Ilmastointiputken eristys käytännössä – vinkit, määräykset ja tarkistuslista
Kylmässä tilassa kulkeva ilmastointikanava on aina eristettävä, jotta lämpöhäviöt ja kondenssi pysyvät kurissa. (Kuvituskuva Adobe Stock)
Kuvittele hetki, että huomaat ullakolla kulkevan ilmastointiputken pinnan olevan kostea. Tai että katolta alas tuleva, huonosti eristetty kanava on kerännyt kuuraa, joka sulaessaan tiputtaa vettä eristeisiin tai venttiilistä lattialle. Kyse ei ole pikkuviasta, vaan merkistä siitä, että eristys on pielessä. Oikein tehty ilmastointiputken eristys suojaa kotia ja mökkiä monelta harmilta – energiahävikiltä, kondenssivesiltä, ääniongelmilta ja jopa paloriskeiltä.
Tästä artikkelista saat:
- tiedon, miksi ilmastointiputken eristys on välttämätöntä energiatehokkuuden, kondenssin eston ja paloturvallisuuden kannalta
- katsauksen siihen, mitä suomalainen lainsäädäntö ja määräykset eristykseltä edellyttävät
- ohjeet, missä tilanteissa eristys on pakollinen ja milloin se on järkevää toteuttaa
- perusperiaatteet eristepaksuuden valintaan ja käytettäviin materiaaleihin
- vinkit, miten tunnistat oikein tai väärin tehdyn eristyksen
- selvityksen taloyhtiön ja omakotitalon omistajan vastuista
- tarkistuslistan, jolla voit arvioida kotisi tai mökkisi ilmastointiputkien eristyksen kunnon.
Miksi ilmastointiputki täytyy eristää?
Ilmastointikanavan eristys ei ole koriste, vaan osa toimivaa talotekniikkaa. Tärkein syy on lämpöhäviöiden ehkäisy. Kun kylmässä tilassa kulkeva tuloilmakanava on eristämätön, se jäähtyy nopeasti ja ilmanvaihtokone joutuu tekemään turhaa työtä. Tämä näkyy suoraan energiankulutuksessa ja lämmityskustannuksissa.
Toinen yhtä tärkeä syy on kondenssin estäminen. Jos jäähdytettyä ilmaa kuljettava kanava on huonosti eristetty, putken pinnalle muodostuu kosteutta. Se voi valua eristeisiin, rakenteisiin tai alas huonetilaan. Tuloksena on homeriski, joka tulee kalliiksi.
Eristyksellä on myös kolmas tehtävä – paloturvallisuus. Kanavat kulkevat usein palo-osastojen läpi, jolloin niiden eristyksen on oltava testattu ja hyväksytty palotekninen ratkaisu. Näissä kohdissa improvisointi on vaarallista.
Lisäksi hyvin tehty eristys parantaa asumismukavuutta: se vähentää kanavaääniä ja värinää, jotka muuten voivat kuulua erityisesti makuuhuoneissa ja yläkerrassa.
Mitä laki ja määräykset sanovat ilmastointiputkien eristyksestä?
Uusissa rakennuksissa ja laajennuksissa ilmanvaihto suunnitellaan ja toteutetaan ympäristöministeriön asetuksen (1009/2017) mukaan. Asetus edellyttää, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii energiatehokkaasti ja varmistaa terveellisen sisäilmaston. Korjaushankkeissa ratkaisut sovitaan rakennusvalvonnan kanssa, ja ne perustuvat hyvään rakennustapaan.
Paloturvallisuuden osalta asia on täsmällinen: palo-osastojen läpi kulkevien kanavien paloeristys ja läpivientien tiivistykset tehdään aina testatuilla järjestelmillä. Kelpoisuus osoitetaan valmistajan testaus- ja luokitusasiakirjoilla, ja ratkaisut perustuvat eurooppalaisiin palotesteihin.
Lisäksi alan käytäntöä ohjaavat TalotekniikkaRYL 2013 ja useat standardit. Ne eivät ole suoraan lakia, mutta ne määrittelevät, mitä pidetään hyvänä rakennustapana. Eristepaksuudet mitoitetaan laskemalla EN ISO 12241 -standardin periaatteilla, joissa huomioidaan kanavan koko, lämpötilat ja kosteuden hallinta.
Info
Vallox BlueSky – joustava ilmanvaihtoputkisto
Vallox BlueSky eroaa perinteisestä peltikanavistosta ennen kaikkea rakenteensa ansiosta. Tavanomaisessa omakotitalon ilmanvaihdossa suuri, 160–200 millimetrin peltikanava jakaa koko talon ilmavirran, josta se haarautuu venttiileille pienempiin kanaviin. BlueSky-järjestelmässä ilma tuodaan ensin isommalla kanavalla ilmanjakolaatikolle, ja siitä lähtee jokaiselle venttiilille oma 75 mm taipuisa putki.
Yli 8 dm³/s ilmavirtaa tarvitsevalle venttiilille voidaan asentaa kaksi rinnakkaista putkea, mikä helpottaa tasapainon säilyttämistä. Koska jokainen venttiili saa oman kanavansa, järjestelmä on luonteeltaan “itsesäätyvä” ja ilmavirtojen mittaus sekä säätö käyvät vaivatta. Juuri helppo säädettävyys on yksi BlueSky-putkiston arvostetuimmista ominaisuuksista.
Missä kohtaa ilmanvaihtoputkistossa eristys on välttämätön?
Eristyksen tarve ei ole sama kaikkialla. Jos kanava kulkee lämpimässä sisätilassa, sitä ei välttämättä tarvitse eristää lainkaan. Sen sijaan heti kun kanava kulkee kylmän ullakon, teknisen tilan, autokatoksen tai vesikaton yli, eristys on käytännössä pakollinen.
Kylmässä tilassa kulkeva tuloilmakanava jäähtyy nopeasti ja saattaa alkaa hikoilla. Katon päällä tai seinän ulkopuolella kulkevat kanavat, kuten huippuimurin poistokanava, tuloilmakanava tekniseen tilaan tai mökin katolle asennettu ilmanvaihtoputki, ovat erityisen alttiita sään ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksille.
Jäähdytyskanavat ovat oma lukunsa. Niissä riski ei ole lämpöhäviö vaan kondenssi. Kun ilma kulkee huomattavasti sisäilmaa kylmempänä, eristyksen höyrynsulun täytyy olla täysin tiivis. Yksikin rako teipissä riittää siihen, että kosteutta kertyy.
Kuinka paksu eriste ilmanvaihtoputkille ja mitä materiaalia?
Yksi yleisimpiä kysymyksiä on: kuinka paksu eriste tarvitaan? Oikea paksuus riippuu kanavan koosta, ilman lämpötilasta, ulkopuolisesta lämpötilasta ja siitä, halutaanko estää lämpöhäviöitä vai kondenssia. Lopullinen mitoitus tehdään laskemalla EN ISO 12241 -standardin mukaisesti.
Kuluttajalle voidaan antaa suuntaa-antava esimerkki: kylmässä tilassa kulkeva kanava eristetään yleensä useiden senttimetrien paksuudella, mutta tarkka mitoitus kuuluu suunnittelulle. Ratkaisu riippuu aina rakennuksesta ja ilmanvaihtokoneen mitoista.
Materiaaleista käytetyin on palamaton mineraalivilla, joka kestää hyvin lämpöä ja sopii paloeristyksiin. Villan pintaan lisätään usein alumiinifolio, joka toimii höyrynsulkuna ja suojaa eristettä. Ulkona tai vesikatolla eriste täytyy suojata lisäksi UV-suojatulla pinnoitteella tai pellityksellä, jotta se kestää säärasituksen.
Info
ISOVERin kanavaeristeet – valmiita ratkaisuja ilmanvaihtokanavien eristykseen
ISOVERin CLIMCOVER TUBE Alu1 on pehmeä, alumiinilaminaattipintainen kourumainen kanavaeriste, joka soveltuu erityisesti ilmastointikanavien lämmön- ja kondenssieristykseen.
Toinen merkittävä tuote on ISOVER EI30 UPVS, kourueriste, jossa 50 mm paksuudella saavutetaan paloluokka EI30 ja 80 mm paksuudella EI60, mustalla alumiinipäällysteellä varustettuna.
Nämä tuotteet helpottavat eristystyötä: ne sujautetaan kanavan ympärille ennen sen asentamista, mikä nopeuttaa asennusta. Saumat tiivistetään alumiiniteipillä ja liitokset kiinnitetään teräslangalla tai vastaavilla kiinnitystavoin.
Asennuksen laatu ratkaisee
Vaikka eriste olisi kuinka hyvä, sen teho riippuu asennuksesta. Saumojen ja teippausten on oltava täysin tiiviitä, sillä pienikin rako päästää kosteuden sisään. Erityisesti kannakkeiden kohdalla syntyy helposti kylmäsiltoja, jos eristettä ei ole viety loppuun asti.
Läpivienneissä tilanne on vielä herkempi. Jos palo-osastoivassa seinässä kanavan ympärillä on vain villaa ja rakennusvaahtoa, eristys ei täytä määräyksiä. Tarvitaan palokatko, joka on testattu juuri siihen kanavakokoon ja rakenteeseen.
Työn laatua voi arvioida paljain silminkin: onko pinta sileä ja siisti, jatkuuko alumiinipinta saumattomana, onko teipit kunnolla kiinni ja onko ulkona suoja pellitetty? Jos näissä on puutteita, eristys ei todennäköisesti toimi pitkään.
Omakotiasujan tai taloyhtiön vastuut
Taloyhtiöissä ilmanvaihtokanavat kuuluvat lähtökohtaisesti yhtiön vastuulle, sillä ne ovat osa rakennuksen perusjärjestelmiä. Tämä tarkoittaa, että eristyksen kunto tarkistetaan ja korjataan yhtiön toimesta, ja kulut jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Omakotitalossa vastuu on luonnollisesti omistajalla. Käytännössä se tarkoittaa, että omistajan kannattaa käydä läpi erityisesti kylmässä tilassa ja katolla kulkevat kanavat. Jos eristys näyttää kuluneelta, pinnasta irtoaa teippejä tai kanava “hikoilee”, asiaa ei kannata jättää huomiotta.
Huoltokirjaan tai taloyhtiöissä PTS-suunnitelmaan voi kirjata tarkistusvälin, esimerkiksi viiden vuoden välein eristysten kunto käydään läpi. Tämä on pieni vaiva verrattuna siihen, mitä kosteuden aiheuttama rakenteiden korjaus maksaa.
Tee-se-itse vai ammattilainen
Moni pohtii, voiko ilmastointiputken eristää itse. Pienissä sisätilojen osuuksissa se on mahdollista, jos käytössä on oikeat materiaalit ja valmistajan ohjeet. Esimerkiksi pienen poistoilmakanavan voi eristää mineraalivillalla ja alumiinilaminaatilla, kunhan teippaukset ja saumat tehdään huolellisesti.
Sen sijaan palo-osastoivien läpivientien eristys ja kaikki katolla tai ulkoseinällä kulkevat kanavat kuuluvat ammattilaiselle. Niissä vaaditaan testattuja ratkaisuja ja taitoa, jota ei opi yhden viikonlopun aikana.
Info
Remppatorilta löydät tekijän ilmastointiputken eristykseen
Jos et ole varma, mihin ryhtyä itse ja mihin tilata apua, Remppatori auttaa löytämään tekijän. Palvelun kautta saat helposti tarjouksia ilmanvaihto- ja eristystöihin, olipa kyseessä yksittäinen kanava ullakolla tai koko järjestelmän tarkistus. Näin varmistat, että työ tehdään määräysten mukaan ja kotisi pysyy kuivana ja turvallisena.
Energian kulutus ja kustannussäästöt
Eristys on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Hyvin eristetty tuloilmakanava vähentää ilmanvaihtokoneen lämmitystarvetta ja säästää sähköä ja lämpöenergiaa. Toisaalta se voi myös säästää tuhansia euroja, jos estetään kosteusvaurioiden syntyminen.
Kustannus muodostuu materiaalista, työtunneista ja mahdollisista lisävarusteista, kuten pellityksestä. Hinta on suhteellisen pieni verrattuna siihen, mitä kosteusongelman korjaaminen maksaisi.
Omistajan tarkistuslista ilmastointiputken eristyksestä
- Onko kanava kylmässä tilassa?
Jos kanava kulkee ullakon, teknisen tilan, autokatoksen tai vesikaton yli, sen on oltava eristetty kunnolla. - Näkyykö kosteutta tai kuuraa putken pinnalla?
Hikoileva tai jäätyvä kanava kertoo, että eristys ei estä kondenssia. - Onko eristepinta ehjä ja tiivis?
Repeytyneet alumiinipinnat, irtoavat teipit tai aukot rikkovat höyrynsulun. - Onko palo-osastojen läpiviennit asianmukaisia?
Mitä tahansa villaa ja vaahtoa ei saa käyttää “palokatkona”. Tarkista, että käytössä on testattu ja hyväksytty ratkaisu. - Miten ulkona kulkevat kanavat on suojattu?
Pellitys, UV-suojattu pinnoite tai muu sääsuoja tarvitaan, jotta eriste kestää sateen, lumen ja auringon. - Kuuluuko kanavista ylimääräistä ääntä?
Värinä tai kohina voi viitata puutteelliseen eristykseen tai väärin tehtyihin kiinnityksiin. - Milloin eristys on viimeksi tarkastettu?
Jos et muista tarkistusajankohtaa, kirjaa se nyt huoltokirjaan ja tee jatkossa säännöllinen, esimerkiksi viiden vuoden välein toistuva tarkistus.
Lähteet ja viitteet: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017). Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017). Talotekniikkainfo: Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas, sekä Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas. TalotekniikkaRYL 2013, ilmanvaihtojärjestelmien eristykset. SFS-EN ISO 12241:2022 – lämmöneristyksen laskenta putkille ja kanaville. Valmistajien tekniset eristysratkaisut ja ohjeet.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat