Aistiesteettömyys on kaikkia varten! – Kokeile, miten aistiesteetön sinun kotisi on

Haastattelimme Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) DigiNepsy-hankkeen työntekijöitä, jotka ovat tutkineet aistiesteettömyyttä ja luoneet tilojen aistikuormitusta kartoittavan työkalun, jota kuka tahansa voi kokeilla omassa ympäristössään, niin töissä kuin kotona. Ryhmän jäseniä ovat lehtori Hanna Hannukainen ja projektitutkija Toni Tammi. Mukana haastattelussa on myös hankkeen yhteistyökumppani, sisustussuunnittelija Paula Hellberg.

Ärsykerikas ympäristö ja hektinen elämäntyyli kuormittavat aika ajoin varmasti meitä kaikkia. Aivomme reagoivat ympäristössä oleviin ärsykkeisiin ja tarvitsemme aikaa palautumiselle sekä tiloja, jotka tukevat tätä palautumisprosessia

– Kun itse menin SAMKissa esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmään 2014, aloimme miettiä, miten aistit voitaisiin huomioida osana esteettömyyttä. Kirjallisuudessa aiheeseen viitattiin hyvin yleisellä tasolla – ajatuksella "aistit tulee huomioida osana esteettömyyttä". Miten tämä käytännössä pitäisi tehdä, jäi kuitenkin pitkälti lukijan oman harkinnan varaan, kertoo Hannukainen.

– Valtaosa aikuisista on turtunut jatkuvaan aistikuormitukseen. Tunnistamme ehkä tietynlaisen kireyden tai kuormituksen, mutta sen alkulähteille palaaminen on haastavaa. On kuitenkin selvää, että me kaikki reagoimme ympäristön aistikuormitukseen – osa vähemmän, osa enemmän. Äärimmillään liiallinen aistikuormitus saattaa estää kokonaan vaikkapa osallistumisen johonkin muuten mieleiseen toimintaan, täydentää Hannukainen.

Entä mitä voimme itse tehdä parantaaksemme aistiesteettömyyttä ja miten huomaamme korjausta kaipaavat kohdat?

Aistiesteettömyyden arviointiin on kehitetty omaa sovellusta, joka kertoo käyttäjälle, mistä tilojen aistikuormitus muodostuu. Sovelluksen käyttö ei edellytä aiempaa tietämystä tai osaamista aistiesteettömyydestä.

– Sovellus on tarkoitettu kaikille tiloille, oli tila sitten huone tai kokonainen rakennus, kertoo Tammi.

Sovellusta lähdettiin tekemään julkiset tilat mielessä, mutta sovellusta voi aivan hyvin käyttää muihinkin tiloihin.

– Jos jokin sovelluksessa esitettävä kysymys ei ole vaikkapa kotiympäristössä relevantti, sen voi ohittaa, eikä kysymyksen jättäminen välistä vaikuta lopputulokseen. Arvioinnin voi myös tallentaa luonnoksena ja jatkaa myöhemmin. Lopussa vastaukset pisteytetään ja saat neuvoja tilan aistiesteettömyyden parantamiseen, neuvoo Tammi.

– Meillä on nyt kokeiluvaihe menossa ja otamme mielellämme myös palautetta vastaan sovelluksen toimivuudesta.

Sisustussuunnittelija Paula Hellberg antaa viisi vinkkiä aistiesteettömään sisustamiseen.

1. Karsi ylimääräinen

Karsi turhat tavarat pois näkyviltä, jolloin kokonaisuus rauhoittuu. Järjestä tavaroille omat paikkansa: Voit esimerkiksi nimetä lasten vaatteille omat laatikot nimellä ja lisätä kuvan niistä vaatekappaleista, jotka siihen laatikkoon kuuluvat.

Aistiesteettömyyden kannalta kovat ja kiiltävät kalusteet sekä pinnat ovat huonoin vaihtoehto. Ne heijastavat sekä ääniä että valoa aisteja kuormittavalla tavalla.

3. Luo oikeanlainen valaistus

Suosi valaistuksessa epäsuoraa valoa, sekä useampia valonlähteitä eri korkeudella. Älä käytä huoneissa ainoastaan pistemäisiä valoja ja vältä valaisimia, joissa häikäisevä poltin on näkyvillä.

5. Pehmennä akustiikkaa

Kaikuuko tilassa? Kaikki pehmeät sisustusmateriaalit vaikuttavat sen akustiikkaan. Lisää verhoja, tekstiilejä, tyynyjä, mattoja tai jopa akustiikkalevyä tarpeen vaatiessa. Myös kirjat, kaikenlainen puu sisustuksessa ja pehmeät taulut sekä ryijyt auttavat akustiikan pehmentämisessä.