Äänestys

Etusivu

1. Kantovesi, EI viemäriä ja kuivakäymälä

Rakentajan toimitus

Päivitetty 21.03.2012

Kantovedellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vesi kannetaan tai pumpataan käsin kiinteistölle. Jos kiinteistössä ei ole ollenkaan viemäriä, nämä vähäiset pesuvedet voidaan kaataa suoraan maahan. Mikäli viemäri rakennuksessa on, jätevesien vähäisen määrän takia ne voidaan johtaa puhdistamatta maaperään, esim. yksinkertaiseen imeytyskuoppaan tai sorapesään.

WC:nä toimii Puucee tai kuivakäymälä, joissa ei käytetä vettä.

Kantovedeksi voidaan luokitella myös pumpun avulla siirrettävä vesi, jota lämmitetään saunan padassa ja varsinainen veden annostelu tapahtuu pääosin napolla, vadeilla ja ämpäreillä. Suihkua tai lämminvesivaraajaa ei ole.

Yllä mainitussa tapauksessa jätevedet tulisi hoitaa seuraavasti

Hyvä vaihtoehto olisi johtaa vedet ensin ämpäriin tai vastaavaan astiaan, jossa on suodatin ja sieltä edelleen sorapesään.

Puuceen tulisi olla kompostoiva. Kompostoivan Puuceen ja vesijärjestelmän suodattimeen kertyneen tavaran voi kesän päätteeksi kipata kompostiin tai vaikkapa kasvimaahan.

Huussin lisäksi markkinoilla on myös vesivessan tilalle tarkoitettuja kuivakäymälöitä, jotka soveltuvat ympärivuotiseen sisäkäyttöön. Kun käymäläjätevesiä ei synny, voidaan tiskaamisesta ja peseytymisestä syntyvät muut "harmaat" jätevedet imeyttää maaperään huomattavasti kevyemmällä ja halvemmalla järjestelmällä kuin käymälävesien kera.

Mikäli käytetään erottelevaa kuivakäymälää, voidaan virtsa kerätä esim. kanisteriin ja käyttää se laimennettuna lannoitteena kukkapenkissä.

TEE JÄTEVESISELVITYS TÄSTÄ - MAKSUTTA

Lisää aiheesta:

Uusi jätevesiasetus pähkinänkuoressa

Tunnista oma tilanteesi

LVI

viemäröinti

Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Talo

Estä vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen

Jotta putkijohtojen jäätyminen sekä routavaurioiden mahdollisuus minimoidaan, sijoitetaan vesijohdot sekä viemärit perinteisesti roudattomaan syvyyteen kerran 50 vuodessa toistuvan suurimman pakkastuntimäärän mukaisesti.Kaivantojen ulottuessa pohjavesipinnan alapuolelle sekä maa-aineksen pehmeys voivat aiheuttaa omia ongelmia katujen rikkoutuessa, putkijohtojen sekä rakennusten painuessa ja niin edelleen. Toinen syy välttää syviä kaivantoja on tietysti kustannukset, kun kaivaminen ja massojen ajo voidaan puolittaa saadaan tällä merkittävää säästöä rakentamiskustannuksissa. Ympäristön sen salliessa, voidaan maahan routarajan yläpuolelle sijoitettavien vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen ja routavauriot estetään putkia suojaavalla vettymättömillä Finnfoam-routaeristeellä.

Remontti

Toimiva vedenhallinta on keskeinen osa kiinteistöjen kunnossapitoa

Toimiva vesitekniikka, johon kuuluu muun muassa sade- ja jätevesiviemäröinti, on olennainen osa kiinteistöjen ylläpitoa. Asiantuntevan kumppanin tuella vesitekniikka toteutuu edullisesti palvelun laadusta tinkimättä. Haussa onkin henkilökohtainen palvelu ja pitävät aikataulut – yritys, jossa myös työnjohto tekee töitä.

Rakentaminen

Mietityttääkö jätevesijärjestelmän hinta?

Mitä jätevesijärjestelmän hinta sisältää, kuinka pitkäikäinen investointi on, entä miten kannattaa vertailla järjestelmien toimittajia? Koska jätevesijärjestelmä takaa kiinteistösi jätevesien puhdasta ja terveellistä käsittelyä vuosikymmeniksi eteenpäin, taustatyö on tärkeää.

LVI

Vapo ja Liperin Osuusmeijeri kaukolämpöyhteistyöhön

Liperin Osuusmeijeri ulkoistaa lämmöntuotannon Vapo Oy:lle. Vapo korvaa meijerin nykyisen, taloudellisen käyttöikänsä saavuttaneen kotimaista polttoainetta käyttävän kattilan uudella kattilalla. 2,5 MW:n tehoisen puuta ja palaturvetta käyttävän kattilan rakentaminen nykyiseen kattilahuonerakennukseen alkaa toukokuussa. Varavoimaksi jää uudet 3,5 ja 2,5 MW:n öljykattilat. Vapo myy laitoksen tuottaman lämmön Liperin Osuusmeijerille. joka käyttää osan lämmöstä itse ja myy osan edelleen Liperin Aluelämpö Oy:lle. Lämpöä tuotetaan 14 000-15 000 MWh vuodessa. Sopimus tulee voimaan 1.10.2008.Liperin Osuusmeijerin pääliiketoiminta-alue on maidon hankinta ja myynti Valiolle. Lisäksi osuuskunnalla on myymälä ja mylly, joka valmistaa kotimaisesta viljasta leipäviljatuotteita ja nautakarjan rehuja.Osuuskunnan liiketoimintaan kuuluu myös lämpöenergian tuotanto. Lämpöenergiaa myydään kaukolämmöksi Liperin Aluelämpö Oy:lle, joka hoitaa lämmön jakelun Liperin kirkonkylän taajamaan.Liperin Osuusmeijerin maidonjalostustoiminnan loputtua tuli ajankohtaiseksi selvittää lämpöenergian tuotantovaihtoehdot tulevaisuudessa ja selvitystyön tuloksena päädyttiin lämmöntuotannon ulkoistamiseen. Vapo valittiin yhteistyökumppaniksi tarjouskilpailun perusteella.Vapo tuottaa lämpöä ja sähköä yli 50 paikkakunnalla Suomessa pääosin kotimaisilla polttoaineilla – puupolttoaineilla, turpeella ja pelleteillä. Vuonna 2006 Vapon ja sen tytäryhtiöiden lämmöntuotanto ja -toimitukset olivat n. 1 600 GWh. Sähkön kokonaismyynti oli n. 350 GWh. Kahdeksalla paikkakunnalla Vapo vastaa lämmön tuotannon lisäksi sen jakelusta. Sähköä Vapo tuottaa Forssassa, Lieksassa, Porkkalassa, Salossa, Sotkamossa, Ilomantsissa ja Haapavedellä sekä seitsemällä tuulivoimalalla Kuivaniemessä.

LVI

Lämmönvaraaja lämmittää käyttö- ja lämmitysvettä

Lämmönvaraaja ahtaisiin tiloihinRakennuksen kulkuaukot tai tekniset tilat ovat usein ahtaita varaajalle. Kuitenkin varauskapasiteettia on oltava, jotta varaaja täyttäisi tehtävänsä. Näihin pulmiin on useita ratkaisuja.Ahtaiden kulkuaukkojen ongelma voidaan ratkaista kapealla varaajamallilla tai irtolohkoilla. Kapea lämmönvaraajamalli voi olla esimerkiksi pyöreä saneerausvaraaja Akvasan (tarvittaessa useampi rinnakkain) tai pitkänmuotoinen Akvantti. Irtolohkomallissa varaaja viedään ilman eristeiden sivulohkoja sisään rakennukseen ja eristelohkot asennetaan paikalleen vasta sisällä. Tarvittaessa varaajien räätälöinti voidaan viedä vielä pitemmälle. Varaajaa voidaan mm. madaltaa tai korottaa.