• Etusivu
  • Rakentaminen

Aloituskokouslainsäädäntöä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 02.07.2009
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Antaessaan tiedotetta Rakentamismääräyskokoelman A2, UUDET MÄÄRÄYKSET RAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE JA SUUNNITELMILLE julkaisemisesta, Ympäristöministeriö toteaa mm.

Tavoitteena rakennusvirheiden vähentäminen

"Ympäristöministeriö on antanut uudet rakennusten suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevat määräykset ja ohjeet (Suomen rakentamismääräyskokoelma A2). Näissä yksilöidään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa määriteltyä suunnittelijan pätevyyden ja kelpoisuuden arviointia. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävät on listattu selkeyttämään velvoitteita, joiden hoitamiseen tulee hankkia asiantuntevaa apua. Myös rakennusvalvontaviranomaisen pääsuunnittelijalta edellyttämät tehtävänsuoritukset rakennushankkeessa on täsmennetty."

"Pääsääntönä on, että suunnittelijalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto tai aiempi opistotutkinto. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen kuten esimerkiksi omakotitalon suunnittelutehtävissä voi toimia myös rakennusmestari. Koulutuksen lisäksi edellytetään kokemusta vastaavan tyyppisistä tehtävistä."

"Suunnilleen joka neljäs rakennusvirhe aiheutuu suunnitelmien virheellisyydestä, ja uusien kelpoisuusmääräysten oletetaan vähentävän näitä. Maankäyttö- ja rakennuslaista jo saatujen kokemusten mukaan etenkin erityissuunnitelmien laatijoiden pätevyystaso on noussut uuden lain vaikutuksesta."

Tuo kyseinen määräys A2 löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta
http://www.finlex.fi/pdf/normit/10970-a2.pdf

Määräyskokoelmassa viitataan Maankäyttö- ja rakennuslakiin mm. seuraavasti:

2 RAKENNUSHANKKEESEEN RYHTYVÄN HUOLEHTIMISVELVOLLISUUS

Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 §

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.

2.1 Määräys

Ohje
Rakennushankkeeseen ryhtyvällä ei itsellään tarvitse olla maankäyttö- ja rakennuslain vaatimia edellytyksiä. Huolehtimisvelvollisuuden voi täyttää hankkimalla käyttöön riittävä asiantuntemus esimerkiksi työ- ja konsulttisopimuksin taikka muin yksityisoikeudellisin sopimuksin.

Rakentamista koskevan suunnitelman lähtökohdista sekä suunnittelijoiden nimeämisestä on suotavaa neuvotella rakennusvalvontaviranomaisen kanssa suunnittelua aloitettaessa.


Varsinaisesti aloituskokouksesta on annettu lähemmät ohjeet Rakentamiskokoelman osassa A1, RAKENNUSTYÖN VALVONTA, Määräykset ja ohjeet 2000.
Kokonaisuudessaan asetus löytyy osoitteesta:
www.finlex.fi/pdf/normit/6021-A1.pdf

Asiakirjassa todetaan aloituskokouksesta seuraavaa:

6 ALOITUSKOKOUS

6.1 Kokouksen järjestämisen tarve

Maakäyttö- ja rakennuslaki 121 § 1 momentti
Rakennusluvassa tai ennen rakennustyön aloittamista tarvittaessa järjestettävässä rakennustyön aloituskokouksessa voidaan täsmentää, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Sen yhteydessä voidaan rakennushankkeeseen ryhtyvältä myös edellyttää selvitys toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi.

6.1.1 Määräys

Jos pääpiirustuksissa tai muussa lupaan liittyvissä selvityksissä ei ole esitetty jotakin hankkeen toteuttamisen tai sen haitallisten vaikutusten estämisen kannalta keskeistä suunnitteluratkaisua, aloituskokouksessa tai ennen työn aloittamista on tarvittaessa edellytettävä tätä koskevan suunnitelman toimittamista ja osoitusta työn toteutuksen tarkistamistavasta.

Selostus
Edellä tarkoitettuna suunnitteluratkaisuna voidaan pitää muun muassa sade- ja salaojavesien johtamista yleiseen viemärilaitokseen tai avo-ojaan taikka niiden imeyttämistä tontilla tai rakennuspaikalla.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 74 § 1 momentti
Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja.
6.1.2 Määräys

Aloituskokouksen tarvetta ja sen järjestämistapaa harkittaessa otetaan huomioon hankkeen vaativuus, rakennushankkeeseen ryhtyvän käytössä oleva asiantuntemus, tiedossa olevien toteuttajien pätevyys sekä muut rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Aloituskokous voidaan järjestää myös rakennuslupaa edeltävää maisematyölupaa koskevissa hankkeissa.

6.2 Aloituskokouksen vaikutus rakentamisessa

Maankäyttö- ja rakennusasetus 74 § 2 momentti
Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheen vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi.
6.2.1 Määräys

Edellä tarkoitetun aloituskokouksen tuloksena on kirjallinen sitoumus niistä selvityksistä ja toimenpiteistä, joilla rakennushankkeeseen ryhtyvä täyttää huolehtimisvelvollisuutensa. Vastaavan työnjohtajan on ilman viivytystä ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle, jos rakennustyön aikana tulee tarvetta poiketa tai poiketaan aloituskokouksessa osoitetuista menettelyistä.

Ohje
Rakennusvaiheen tarkastusten vastuuhenkilönä voivat toimia suunnittelijat, vastaava työnjohtaja, erityisalan työnjohtajat sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän valvontaorganisaatioon kuuluvat henkilöt. Eri rakennusvaiheisiin sisältyviä työvaihetarkastuksia voivat edellä mainittujen lisäksi suorittaa työmaan työnjohtoon kuuluvat henkilöt, rakennushankkeeseen ryhtyvän käyttämät valvojat sekä muut aloituskokouksessa sovitut erityisalan ammattihenkilöt.

Selostus
Rakennusvaiheen tarkastusten vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa esimerkiksi työmaan laatusuunnitelmien mukaisten työvaiheiden aloituspalaverien ja mallikatselmusten avulla, että työn suorittajat ovat selvillä tarkastettavaan työvaiheeseen liittyvistä virheriskeistä, suunnitelmista ja työn suoritukseen ja rakennustuotteiden käyttöön liittyvistä ohjeista.

Lisäksi vastuuhenkilön tulee huolehtia siitä, että työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt ovat selvillä tarkastamansa työvaiheen riskeistä ja kaikki tarkastusasiakirjassa esitetyt rakennusvirheiden kannalta riskilliset työvaiheet tulevat tarkastetuiksi ja merkityiksi rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

6.2.2 Määräys

Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan rakennushankkeen keskeisten osapuolten tarkastustehtävät, rakennushankkeeseen ryhtyvän oman valvonnan järjestämistapa, viranomaisvalvonnan tehtävät työ suorituksen valvonnassa sekä järjestelyt rakennustuotteiden kelpoisuuden toteamiseksi.

Ohje
Selvityksiä ja toimenpiteitä, joilla laajuudeltaan merkittävissä rakennushankkeissa huolehditaan rakentamisen laadusta, voivat olla muun muassa hankkeen eri osapuolten laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät, hankkeen laatusuunnitelmat, ennakkokokeet, rakennustyön tarkastusasiakirjan käyttäminen, työn aikaiset laadunvalvontakokeet ja mittaukset, rakennustuotetietojen kokoaminen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta varten sekä varmistuminen rakennustuotteiden kelpoisuudesta.

Selostus
Rakennushankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeisiä osapuolia ovat pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija, erityissuunnitelmien kokonaisuudesta vastaavat suunnittelijat, vastaava työnjohtaja ja erityisalojen työnjohtajat sekä rakennuttajan järjestämään valvontaan ja toteuttamisorganisaatioihin kuuluvat henkilöt.

6.3 Kokouksen järjestämistapa

6.3.1 Määräys

Aloituskokouksen puheenjohtajana toimii yleensä rakennusvalvontaviranomaisen edustaja. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valitsema henkilö toimii pöytäkirjan pitäjänä.

Ohje
Rakennushankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen aloituskokoukseen voidaan kutsua myös rakennussuunnittelija, erityissuunnitelmien kokonaisuudesta vastaavat suunnittelijat, muut erityissuunnittelijat, erityisalojen työnjohtajat, rakennuttajan ja toteuttajien tarpeellisiksi katsomat henkilöt sekä rakennusvalvontaan osallistuvat kunnan muut viranomaiset.

Ohje
Aloituskokous on syytä järjestää niin ajoissa, että rakentamisen huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset eivät viivytä rakennustyön aloittamista. Tällaisena aikana voidaan pitää vähintään yhtä viikkoa ennen aiottua rakennustyön aloittamista.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän pyynnöstä voidaan aloituskokous järjestää ennen hankkeeseen liittyvän rakennus- tai maisematyöluvan myöntämistä.

Selostus
Jos rakennustyötä valmisteleviin töihin liittyy ympäristön tilaan tai toimivuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten työmaan perustaminen, vähäisinä pidettävät maisemaa muuttavat toimenpiteet, puiden kaataminen ja maanrakennustyöt, katualueen tai muun yleisen alueen käyttö rakentamisessa taikka erityiset liikennejärjestelyt, yhteydenotto rakennusvalvontaviranomaiseen voi olla tarpeen jo ennen aloituskokouksen järjestämistä.

Ohje
Aloituskokouksia voidaan tarvittaessa järjestää rakentamisen eri vaiheissa ennen rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen tai sen pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttavien töiden aloittamista. Erillisiä aloituskokouksia voidaan hankkeen vaativuudesta riippuen järjestää esimerkiksi ennen kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen ja ilmanvaihtolaitteistojen sekä ennen kantavien runkorakenteiden asennustöiden aloittamista.

Rakentamismääräykset ja ohjeet ovat kaikki lueteltuna osoitteessa:
http://www.ymparisto.fi/
ja suurin osa on myös jo luettavissa sieltä.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Onko sinulla 1940-luvulla rakennettu talo? <sub>Perustukset ja alapohja</sub>
Jos vastasit kyllä ja sokkeli tuntuu märältä tai on epäily, että alapohjassa on ongelmia, tutki allaolevat kohdat.
20142_37937.jpg
Älykäs maalämpöpumppu lämmitykseen
Vaivatonta, ympäristöystävällistä ja edullista energiaa maasta talteen keräävä maalämpöpumppu on erinomainen ratkaisu paitsi uuteen, myös vanhaan omakoti, rivi- tai kerrostaloon, kun lämmitysjärjestelmän uusiminen on edessä. NIBE-lämpöpumppuvalikoimasta löytyy ratkaisu kaikenlaisiin lämmitystarpeisiin.Maalämpöpumppu ottaa talteen maaperään tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa ja käyttää sen lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden ja käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpö on energia- ja kustannustehokas sekä ennen kaikkea vaivaton tapa lämmittää. Haluttaessa sen maapiiriä voidaan hyödyntää myös sisäilman jäähdyttämiseen helteillä.Lue lisää maalämpöpumpuista
20083_9550.jpg
Sisustuksen ylempi taso
Portaat ovat nousemassa yhdeksi talon näkyvimmistä sisustuselementeistä designhuonekalujen rinnalle. Tarjoamme tyylikkäitä teräsporrasratkaisuja sisustuksen ylemmältä tasolta.
20186_53687.jpg
Tiilitalossa et asu muovipullossa - vältät home- ja kosteusvauriot
Kun etsit perheellesi turvallista ja terveellistä kotia, täystiilitalo on valintasi.
202211_80093.jpg
Liukuovi toimii myös kostean tilan ovena
Kun kaikki neliöt halutaan käyttää hyväksi, Liune mahdollistaa uudenlaisen tilaratkaisun. Yleensä esimerkiksi pesuhuone ja sauna ovat ahtaita paikkoja, joissa tielle kääntyvä ovi aiheuttaa päänvaivaa. Seinän sisään liukuva Liune ei ole koskaan tiellä, jos näin halutaan, sillä se lukkiutuu ainutlaatuisen ponnahdussalvan ansiosta paikoilleen ovirakenteen sisään. Auki ollessaan ovilevy ei jää näkyviin, ja tilaa aktiivikäyttöön vapautuu 1–3 m2/ovi verrattuna tavalliseen kääntyvään oveen.Tiesithän, että kosteisiin tiloihin on suunniteltu oma Liune. Elementissä ja ovilehdessä on otettu huomioon kosteiden tilojen vaatimat erityistarpeet, kuten kaatokourut ja ilmaraot. Sähkö- ja putkivedot voidaan huomioida elementissä, ja kalusteiden asennus rakenteisin on mahdollista kalustetukien avulla. Myös turvallisuusmääräykset on huomioitu niin kylpyhuoneessa kuin saunassa.
Talot kadun varrella
Miten kellaritilat on rakennettu?
Kellaritilojen yleistyminenRakennuksen alle sijoitettava kellarikerros yleistyi sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella, jolloin tarvittiin nopeasti suuri määrä kustannuksiltaan alhaisia ja neliöiltään tehokkaita pientaloja. Koko talon laajuinen tai osittainen kellarikerros yleistyi varsinkin asutuskeskusten tonteilla, joissa tilaa piharakennuksille ei välttämättä ollut.Näitä kellarillisia, puolitoistakerroksisia rintamamiestaloja rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla paljon, samoin vielä 1960-luvun alussakin. Vuosikymmenen loppupuolella ja 1970-luvulla pientalot kuitenkin olivat tavallisimmin yksikerroksisia ja kellarittomia. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla rakennukset monimuotoistuvat; rakennettiin sekä yksi että useampikerroksisia, kellarillisia ja kellarittomia. Eräs ajalle tyypillinen ratkaisu on rinnetalo, jossa kellarikerros on osittain maan päällä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton