80-luvun omakotitalon lämmitysremontti: suora sähkö vaihtui ilma-vesilämmitykseen

Tero Välimaa ja Heli Jalander eivät arvanneet syksyllä 2019 reissuun lähtiessään, että takaisin tullessa edessä olisi pikainen muutto. Myyntiin laitettu omakotitalo oli löytänyt ostajansa, ja aikaa uuden kodin etsimiseen oli vain kaksi kuukautta.

Lvi-, sähkö- ja rakennusalan yrittäjänä työskentelevä Välimaa oli aiemmin harkinnut rakentavansa kokonaan uuden talon, mutta tiukan aikataulun vuoksi suunnitelmat muuttuivat. Onneksi lähellä oli myynnissä tuttu talo, jonka hän tiesi olevan hyvin rakennettu: arkkitehdin suunnittelema, tiiliverhoiltu aumakattoinen omakotitalo vuodelta 1986.

– Isäni asensi siihen aikanaan sähköt, Tero Välimaa kertoo.

Talokauppojen myötä tuli aika ryhtyä perusteelliseen remonttiprojektiin: pintojen ja talotekniikan uusimiseen sekä lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmän uudistamiseen.

Taloon tarvittiin koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Myös sähköt oli uusittava ja tehtävä päätös tulevasta lämmitystavasta. Rakenteellisesti talo oli erinomaisessa kunnossa ja ikäisekseen tavanomaista paremmin eristetty.

Näyttävässä kaksikerroksisessa omakotitalossa on tilaa varsin hulppeasti, sillä asuinkerroksessa on 180 neliötä ja kellarin työtilassa saman verran. Ennen remonttia talossa oli suora sähkölämmitys, kuten monissa 1980-luvun puolivälissä rakennetuissa taloissa. Lisälämmönlähteenä toimi yläkerran varaava takka.

Edellisen omistajan mukaan sähköä oli vuositasolla kulunut noin 20 000 kWh, joten suureen kokoonsa nähden talo ei ollut aivan kauhea lämmityssähkön syöppö. Taloudellisin saati ympäristön kannalta suotuisin lämmitysmuoto se ei kuitenkaan ollut.

Tero Välimaa on ehtinyt myydä vuosien mittaan asiakkailleen parisataa maalämpöpumppua, joten olisi ollut luontevaa hankkia samanlainen omaankin kotiin. Energiakaivon porauttaminen harjun kupeessa sijaitsevaan taloon ei kuitenkaan ollut kustannustehokas ratkaisu, joten valinnassa vaaka kallistui ilma-vesilämmön puoleen.

Tutkailtuaan markkinoilla olevia laitteita Tero Välimaa päätyi Jäspi Tehowatti Airiin, jossa on vakiona MyUpway-etävalvonta.

– Laite on todella tehokas. Hyvissä olosuhteissa sen hyötysuhde (COP) on lähellä viittä. Meillä järjestelmään kuuluu Jäspi Split 12 kW:n ulkoyksikkö, sisäohjainyksikkö sekä Jäspi Lisäwatti -sähkökattila, joka pitää huolen, että lämpöä riittää kovillakin pakkasilla.

Laitteen sisäyksikkö on korkeudeltaan vain 1,8 metriä, minkä ansiosta se sopii myös matalaan kellaritilaan. Sisäänrakennettuun varaajaan mahtuu vettä 215 litraa, joten käyttövettä riittää suureenkin tarpeeseen.

– Täältä kellarista lähti 15 vuotta vanha Jäspin lämminvesivaraaja kiertoon mökkikäyttöön. Se oli edelleen aivan priimakunnossa, Välimaa kehaisee.

Ilma-vesilämmitys on ollut toiminnassa lokakuusta 2020 lähtien. Välimaa uskoo talon lämmityskustannusten laskevan varovaisesti arvioidenkin noin 30 prosenttia.

Vaikka pitkää käyttökokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä, asuinmukavuuteen ilma-vesilämpöpumpulla on ollut välitön positiivinen vaikutus.

− Huomasin jo yhden käyttökuukauden jälkeen, että lämpö on asuintiloissa miellyttävän tasainen. Ja vaikka remontoimmekin taloa loppuelämämme kodiksi, on mukava tietää, että tällaisen investoinnin jälkeen myös talon jälleenmyyntiarvo on huimasti parantunut, hän summaa.