• Etusivu
  • Talo

Julkisivun tuuletus

Rakentajan toimitus
Julkaistu 01.02.2012
20122_29436.jpg

Tuuletusvälin yhtenäisyys on tarpeen mukaan hyvä varmistaa ristiinkoolauksella. Vaakaverhouksen pystysuuntaiset kiinnitystuet asennetaan seinän runkotolppiin.

Julkisivu on rakennuksen näkyvin osa ja samalla käyntikortti. Sen tehtävä on paitsi korostaa rakennuksen näyttävyyttä myös suojata rakenteita tuulelta ja sateelta. Julkisivulta vaaditaan myös kestävyyttä ja huoltovapautta. Julkisivurakenteen pitkän käyttöiän takaamiseksi erityistä huomiota pitää kiinnittää oikeanlaiseen tuuletukseen.

Huolehdi oikeanlaisesta rakenteesta

Ulkoverhouksen takana olevan tuuletusvälin pitää olla ainakin ylä- ja alapäästään tuulettuva eli avoin ulkoilman virtaukselle. Palokatkot tai rakennuksen suojapellitykset eivät saa estää ilman kulkua tuuletusvälissä. Ulkoseinässä olevan tuuletusraon tarkoitus on siis poistaa julkisivun sisäpuolelle joko sisältä tai ulkoa tullut kosteus ja vesi rakennetta vaurioittamatta.

Julkisivun rakenne saa aina hieman kosteutta lämpötilan vaihtelujen aiheuttaman tiivistymisen vuoksi. Lisäksi kosteutta tulee roiskevedestä ja viistosuuntaisista sateista. Huonolla tuuletuksella voi pahimmillaan saada aikaiseksi rakenteen, joka on jo 10 vuoden päästä uusittava.

Lisää tietoa julkisivuista

Pystyverhouksen liittyminen räystääseen. Ylhäällä oleva lauta ehkäisee pakkaslumen tuiskuamisen yläpohjarakenteisiin tuuletusraon kautta.
Pystyverhouksen liittyminen räystääseen. Ylhäällä oleva lauta ehkäisee pakkaslumen tuiskuamisen yläpohjarakenteisiin tuuletusraon kautta.

Tuuletusväli puu- ja tiiliverhouksessa

Puujulkisivun ja tuulensuojan välissä on suositeltavaa olla vähintään noin 25 mm:n tuuletusrako. Tuuletusrakoa ei saa mistään kohdasta tukkia umpeen. Ilman pitää päästä vapaasti kulkeutumaan verhouksen taakse ja poistua sujuvasti sen yläreunasta. Uuden tiiliverhouksen taakse on suositeltavaa varata puujulkisivurakennetta isompi tuuletusväli. Tuuletusvälin yhtenäisyys on tarpeen mukaan hyvä varmistaa ristiinkoolauksella.

Tuuletusvälin tiiliverhotussa julkisivussa tulee olla vähintään noin 30 mm. Muurauksessa tiilen taakse pursuaa laastia ja se voi kapeammassa välissä katkaista ilman esteettömän kulkeutumisen. Tiiliverhouksen alimmassa rivissä joka kolmas pystysauma pitää jättää tuuletusta varten auki. Tuuletusraon oikeaa leveyttä oleellisempaa on kuitenkin, että tuuletusrako on koko matkaltaan avoin ilmavirtausreitti ja että tuuletusraon ylä- ja alareunat ovat avoimet ulkoilmaan.

Tiiliverhouksen alimmassa rivissä joka kolmas pystysauma tulee jättää tuuletusta varten auki.
Tiiliverhouksen alimmassa rivissä joka kolmas pystysauma tulee jättää tuuletusta varten auki.
Tuuletusvälin tiiliverhotussa julkisivussa on hyvä olla vähintään noin 30 mm.
Tuuletusvälin tiiliverhotussa julkisivussa on hyvä olla vähintään noin 30 mm.

Runko ja tuulensuoja

Puurungon erotus ilmavälistä toteutetaan tuulensuojalla tai rungon ulkopuolisella lämmöneristyksellä. Tuulensuojan vesihöyrynvastuksen on oltava riittävän pieni sisäpuolelta tunkeutuvan vesihöyryn, rakennuskosteuden ja satunnaisten kosteuskuormien kuivumiseksi aiheuttamatta haittaa.

"Ikkunoiden ja ovien yläreunoissa on oltava rakenteet, joiden kautta tuuletusrakoon joutunut vesi tai siellä tiivistynyt vesihöyry valuu ulos rakenteesta. Rakenteessa oleva vesihöyry poistuu ulos tuuletusraossa virtaavan ilman mukana. Tuuletusraon päiden välillä on oltava kokonaispaine-ero, jotta ilma liikkuu raossa. Ulkoseinän tuuletusraossa paine-ero syntyy yleensä lämpötila-erojen ja tuulen vaikutuksesta." (RakMK C2)

Julkisivun tuuletukseen liittyviä määritelmiä:

  • Tuuletusaukko tai – rako tarkoittaa ulkopuolelta rakenteen tuuletusväliin tai -tilaan johtavaa tuuletusilmavirran sisäänmeno- tai poistumisaukkoa tai -rakoa.
  • Tuuletustila tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmatilaa, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai paksuus ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on yli 200 mm.
  • Tuuletusväli tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmaväliä, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai paksuus ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on enintään 200 mm.
Tuuletusrakoa ei saa mistään kohdasta tukkia umpeen. Ilman pitää päästä vapaasti kulkeutumaan verhouksen taakse ja poistua sujuvasti sen yläreunasta.
Tuuletusrakoa ei saa mistään kohdasta tukkia umpeen. Ilman pitää päästä vapaasti kulkeutumaan verhouksen taakse ja poistua sujuvasti sen yläreunasta.

Lisää tietoa:

RakMK C2

Ulkoseinän tuuletuksen järjestämisessä on otettava huomioon paloturvallisuuden näkökohdat, joista on määräyksiä ja ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E 1 Rakennusten paloturvallisuus.

Lähteet:
Suomen rakentamismääräyskokoelma

Katso lisää tietoa julkisivuista

Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

202212_80381.jpg
Pitäisikö jouluvaloista luopua? Pelastaako pimeä koti isolta sähkölaskulta?
Kausivalot piristävät pimeimpään vuodenaikaan, mutta sähkönsäästön nimissä moni pohtii nyt niiden tarpeellisuutta. Entäpä sitten kotipihan ulkovalot, pitäisikö sittenkin vaan kompastella hämärässä? Sähkönhinnan noustessa lamppujen sammuttaminen voi tuntua houkuttelevan yksinkertaiselta ja konkreettisesti säästöä tuovalta toimelta, mutta todellisuudessa näin kertyvät säästöt jäävät pieniksi, jos kotona käytetään energiapihejä led-valoja. Kun valaistuksella halutaan säästää energiaa, paras keino onkin päivittää vanhat valot ledeihin. Näin säästöä saadaan aikaan asumismukavuuden ja -turvallisuuden kärsimättä.
200711_7348.jpg
VILPE tekee puhtaan sisäilman
Kodin puhdas, terveellinen ilma ei ole itsestäänselvyys. Pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa asuvat ihmiset ja lemmikkieläimet ovat jatkuvasti alttiina huoneiston sisäilmassa oleville epäpuhtauksille kuten pölylle, hajuille, käryille ja kosteudelle.Likainen tai kostea ilma, joka ei pääse poistumaan rakennuksesta hallitusti, tiivistyy ja lopulta kiinnittyy rakenteisiin aiheuttaen vuosien kuluessa näiden kunnon heikkenemistä sekä epäpuhtauksia huoneilmaan. Nämä voidaan estää riittävällä ilmanvaihdolla.Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka perustuu lämpimän sekä ulkoilmaa kevyemmän ilman nousuun pystyhormia pitkin ylös katolle, ei toimi hallitusti juuri missään sääolosuhteissa. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei siksi täytä nykymääräysten mukaan asukkaiden ja käyttäjien terveys- ja olosuhdevaatimuksia eikä rakennusten kunto säily riittävän hyvänä.Koneellisella poistoilman vaihdolla saavutetaan huoneistojen sisäilman puhtaudelle selvästi parempi laatutaso kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tämä perustuu siihen, että epäpuhtauksia, käryjä, hajuja ja kosteutta runsaasti sisältävä jäteilma poistuu koneellisen poistoilmanvaihdon venttiilien ja kanavien kautta pystyhormiin puhaltimen avulla ja sieltä edelleen ulkoilmaan poistoputken tai huippuimurin kautta. Pystyhormin yläpäässä olevan sähkökäyttöinen huippuimuri imee likaisen ja kostean ilman pystyhormista ja sitä kautta huoneistosta, sekä puhaltaa tämän likaisen ilman eli ns. jäteilman ulkoilmaan.
20155_43453.jpg
Toimivaan kattoon tarvitaan
Toimivaan kattoon tarvitaan aina katemateriaalin lisäksi muun muassa aluskate, läpivientejä, tiivisteitä, kiinnikkeitä ja rakennusmääräysten mukaiset kattoturvatuotteet. Laadukkaat, oikein asennetut osat takaavat kestävän, turvallisen ja tiiviin katon.
20207_65696.jpg
Puuttuvat korvausilmaventtiilit ovat ilmanvaihdon yleisin ongelma
Suomen noin 2,9 miljoonasta asunnosta alle miljoonassa on täysin koneellinen ilmanvaihto. Näin ollen 2 miljoonasta asunnosta tulisi löytyä korvausilmaventtiilit, jotta ilmanvaihto toimisi kuten sen on tarkoitettu.
20085_10819.jpg
Helluntai päättää pääsiäisen
Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Alunperin se kuitenkin oli juutalainen kiitos- ja elonkorjuujuhla.Helluntaita vietetään 50. päivänä pääsiäisestä, ja se on aina sunnuntai. Joissain maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä, on juhlapyhä. Suomessakin oli tämä käytäntö aina vuoteen 1972 saakka. Vuonna 1973 maanantain pyhä siirrettiin lauantaiksi, valmistelemaan helluntaita. Aiemmin, 1700-luvulla, helluntai oli jopa neljän perättäisen pyhäpäivän juhla.
20156_43673.jpg
Maaviilennys maalämpöpumpullesi huonekohtaisesti
Cool-IN on NIBE-maalämpöpumppuja varten kehitetty viilennyslaitteisto sisätilojen energiatehokkaaseen ja taloudelliseen viilennykseen.Maaviilennys on erittäin turvallinen, helppo ja energiatehokas ratkaisu varmistaa raikas ja miellyttävä sisäilma. Maaviilennyksen avulla maalämpöinvestointi saadaan hyödynnettyä täysin.Maalämpöjärjestelmän maapiirin hyödyntäminen on edullinen tapa jäähdyttää, sillä kustannuksia syntyy vain kiertovesipumpun ja puhaltimen moottorin käyttämästä sähköstä. Pitkäaikaisessa käytössä maaviilennys on erityisen taloudellinen ja myös asukkaalle tasaisena miellyttävämpää kuin hetkellinen jäähdytys.Tilaa NIBEn lämpöpumppu-esite veloituksetta

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton