remontoijan kannalta olennaista on se, että yleinen hintakehitys pysyy PTT:n mukaan melko maltillisena. Kuluttajahintojen nousu on tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Heikko kysyntä hillitsee hintojen nousua, vaikka energian hinnassa nähdäänkin nousupaineita.

Vielä muutama vuosi sitten inflaatio oli aivan toista luokkaa. Nyt ympäristö on selvästi rauhallisempi. Se ei tarkoita, että kaikki remontit halpenisivat automaattisesti, mutta kustannusympäristö on vakaampi kuin pahimpina inflaatiovuosina.

Asuntorakentaminen on pudonnut Suomessa jyrkästi. PTT:n mukaan asuinrakentamisen piristymistä ei odoteta vielä tänä vuonna, ja ensi vuodenkin elpyminen jää hyvin maltilliseksi. Markkinoilla on edelleen runsaasti myymättömiä asuntoja, ja uusien sekä vanhojen asuntojen hintaero jarruttaa uusien hankkeiden käynnistymistä.

Rakentamisen heikko tilanne näkyy myös työmarkkinoilla. PTT arvioi, että rakentamisen suurimmat työllisyyden laskut ovat jo takana, mutta alalta ei ole odotettavissa merkittävää tukea työllisyydelle vielä kuluvana vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa remontoijalle rauhallisempaa markkinaa kuin silloin, kun uudiskohteet vetävät kovaa. Tarjouspyynnöt kannattaa lähettää useammalle tekijälle, sillä vaisu markkinatilanne voi parantaa kilpailutuksen tulosta.

Kun rakentaminen aikanaan piristyy selvemmin, urakoitsijoiden kalenterit täyttyvät taas nopeammin. Silloin pienen tai keskisuuren remontin neuvotteluasema voi heikentyä. Ajoitusetu on nyt todennäköisesti parempi kuin myöhemmin.

PTT ennustaa, että 12 kuukauden euribor on keskimäärin 2,4 prosenttia sekä vuonna 2026 että 2027. Remonttilainaa harkitsevan kannalta tämä on kevyempi korkoympäristö kuin parina edellisvuonna, jolloin 12 kuukauden euribor oli korkeammalla.

PTT arvioi myös, ettei euroalueella ole tarvetta merkittävään rahapolitiikan kiristämiseen, vaikka energian hintavaikutukset näkyvät markkinoilla. Raportin mukaan EKP ei nosta ohjauskorkoa ennen kuin hintapaineiden pysyvä voimistuminen on todennettavissa. Samalla PTT muistuttaa, että Persianlahden jännitteet voivat heijastua markkinakorkoihin levottomuutena, vaikka ohjauskorko ei nousisikaan.

Remonttilainan näkökulmasta viesti on käytännöllinen. Korkotaso ei näytä romahtavan tästä paljon alemmaksi, joten odottamalla ei välttämättä saa merkittävästi halvempaa lainaa.

PTT ennustaa ansiotason nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun muutaman vuoden takaisen pudotuksen jälkeen, ja ostovoima paranee vähitellen. Se on remontoijan kannalta myönteinen uutinen.

Samaan aikaan kotitalouksilla on edelleen paljon huolia. PTT nostaa esiin muun muassa heikon työmarkkinatilanteen, tiukentuneen sosiaaliturvan, asuntovarallisuuden laskun ja maailman epävarmuuden vaikutukset markkinakorkoihin sekä bensan hintaan. Vaikka rahaa olisi jo aiempaa enemmän käytettävissä, hankintoja tehdään harkiten. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna ainoastaan 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,4 prosenttia.

Tämä näkyy myös remonteissa. Moni siirtää päätöstä, vaikka taloudellinen tilanne alkaisi jo sallia hankkeen. Varovaisuus jarruttaa päätöksiä enemmän kuin pelkkä tulotaso.

PTT toteaa suoraan, että asuntojen hinnat eivät ole kääntyneet nousuun. Markkinoilla on edelleen runsaasti myymättömiä asuntoja, ja asuntorakentamisen toipuminen on hidasta.

Monelle tämä voi tarkoittaa sitä, että nykyisen kodin kunnostaminen tuntuu juuri nyt järkevämmältä kuin asunnon vaihto. Kun markkina liikkuu verkkaisesti, oman kodin toimivuuteen, energiatehokkuuteen ja viihtyvyyteen tehdyt parannukset voivat tuntua perustelluilta jo arjen sujuvuudenkin kannalta.

PTT arvioi, että Iranin sodan ja Persianlahden jännitteiden merkittävimmät hintavaikutukset näkyvät tässä vaiheessa energiassa. Raportin mukaan fossiilisen energian hintakriisi voi heijastua myös Euroopan päästökauppaan ja vihreiden investointien näkymiin. Samalla PTT toteaa, että energian hinnan nousun välittömät vaikutukset kuluttajahintoihin jäävät heikon kysynnän vuoksi rajallisiksi.

Remontoijan kannalta tämä tukee ajatusta siitä, että energiaremontteja kannattaa ainakin laskea ja vertailla tarkasti. Lämpöpumppu, lisäeristys tai ikkunoiden uusiminen voi tuntua aiempaa perustellummalta, jos energian hinnan epävarmuus pysyy korkeana. Samalla tällaiset ratkaisut voivat parantaa asumismukavuutta ja pienentää kulutusta kohteesta riippuen.

PTT ei käsittele taloyhtiöiden korjaushankkeita suoraan, mutta sama markkinatilanne koskee myös niitä. Kun asuinrakentamisen piristyminen jää tänä vuonna vielä tulematta ja ensi vuodenkin elpyminen on hyvin maltillista, rakentamisen markkina pysyy rauhallisena.

Putkiremonttia, julkisivukorjausta tai piharemonttia suunnittelevassa taloyhtiössä tämä on hyvä huomioida. Korjausvelka ei vähene odottamalla, ja juuri nyt kilpailutus voi onnistua suotuisammassa markkinassa kuin silloin, kun rakentaminen taas kiihtyy.

PTT:n luvuista piirtyy kuva hitaasti elpyvästä taloudesta, maltillisesta hintakehityksestä, vakaammasta korkoympäristöstä ja rakentamisen edelleen vaisusta markkinasta. Tilanne ei ole täydellinen, mutta monen remontoijan kannalta se on aiempaa suotuisampi.

Kun talous myöhemmin vahvistuu ja rakentaminen lähtee selvempään nousuun, kilpailu urakoitsijoista voi kiristyä ja kustannuspaineet voimistua. Siksi nyt voi olla käytännön syistä hyvä hetki pyytää tarjoukset ja laskea vaihtoehdot läpi rauhassa. Se ei tarkoita, että jokainen remontti pitäisi aloittaa heti, mutta odottaminen ei automaattisesti tee hankkeesta edullisempaa.

Lähde: Pellervon taloustutkimus PTT, Kansantalouden ennuste kevät 2026, julkaistu 25.3.2026.

Lisäksi lähteinä käytetty: Euroopan keskuspankki, rahapoliittinen päätös 19.3.2026. Suomen Pankki, Euriborkorot-päivätilasto. Suomen Pankki, tilastotiedote heinäkuun 2024 asuntolainoista. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin puhe 22.1.2025.