Ilmavesilämpöpumppu puolitti lämmityslaskun

Pitkän linjan lämpöpumppujen ja muiden pienlaitteiden huoltoammattilainen ja yrittäjä Jarno Mäkinen tietää, mistä puhuu. Hänellä oli takanaan jo 13 työvuotta omassa huoltoliikkeessään Siipitiellä, Huittisissa. Kokemusta tähän mennessä on kertynyt useista vaativista lämmitysjärjestelmien modernisoinneista ja lämpöpumppujen, pesulakoneiden sekä kodinkoneiden huoltotöistä.

Vuonna 2014 Mäkinen päätti elää oppiensa mukaan ja saneerata talonsa, jossa oli patteriverkosto ja lattialämmitys. Hän saneerasi Huittisissa sijaitsevan omakotitalonsa öljylämmityksen hybridiksi eli liitti järjestelmään lisälämmönlähteeksi ilmavesilämpöpumpun. Talo oli lämmennyt öljyllä jo 38 vuotta aina sen rakentamisesta lähtien.

Kokemukset osoittautuivat rohkaiseviksi. Mäkinen jatkoi vuonna 2019 saneerausta uusiutuvalla energianlähteellä, kun hän liitti järjestelmään aurinkosähkön. Saneerausurakoiden lopputuloksena ilmavesilämpöpumppu lämmittää talon, kun taas öljy pitää huolen käyttöveden lämmittämisestä. Aurinkosähkön rooli nousee esiin erityisesti kesällä, kun se lämmittää muun muassa nelihenkisen perheen uima-altaan ja paljun veden.

Avainhyödyksi nousee lämmityslaskun puolittuminen. Aiemmin öljyä kului noin 3000 litraa vuodessa, kun ilmavesilämpöpumpun asennuksen jälkeen kulutus on jäänyt noin 300 litraan, Mäkinen kertoon. Mäkinen kuitenkin huomauttaa, että pumppu kuluttaa energiaa keskimäärin hieman vajaat 7000 kilowattituntia vuodessa, mikä tulee mukaan lämmityslaskuun. Kulutusta hän on seurannut tarkasti. Kokonaisuutena remontti on näkynyt energialaskussa, koska öljyn kulutus laski peräti 90 prosenttia. Euroissa säästöä tulee noin 1400-1500 euroa, lämpöpumpun sähkölasku mukaan lukien.

Asensin järjestelmään myös puskurivaraajan, koska talossa on paljon patterilämmitystä. Tämän tarkoituksena on lisätä lämmitysjärjestelmän vesitilavuutta, pitää yllä riittävää virtausta, eliminoida patteriverkoston napsumista ja sulattaa lämpöpumpun ulkoyksikköä. Näin varmistettiin lämpöpumpun optimaalinen toiminta, Mäkinen kertoo.

- Valitsin puskurivaraajan niin, että siinä on myös lämpimän käyttöveden esilämmityskierukka. Tämä on osoittautunut hyväksi järjestelmäksi. Oumanin säädin säätelee hyötysuhdetta niin, että se ohjaa puskurivaraajaa: lämpöpumpulta saadaan ensiksi kaikki tehot irti ja sen jälkeen automaattisesti järjestelmä ohjautuu öljylle, jos tehoja tarvitaan lisää.

Investointi on tuonut mukanaan euromääräistä hyötyä, mutta pitää muistaa, että ilmavesilämpöpumpun hankinta asennuksineen maksaa 9000-10 000 euroa. Koko investoinnin takaisinmaksuajaksi Mäkinen arvioi noin 5-7 vuotta.

Mäkinen säästi asennuskuluissa, koska kykeni alan ammattilaisena tekemään myös vaadittavat sähkötyöt – ainoastaan vesiputkitöiden osuus piti ostaa palveluna. Lämpöpumpun ja aurinkosähköjärjestelmän asennustyöt sujuivat myös omin käsin. Mäkinen kuitenkin muistuttaa, että asennuskuluista öljylämmittäjä saa toki halutessaan kotitalousvähennyksen.

Ilmavesilämpöpumpun asennus sujui helposti yhden päivän aikana. Asentamisessa tärkeää on järjestelmän mitoitus ja tulevan huollon huomiointi järjestelmän ominaisuuksissa. Asennus voidaan tehdä talvellakin ja laitteet asennetaan mahdollisimman lähelle olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää korkean hyötysuhteen saavuttamiseksi. Käyttökatkos jäänee muutamaan tuntiin, eikä se häiritse asumista.

Monet pelkäävät, että ilmavesilämpöpumppu ei toimi tehokkaasti talvella, koska se nimensä mukaisesti kerää lämpöä ilmasta ja siirtää sen varaajaan. Hybridijärjestelmässä tästä ei ole pelkoa, sillä järjestelmä kattilan kanssa tuottaa nimellistehon kovallakin pakkasella. Etuna on lisäksi pieni hiljainen sisäyksikkö, joka mahtui hienosti lähelle öljykattilaa ja ulkona olevaa ulkoyksikköä.

Mitä sitten hybridisaneeraajan tulisi muistaa urakan aikana? Putkivetojen eri lämmönlähteistä toisiinsa tulisi olla Mäkisen mukaan mahdollisimman lyhyet korkean hyötysuhteen saavuttamiseksi.

- Ilmavesijärjestelmässä lämmönvaihdin kannattaa asentaa sisälle lähelle pannuhuonetta ja kylmälaitteet ulos. Sulkuventtiileitä on asennettava useampi tulevaa huoltoa silmällä pitäen, Mäkinen opastaa ja lisää, että halvin ratkaisu ei ole välttämättä pitkällä aikavälillä tehokkain. Saneeraajan on syytä vertailla tarkasti tarjouksia ennen päätösvaihetta ja hankkia ratkaisu alan ammattilaiselta, joka ei pelkästään myy, mutta myös huoltaa pumppuja.

Öljylämmitykselle Mäkinen ennustaa myönteistä tulevaisuutta, koska huoltoalan ammattilaisena hän on nähnyt, että öljyn rinnalle on tullut vauhdilla kehittyneitä lisälämmönlähteitä. Lisäksi hän odottaa kovasti biolämmitysöljyn läpimurtoa.

Mäkisten talo
Rakennusvuosi: 1976
Materiaali: Puu / tiili
Talon pinta-ala: 135 m²
Remontit: öljykattilan vaihto Arimax 17 kW vuonna 2008, Panasonic WH ilmavesilämpöpumppu ja puskurivaraaja öljyn rinnalle vuonna 2014, Fronius Symo -aurinkosähköjärjestelmä vuonna 2017

Lähde: Lämmöllä-lehti