3. Ilmanvaihto keittiössä

Keittiön ilmanvaihto on tärkeä osa kodin viihtyisyyttä. Ruoka tuoksuu hyvältä, mutta ruoanlaiton yhteydessä syntyvät käryt, rasvat ja kosteudet voivat heikentää sisäilman laatua. Ilmanvaihdon on toimittava tehokkaasti, jotta keittiön ilma pysyy raikkaana ja puhtaana.

Suomessa passiivitalo on määritelty rakennukseksi, jossa energian tarve on niin pieni, että välttämättä perinteistä lämmitystä ei tarvita miellyttävien asumisolosuhteiden saavuttamiseksi ollenkaan. Etelä-Suomessa lasketaan energiaa tarvittavan tilojen lämmittämiseen 20 kWh neliömetriä kohden. Pohjoisessa tarve on 30 kWh.Nevanpään talo on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee kolme makuuhuonetta, suihku, sauna, wc sekä tekninen tila. Yläkerta on perheen ajanviettopaikka olohuoneineen, keittiöineen, työ- ja kodinhoitohuoneineen sekä omine wc-tiloinensa.– Passiivitalo ajatus näkyy jo talon suunnittelussa. Yksinkertainen on kaunista ja turhia kulmia vältetään. Talo on nelikulmainen, kuution muotoinen ja julkisivultaan etelään suunnattu, Jussi Nevanpää kertoo.

Moni omakotiasuja pohtii, voisiko ilmanvaihtoa pienentää energian säästämiseksi ja kuinka paljon ilmanvaihto kuluttaa energiaa? Missä kohtaa sen käytössä voi tinkiä? Ja voiko koneellisella ilmanvaihdolla jopa säästää energiaa? Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla voi säästää energiaa, kun huomioi sen käytössä pari seikkaa. Ennen tätä kuitenkin on hyvä tietää, mistä ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu.

Liesikuvun hankinta on keittiön rakentajalle tai remontoijalle tärkeää, sillä se vie ruuanlaiton käryt pois asunnosta. Liesikuvun pitää toimia tehokkaasti, sopia keittiön sisustukseen sekä sopia teknisesti asunnon ilmanvaihtojärjestelmään.Liesikuvun valinnassa on tärkeä selvittää, millainen on asunnon ilmanvaihtojärjestelmä. Ohjataanko liesikuvulla huippuimuria tai ilmanvaihtokonetta? Tarvitaanko keittiöön niin sanottu talotuuletin? Vai onko kerrostalossa, johon kupu tulee, ilmanvaihdon yhteispoistojärjestelmä? Tässä jutussa keskitymme liesikupuihin, joilla ohjataan ilmanvaihtokonetta tai huippuimuria.

Ilmanvaihtojärjestelmiin kertyy ajan mittaan epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä, homesieniä, mikrobeja, bakteereja, savu-, käry- ja kemikaalien jäämiä. Myös kanaviin päässyt kosteus levittää epäpuhtauksia. Epäpuhdas sisäilma vaikuttaa suoraan terveyteen, viihtyvyyteen, paloturvallisuuteen sekä työtehoon.Toimiva ilmastointijärjestelmä paitsi parantaa sisäilmaa, myös auttaa pitämään kiinteistön rakenteet kunnossa poistamalla haitallisen kosteuden rakenteista ja parantaa samalla rakennuksen energiataloudellisuutta. Suositus on puhdistaa ilmanvaihtokanavat 10 vuoden välein.

Saksalaiset ovat tunnettuja perusteellisuudestaan ja tämä näkyy myös saneerausliiketoiminnassa. Tutustuminen kahteen alueelliseen toimijaan Saksassa osoitti, että toiminnasta löytyi paljon yhtäläisyyksiä ja opittavaakin.Muutamat havainnot nousivat ylitse muiden: uudistuotannon ohella myös perusparannuksiin liitetään aina lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmänasentaminen, asunnot korjataan pääsääntöisesti asuttuina ja vuokralainen on peruskorjauksen keskipisteessä.