• Etusivu
  • Rakentaminen

Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.05.2025
200611_2027.jpg

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Kunnossapitovastuu velvoittaa

Vastuu huoneiston ulkopuolisten osien kunnossapidosta kuuluu yhtiölle. Yhtiö on velvollinen pitämään kunnossa huoneistojen sisäpuoliset rakenteet ja korjaamaan niistä johtuvat viat. Näitä ovat esimerkiksi seinissä, katossa ja lattiassa esiintyvät halkeamat ja painaumat. Pienetkin halkeamat märkätilojen kosteussuluissa saatavat johtaa kosteusvahinkoon, joten ne on syytä aina tutkia. Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat. Huoneiston sisäpuolella yhtiön on pidettävä kunnossa rakennuksen huoneistoihin samantasoisina asennetut putkistot, johdot tai kanavat - riippumatta siitä, kuka ne on asentanut.

Vahingonkorvauslaki koskee kumpaakin osapuolta

Vaikka rakenteiden kunnossapitovastuu yleensä kuuluukin yhtiölle, osakkeenomistaja vastaa tekonsa tai laiminlyöntinsä aiheuttamista vahingoista. Jos osakkeenomistaja on omalla huolimattomuudellaan aiheuttanut esimerkiksi putkistovuodon, hän joutuu itse vastaamaan siitä. Myös yhtiön korvausvastuu voi muodostua laajemmaksi, jos yhtiö on laiminlyönyt esimerkiksi kiinteistön kunnon valvonnan ja hoidon ja siten aiheuttanut vesivahingon ja homeongelman.

Huoneisto ennalleen tai tavalliseen tasoon

Jos yhtiö kieltäytyy vastuulleen kuuluvasta korjauksesta, osakas voi teettää korjauksen ja vaatia yhtiötä maksamaan sen. Osakkaan tulee kuitenkin pitää kustannukset kohtuullisina. Vaikka yhtiö ei olisikaan korjausvastuussa, sen on syytä valvoa korjauksen tekemistä. Yhtiö voi teettää korjauksen ja vaatia osakasta maksamaan sen. Yhtiönkin on pidettävä korjauskustannukset kohtuullisina. Jos yhtiö joutuu korjaamaan kosteus- tai homevaurion huoneistossa, huoneisto on saatettava korjausta edeltävään tilaan. Mikäli osakkeenomistaja on asentanut huoneistoonsa tavallisesta kiinteistön tasosta poikkeavia erityisrakenteinta tai pinnoitteita, yhtiön ei tarvitse kustantaa niiden saattamista ennalleen. Paikkakorjauskin on hyväksyttävä, jos lopputulosta voidaan pitää teknisesti ja ulkonäöllisesti tyydyttävänä. Yhtiön ei tarvitse korvata osakkaalle vauriosta mahdollisesti aiheutuneita muita vahinkoja, ellei se ole menetellyt huolimattomasti. Jos osakas on omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut kosteus- tai homevaurion, hän joutuu sen myös korvaamaan. Korvausvelvollisuus saattaa syntyä esim. huolimattomasti tehdystä remontista tai siitä, ettei havaitusta vauriosta - esim. kylpyhuoneen muovimaton irronneesta saumasta - ilmoiteta yhtiölle. Osakkeenomistajalla voi olla oikeus saada vastike alennetuksi siltä ajalta, jolloin huoneistoa ei voi käyttää lainkaan tai sen käyttö vaikeutuu huomattavasti.

Osakkeenomistajan muutostyöt

Osakkeenomistajalla on varsin laaja oikeus päättää hallitsemiensa tilojen käytöstä ja niiden kunnosta. Osakkeenomistaja saa tehdä hallitsemissaan tiloissa muutoksia melko vapaasti. Sen sijaan huoneiston ulkopuolelle ulottuviin muutostöihin tarvitaan yhtiön lupa. Muutokseen, joka voi vahingoittaa yhtiön rakennusta tai tuottaa haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle, on saatava yhtiön ja/tai toisen osakkeenomistajan suostumus. Osakkeenomistaja vastaa muutostöitä tehdessään siitä, etteivät ne aiheuta haittaa toisille osakkeenomistajille tai yhtiölle. Suunnittelematon tai huonosti tehty kylpyhuoneremontti etenkin kerrostaloasunnossa voi aikaa myöten johtaa muihinkin huoneistoihin leviävään vesivaurioon.

Ympäristöministeriö PL 35

00023 Valtioneuvosto

Puh. 09-16 007, fax 09-1603 9545

www.ymparisto.fi

Rakentaminen
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
mökki rannassa kuvattuna kaukaa ylhäältä
Mökin ostajan oikeuspaketti: Lue juristin vinkit
Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.
myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Talousarvion laatiminen
Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset ja näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tulee niistä tehdä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20182_51668.jpg
Miten säästän lämmityskustannuksissa?
Lämmityskustannuksissa säästäminen on järkevää ja kannattavaa. Miten säästöä sitten voi saavuttaa? Lämmityskulut muodostuvat kulutusmäärästä ja energian hinnasta. Säästöä voidaan saavuttaa nopeasti ja ajan myötä – ilmaiseksi ja investoimalla.
Ilmakuva omakotitalosta talvimaisemassa
Tee ekoteko – eristä kotisi hyvin ja oikein
Tiesitkö, että jopa 70-80 prosenttia rakennuksen päästöistä syntyy käytön aikana? Miten päästöjä ja energiakustannuksia saisi laskettua järkevämmälle tasolle? Yksi, mikä on tärkeää, on lämmityksen sekä jäähdytyksen tarpeen minimointi tehokkailla rakenne- ja eristeratkaisuilla.
202110_73305.jpg
Lämpö- ja ilmanvaihtoremontilla energiansäästöä
Rakennusalalla työskentelevän Mika Airakselan omakotitalo Espoossa kulutti energiaa lämmitykseen enemmän kuin mitä oli tarpeen. Vanha poistoilmalämpöpumppu oli tullut käyttöikänsä puolesta tiensä päähän ja lisäksi se oli alimitoitettu 176 neliöiseen taloon. Kone toimi pakkasjaksoilla koko ajan ja kulutti sähköä lisätehoksi. Energiankulutuksen pienentämiseksi oli aika miettiä järjestelmän uusimista.
20216_71243.jpg
Viikon sisustusidea: Oliko vika maalissa vai maalarissa?
Kaikki ei mene maalausurakassa aina niin kuin strömsössä. Maali halkeilee, nahkottuu, vaahtoaa tai irtoaa.Tässä listaus yleisimmistä ongelmista maalattaessa sekä vinkkejä, miten virheet voi välttää.
200611_2027.jpg
Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut
Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Suunnitelma-aikataulut
Toimenpiteet:Kunkin urakan aloituspalaverissa ( = 1. työmaakokous ) sovitaan urakoitsijoille ja työmaalle toimitettavien piirustusten toimitusaikataulu. Suunnittelijat hyväksyvät suunnitelma-aikataulun pöytäkirjamerkinnällä ja sitoutuvat noudattamaan sitä.Vastuuhenkilöt:Projektipäällikkö, valvojatDokumentit:Suunnitelma-aikatauluHyväksyntä:Projektipäällikkö ja urakoitsijat

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton