Osa 5: Paineellisen veden ja vesivessan jätevesien käsittely – tehokkaat ratkaisut yhdellä järjestelmällä

Paineellinen vesijärjestelmä ja vesivessa vaativat jätevesien käsittelyltä enemmän – oikein toteutettuna ratkaisu on pitkäikäinen ja ympäristöystävällinen. (Kuva: Envato)
Kun kiinteistöllä on paineellinen vesijärjestelmä ja vesivessa, myös jätevesien määrä kasvaa merkittävästi. Tämä edellyttää aiempaa tehokkaampaa puhdistusratkaisua, jossa wc- ja pesuvedet käsitellään samassa järjestelmässä. Käytettävä tekniikka ja puhdistusmenetelmä valitaan maaperän, sijainnin ja kiinteistön käyttöasteen mukaan.
Paineellisen veden vaikutus jätevesien määrään
Kun käyttövesi otetaan sähköpumpulla kaivosta, vesistöstä tai kunnallisesta vesijohtoverkosta, vedenkulutus kasvaa selvästi verrattuna kantoveteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että syntyvien jätevesien määrä on huomattavasti suurempi. Tällöin tarvitaan järjestelmä, joka pystyy käsittelemään sekä wc-vedet että pesuvedet ympäristövaatimusten mukaisesti.
Suurempi vedenkulutus voi aiheuttaa ongelmia, jos järjestelmä on alimitoitettu, sillä ylivuodot tai käsittelemättömien vesien pääsy ympäristöön lisää riskejä. Myös vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat – keväällä lumien sulamisvedet voivat kuormittaa järjestelmää, ja talvella jäätymisriski voi olla todellinen ilman asianmukaista eristystä. Tämän vuoksi suunnittelussa kannattaa huomioida paitsi normaali käyttö myös poikkeustilanteet.
Kaikki vedet samaan puhdistusprosessiin
Paineellisen veden ja vesivessan yhteydessä kaikki jätevedet johdetaan yhteen käsittelyjärjestelmään. Yleinen ratkaisu on kolmiosastoinen saostuskaivo tai kolme erillistä sakokaivoa, joista vedet ohjataan maaperäkäsittelyyn. Maaperäkäsittelyn toteutustapa – imeytyskenttä tai suodatuskenttä – määräytyy maaperän laadun ja tontin sijainnin perusteella.
Saostuskaivot poistavat vedestä suurimmat kiintoaineet ennen maaperäkäsittelyä, mikä parantaa puhdistustulosta ja pidentää kentän käyttöikää. Järjestelmän yhtenäisyys vähentää ylläpidon monimutkaisuutta ja helpottaa seurantaa. Myös mahdolliset huoltotoimenpiteet voidaan suunnitella keskitetysti, jolloin kustannukset pysyvät hallinnassa ja järjestelmä pysyy toimintakunnossa.
Maaperän merkitys käsittelyratkaisussa
Imeytyskenttä soveltuu hyvin vettä läpäiseville maalajeille, kuten hiekalle ja soralle. Jos maaperä on tiivistä, kuten savea, tarvitaan suodatuskenttä, joka varmistaa jäteveden puhdistumisen ennen sen päätymistä ympäristöön. Molemmissa vaihtoehdoissa on tärkeää mitoittaa kenttä oikein kiinteistön vedenkulutuksen mukaan.
Maaperän tutkiminen ennen järjestelmän valintaa on olennainen osa suunnitteluprosessia, ja siihen kannattaa käyttää asiantuntevaa urakoitsijaa tai suunnittelijaa. Virheellinen maaperävalinta voi johtaa järjestelmän nopeaan tukkeutumiseen tai puhdistustehon heikkenemiseen. Hyvin suunniteltu maaperäkäsittely on kuitenkin huoltovapaa pitkään, kunhan käyttö ja kuormitus pysyvät suunnitelluissa rajoissa.
Panospuhdistamo vaihtoehtona
Jos kiinteistöä käytetään ympärivuotisesti ja vedenkulutus on tasaista, voidaan kaikki jätevedet käsitellä myös panospuhdistamossa. Panospuhdistamot soveltuvat erityisesti kohteisiin, joissa tilaa maaperäkentälle on rajallisesti tai joissa halutaan mahdollisimman korkea puhdistustulos pienellä pinta-alalla. Tämän tyyppiset puhdistamot käsittelevät vedet mekaanisen, kemiallisen ja biologisen prosessin avulla, jolloin lopputulos täyttää tiukimmatkin puhdistusvaatimukset.
Huollon osalta panospuhdistamot vaativat säännöllistä tarkistusta ja kemikaalien lisäämistä, mutta niiden etuna on toimintavarmuus ja puhdistustehon tasaisuus. Ratkaisu on usein erityisen hyvä vaihtoehto pienillä tonteilla, ranta-alueilla ja pohjavesialueilla.
Kestävän järjestelmän huolto ja seuranta
Riippumatta valitusta ratkaisusta, jätevesijärjestelmän huolto ja säännöllinen seuranta ovat välttämättömiä sen toimivuuden varmistamiseksi. Saostussäiliöiden tyhjennys, kentän tarkastukset ja puhdistamon huolto-ohjelman noudattaminen pidentävät järjestelmän käyttöikää ja vähentävät ympäristöriskejä. Huolto kannattaa aikatauluttaa etukäteen ja kirjata tehdyt toimenpiteet, jolloin järjestelmän kuntoa voidaan seurata pitkällä aikavälillä.
Myös käyttäjän toiminta vaikuttaa – esimerkiksi viemäriin ei tulisi päästää rasvaa, liuottimia tai muita haitallisia aineita, jotka voivat häiritä puhdistusprosessia. Kun järjestelmä toimii optimaalisesti, se suojaa niin ympäristöä kuin kiinteistön omaa arvoakin.
Info
Lue myös artikkelisarjan muut osat:
Jätevesiasetus pähkinänkuoressa – näin selvität kiinteistösi tilanteen
Osa 1: Kantovesi ja kuivakäymälä – näin hoidat jätevedet oikein haja-asutusalueella
Osa 2: Kuinka hoitaa harmaat vedet ja käymäläasiat ilman viemäriliittymää?
Osa 3: Paineellinen vesi ja kuivakäymälä: nykyaikaiset pesuvesien käsittelyratkaisut
Osa 4: Paineellisen veden ja vesivessan jätevedet – erillisjärjestelmien ratkaisut
Osa 5: Paineellisen veden ja vesivessan jätevesien käsittely – tehokkaat ratkaisut yhdellä järjestelmällä (Tämä artikkeli)
Osa 6: Kunnallinen jätevesiverkosto ja alueelliset osuuskunnat
Selvitä jätevesitilanteesi – Vestellin asiantuntijat ovat tukenasi
Jos olet epävarma, kuuluuko kiinteistösi kunnallisen viemäriverkoston tai alueellisen osuuskunnan toiminta-alueeseen, Vestelli voi auttaa selvittämään tilanteesi ja löytämään juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun. Vestellin asiantuntijat tuntevat jätevesiasetuksen vaatimukset ja osaavat neuvoa sekä liittymisessä että omien järjestelmien ylläpidossa. Tutustu Vestellin palveluihin ja varmistetaan yhdessä, että jätevesiasiasi ovat kunnossa – vastuullisesti ja huolettomasti.