• Etusivu
  • LVI

Hyviä tuloksia kallioenergiaan perustuvalla jäähdytyksellä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.01.2009
20091_14524.jpg

Havainnekuva Ruusutorpan koulun kalliojäähdytysjärjestelmästä.

Ostoenergian tarve vähentynyt merkittävästi koekohteissa Espoossa

Vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden ja ekologisuuden parantamiseksi tiukentuvat, joten uusiutuvien energianlähteiden entistä parempi hyödyntäminen on yhä kiinnostavampaa. Viime vuosina pientaloissa yleistyneen maalämpöpumpun toimintaperiaate soveltuu käytettäväksi myös jäähdyttämiseen. VTT on saavuttanut hyviä tuloksia kallioperän hyödyntämisestä erikoistilojen jäähdytyksessä myös ilman lämpöpumppua.

Kallioperän lämpötila on tasainen ympäri vuoden, joten sitä voidaan hyödyntää jäähdyttämiseen. Järjestelmän toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen, siinä kallio- tai maaperään porataan reijät, joihin asennetuissa putkissa kierrätetään kylmäainetta tai vettä kiertovesipumpun avulla. Poranreikäputkistosta kylmäenergia otetaan talteen lämmönvaihtimilla. Järjestelmän käyttökustannukset ovat hyvin edulliset, koska se toimii lähes täysin kallion luontaisella lämpötila-alueella, jolloin lämpöpumppua ei tarvita. Jäähdytysjärjestelmä soveltuu erityisesti erikoistilojen jäähdyttämiseen ja pienentää merkittävästi rakennuksen sähkönkulutusta.

Kallioenergiaan perustuvia jäähdytysjärjestelmiä on tutkittu ja kehitetty VTT:llä ja toteutettu VTT:n omassa toimitalossa jo vuosina 1999–2000 tietokone- ja palvelintilojen jäähdytykseen. Kehitystä on jatkettu kokeellisella rakennusprojektilla ja seurantatutkimuksilla vuosina 2000–2005 VTT:n omissa toimitiloissa ja Ruusutorpan ala-asteen koulussa Espoossa. Tulokset ovat lupaavia, joten jatkokehitetty kallioperää hyödyntävä jäähdytyslaitteisto aiotaan rakentaa myös kahteen uuteen rakenteilla olevaan kouluun Espoossa.

Ruusutorpan koulu on Espoon kaupungin ekokokeilurakennus, johon VTT mitoitti, laati suunnitteluohjeen ja teki seurantatutkimuksen kalliojäähdytysjärjestelmästä. Kallioenergiaan perustuva jäähdytysjärjestelmä on ollut toiminnassa koulun avaamisesta, vuodesta 2002 alkaen. Kallioenergialla jäähdytetään koulun erityis- ja teknisiä tiloja, jotka vaativat jäähdytystä ympäri vuoden. Jäähdytettävää pinta-alaa on koulussa noin 425 m2. Kalliojäähdytysjärjestelmä on toiminut ongelmitta ja tuottanut noin 400 MWh jäähdytysenergiaa ja keskimääräinen jäähdytysteho on ollut noin 15 kW.

VTT:n omassa toimistokiinteistössä kalliojäähdytysjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2001 ja sen jäähdytysteho on ollut 4-5 kW. Järjestelmä on tuottanut jäähdytysenergiaa 250 MWh erittäin pienillä kustannuksilla tietokone- ja palvelintilojen jäähdytykseen.

Kalliojäähdytysjärjestelmä on osoittautunut pilot-kohteista saatujen tulosten perusteella huoltovapaaksi ja ekologiseksi energialähteeksi. Sähkönkulutuksen säästön vuoksi myös rakennuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt pienenevät verrattuna perinteisen jäähdytysjärjestelmän käyttöön. Laskennallisesti uusiutuvaan energiaan perustuva kalliojäähdytys on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä Ruusutorpan koulussa noin 150 t ja VTT:n toimitalossa noin 100 t käyttöönotosta tähän päivään.

Kalliojäähdytysjärjestelmän takaisinmaksuaika on suhteellisen pitkä, yleensä noin 10 vuotta. Tämä johtuu tarvittavasta kallioreikien suuresta määrästä hyödynnettävään tehoon nähden. Jos samoja kallioreikiä käytetään jäähdytyksen lisäksi lämpöpumpun avulla myös lämmitykseen, vähenee tarvittava porareikämäärä huomattavasti, koska lämmönotto ja jäähdytys osittain kompensoivat toisiaan. Lisäksi koulurakennuksissa syntyy lauhde- ja ilmaisenergiaa mm. keittiöympäristöjen kylmä- ja kuumalaitteista. Nämä lauhde-energiat voidaan kallioenergiajärjestelmässä tilapäisesti lauhduttaa kallioon ja hyödyntää myöhemmin lämpöpumpulla lämmityksessä, ellei lämmitystarvetta esiinny samanaikaisesti.

Uuden sukupolven jäähdytys- ja lauhdutusenergiaa hyödyntävä hybridijärjestelmä on kehitteillä ja koerakenteilla uuteen Espoon kaupungin suunnitteluvaiheessa olevaan koulurakennukseen Saunalahteen. Kun samoja energiakaivoja käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen energiajärjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee noin 6-10 vuoteen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Espoon kaupunki, työ- ja elinkeinoministeriö ja VTT.

Lisätietoja:

Jouko Ritola
Erikoistutkija
email:jouko.ritola@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja

olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

LVI
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20154_43218.jpg
Sisäpuolinen tasoitetyö
Tarvittavat materiaalit- sekoituskone ja vispilä- teräslastoja ja liippa- sekoitusastia- hiontalevy jatkovarrella- hiomapaperia- leveä harja- työpukkiEnnen varsinaista työtä ikkunat, patterit ja muut ei-tasoitettavat pinnat suojataan huolellisesti suojamuovilla. Tarkastetaan, että ilman ja pinnan lämpötila- ja kosteusolot täyttävät tuotteen valmistajan ohjeen mukaiset vaatimukset. Alusta tarvittaessa puhdistetaan pölystä harjaamalla tai imuroimalla.Valmistelevat työt1. Tasoitettavasta pinnasta poistetaan ylimääräiset kohoumat, nystermät ja naulat. Valmistajan käyttöselosteesta tarkastetaan sopiiko tasoite kyseiselle pinnalle. Enimmäiskerrospaksuutta ei saa ylittää.2. Massa sekoitetaan veteen vispilällä valmistajan ohjeen mukaan. Yleensä tasoitemassa annetaan seistä 15–30 minuuttia sekoituksen jälkeen valmistajan ohjeen mukaan. Massaa tehdään valmiiksi vain sen verran mitä työstöaikana ehditään levittämään.Osittain tasoitus3. Astiasta otetaan tasoitetta pieneen lastaan ja painumat ja syvennykset tasoitetaan teräslastalla voimakkaasti painamalla.
20216_71160.jpg
Onnistu kerralla: pihatiilien asennus
Pihatiilien asennus onnistuu, vaikka et olisikaan alaan vihkiytynyt ammattilainen. Seuraamalla muutamaa työvaihetta, on lopputuloksena siisti ja huoliteltu piha, joka kestää kulutusta sekä aikaa.Tässä Wienerbergerin tarjoamat ohjeet omaa pihaa suunnittelevalle:
20233_81163.jpg
Uskoisitko? Hanojen vaihto maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin ikkunoiden vaihto
Ympäristön kannalta ei ole samantekevää, miten peset kädet tai tiskaat astiat. Eniten energia kuluttavat keittiö- ja suihkuhanat. Siksi jokaisella suihku- tai käsitiskikerralla voidaan myös tuhlata tai säästää. Hanojen vaihtaminen energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin on helppo ja nopea tapa parantaa kylpyhuoneen, keittiön ja koko kodin ekologista kestävyyttä.Tiesitkö, että lämmin käyttövesi muodostaa vähintään 20 % tavallisen omakotitalon energiakuluista? Hanojen vaihtaminen energiatehokkaampiin voi maksaa itsensä takaisin nopeammin, kuin esimerkiksi ikkunoiden vaihto.
20115_25991.jpg
Kondenssisuoja katolle?
Olen rakentamassa vajaa, johon ei tule villoitusta. Katteeksi tulee huopakatto. Rakenne on alhaalta katsottuna seuraava:laudotus, bitumi aluskate, reunapellitys, palahuopa.Onko tarpeellista laittaa aluskatelaudoituksen alle kondenssisuojaa?
20203_63030.jpg
Paljonko ilman pitää vaihtua, jotta sisäilma on terveellistä?
Liian vähäinen ilmanvaihto voi aiheuttaa väsymystä, hengitystieoireita sekä päänsärkyä. Jos kosteus ei poistu asunnosta, se voi synnyttää kasvualustan homeelle ja mikrobeille. Pahimmillaan puutteellinen ilmanvaihto voi siis vahingoittaa terveyttä ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Mutta kuinka paljon asunnon ilman pitää vaihtua, jotta asunnon sisäilma on terveellistä?
20182_51537.jpg
Miten ilmalämpöpumppu valitaan? Kuka sen saa asentaa?
Talvikuukausina koti kaipaa usein lisää lämpöä – nopeasti, tehokkaasti ja mielellään myös edullisesti. Ilmalämpöpumppu onkin tässä tarkoituksessa hyvä valinta lähes taloon kuin taloon. Erityisen suosittu se on sähkölämmitteisten talojen lisälämmönlähteenä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton