kulutus

Mikä on nettonollaenergiatalon ja lähes nollaenergiatalon ero?Nettonollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.

Suomessa energiatodistus on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakentamisessa, ja vuodesta 2009 lähtien se on koskenut myös suuria rakennuksia sekä uusia pientaloja myynti- sekä vuokraustilanteissa. Lähitulevaisuudessa energiatodistus tarvitaan myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset astuivat voimaan 1.9.2013.Tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset tulivat voimaan 1.7.2012. Vaatimukset asettavat esimerkiksi suoralle sähkölämmitykselle kiristyneitä ehtoja, jotka on kuitenkin mahdollista saavuttaa esimerkiksi ilmalämpöpumpulla, joka on integroitu kiinteästi ilmanvaihtoon. Energiatehokkuutta koskevalla lainsäädännöllä on tavoitteena rakennusten energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen, energiankulutuksen pienentäminen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen on osoitettava rakennuslupaa haettaessa.Hyvällä energiatehokkuudella on mahdollista pienentää rakennuksen käytönaikaisia kustannuksia sekä hillitä asumiskustannusten nousua, vaikka energiahinnat mahdollisesti nousevatkin.

Energiamääräykset koskevat 1.9.2013 alkaen myös korjausrakentajaa ja remontoijaa. Luvanvaraisissa korjaus- ja muutostöissä on tarkasteltava mahdollisuutta energiatehokkuuden parantamiseen samalla, kun muutostyöhön ryhdytään. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Nettonollaenergiatalo, on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.Nollaenergiatalo on nykypäivää - tutustu

Aurinko energia on liian vähän käytettyäAurinkoenergia on Suomessa vielä varsin hyödyntämätön potentiaali, vaikka sen tuottama energiamäärä on merkittävä myös Euroopan pohjoisosissa. Toisaalta aurinko ei voi olla ainoa lämmönlähde Suomessa, mutta oikein suunniteltuna ja toteutettuna saatava energiamäärä on merkittävä. Auringon lämpöä hyödyntävä lämmitysjärjestelmä kykenee tuottamaan niin sanottua ilmaista energiaa ympäri vuoden ollen erityisen merkittävä noin puolet vuodesta.Tutustu Akvaterm-varaajiin

Helteisen sään nostaessa asuntojen sisälämpötiloja nousee myös sähkönkulutus. Huoneisiin tuodaan tuulettimia ja jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilman lisälaitteittakin sähkönkulutus nousee; kylmälaitteet joutuvat tekemään rankasti töitä pitääkseen ruuat viileinä ja pakasteet jäässä.Kuumalla säällä kylmälaitteen sähkönkulutus voi nousta huomattavasti. Kun käyttöympäristön lämpötila nousee 25 asteesta 32 asteeseen, kasvaa kylmälaitteen sähkönkulutus 25 - 40 prosenttia. Helteellä myös laitteiden käyttöhäiriöt lisääntyvät, kun lämpötilaero laitteen sisällä verrattuna ympäristön lämpötilaan on normaalia suurempi.

Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.

Mikä voisi olla mukavampaa kuin kaunis lattia joka säilyttää ulkonäkönsä vuodesta toiseen? Tavalliset lattiat kuluvat, naarmuuntuvat ja haalistuvat ajan mittaan. Mutta PERGO®-lattioissa aika näyttää pysähtyneen. Niissä et näe jälkeäkään villeistä juhlista, koirien tassuista, lastenkutsuista, kaatuneista jäätelöannoksista tai pöydänjaloista. Lattia on kuin uusi päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Siksi PERGO® on kaikkein huolettomin lattia. Ja siksi PERGO®-lattioille myönnetään elinikäinen kolmoistakuu. Kolmoistakuun piiriin kuuluvat kulutus, tahrattomuus ja värin kesto.

Mikä voisi olla mukavampaa kuin kaunis lattia joka säilyttää ulkonäkönsä vuodesta toiseen? Tavalliset lattiat kuluvat, naarmuuntuvat ja haalistuvat ajan mittaan. Mutta PERGO®-lattioissa aika näyttää pysähtyneen. Niissä et näe jälkeäkään villeistä juhlista, koirien tassuista, lastenkutsuista, kaatuneista jäätelöannoksista tai pöydänjaloista. Lattia on kuin uusi päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Siksi PERGO® on kaikkein huolettomin lattia. Ja siksi PERGO®-lattioille myönnetään elinikäinen kolmoistakuu. Kolmoistakuun piiriin kuuluvat kulutus, tahrattomuus ja värin kesto.