Pelottaako rakentaa omaan taloon 'kallis' paaluperustus

Paalutuksen tehtävä on välittää perustusten kautta rakennukseen kohdistuvat kuormat maan sisällä yli 3 metrin syvyydessä olevaan kantavaan maakerrokseen.

Teräsbetonipaalut voivat olla myös kantavia oman vaippansa ja maan välisen kitkan avulla. Paalut asennetaan maahan paalutuskoneen tekemien iskujen voimalla. Yhden paalun kantavuutta arvioidaan käytettävien samansuuruisten iskujen määrän mukaan. Mitä enemmän iskuja, sitä kantavampi paalu. Maaperätutkimuksen avulla voidaan ennakkoon päätellä tarvittavien paalujen määrä, kun rakennuksen aiheuttamat kuormat tiedetään rakennelaskelmien perusteella. Yleisesti ottaen yksikerroksiseen n. 120 m²:n suorakaiteen muotoiseen taloon tarvitaan n. 15-20 kpl paaluja riippuen taloon tulevista katoksista ja ulkoportaiden määrästä sekä niiden paalutustarpeesta.
Pysäköintihallit havainnollistavat paalutettua talon alapohjaa. Voidaan ajatella, että pysäköintihallin pilarit ovat paaluja, joiden varassa on peruspalkit. Peruspalkkien päällä on alapohjalaatta ja koko tila on täynnä löysää kantamatonta maata.

Normaalissa pientalossa on paalujen väli noin 4-4,5 metriä peruspalkin suuntaan. Peruspalkkien päälle alapohja voidaan tehdä puurunkoisena tai betonirunkoisena. Betonialapohjissa ontelolaatat ovat suosittuja. Jos alapohja tehdään puurakenteisena, niin alapohjat kuuluvat yleensä talotehtaiden toimitukseen.

Normaalisti talon perustustavasta päättää perustustapalausunnon tekijä, joka tekee myös esityksen maarakennustöiden toteutuksesta. Näiden pohjalta perustusten rakennesuunnittelija pystyy tekemään perustussuunnitelmat. Rakennussuunnitelmien tulee tietenkin myös olla käytettävissä. Talotehtaan toimituksen kysymyksessä ollessa, rakennepiirustukset ja perustuksiin rakennuksesta tulevat kuormat ovat valmiina helpottamassa perustussuunnittelijan työtä.

Paaluperustusten hyvänä puolena voidaan pitää perustusten painumattomuutta ja suunniteltavuutta. Työt voidaan toteuttaa tarkasti suunnitelmien mukaisesti. Paalutuskustannuksen vähentävänä puolena voidaan pitää mm. sisäpuolisten maatäyttöjen vähäisyyttä ja talvirakentamiseen sopivuutta. Radonsuojausta ei myöskään tarvita.

Jos tontti on sellaisessa paikassa, missä maaperä toisaalta vaatisi paalutusta, mutta kuorikerros on sen verran kantava, että sen varaan voitaisiin rakentaa reunavahvisteinen peruslaatta tai kevennetyt perustukset, niin seurauksena on aina painuvat perustukset, koska rakennuksen paino pusertaa allaan olevista maakerroksista vettä pois, mikä aiheuttaa painuman. Painuminen aiheuttaa vaurioita aikojen kuluessa. Niidenkään korjauskustannuksia ei tule, jos perustukset paalutetaan.

Mielestäni muut tontin sijaintia säätelevät kriteerit ovat paljon tärkeämpiä kuin tarvitaanko paaluperustus vai ei.

Olli Hanhiniemi, RI(AMK)

Tutustu paalutusvaihtoehtoihin tästä