• Etusivu
  • LVI

VTT kehitti pientalojen energiaremonttipalvelumalleja

Rakentajan toimitus
Julkaistu 30.08.2012
20128_32025.jpg

Kokonaispalvelumalli helpottaa omakotitalojen energiaremontteja

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, lämmitysenergiaa säästettäisiin VTT:n mukaan valtakunnallisesti 11,8 terawattituntia (TWh).

Säästöpotentiaalista 4,3 TWh olisi mahdollista saavuttaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Se vastaa suuruusluokaltaan neljän keskikokoisen kivihiilivoimalan vuotuista sähköntuotantoa.

VTT on kumppaneineen löytänyt ratkaisuja, joilla eri korjausvaihtoehdot saadaan helpommin kuluttajan ulottuville. Kyse on palvelujen kokoamisesta räätälöidyiksi paketeiksi.

Energian hinnan kallistumisen myötä jokaisen asujan ja kiinteistön omistajan on mietittävä keinoja pienentää energiakuluja. Rakennuskanta uudistuu kuitenkin vain 2 %:n vuosivauhdilla. Jotta todellisia säästöjä saadaan aikaan, on muutettava olemassa olevaa rakennuskantaa energiatehokkaammaksi.

Omakotitalon kunnostaja joutuu melkoiseen tietoviidakkoon alkaessaan selvittää, miten hänen talonsa energiatehokkuutta voisi parantaa. Toimijoita on monia, eikä niiden laatutasosta aina ole luotettavaa tietoa. VTT:n ja eurooppalaisten kumppanien mukaan pientalojen kokonaiskorjauspalvelut ja energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet saataisiin parhaiten tarjolle ns. yhden luukun periaatteella.

Kokonaispalvelumalli luonteva kytkeä korjaamisen eri vaiheisiin

Pientaloille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin voi sisältyä mm. rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistus, laitteiden ja järjestelmien asennus, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energianseuranta ja kulutusanalyysi.

Energiaremonttien haasteena takuu saavutettavasta energiansäästöstä

Teollisuus- ja julkisille rakennuksille takuun sisältäviä palvelumalleja on olemassa, mutta asuinrakennuspuolelle malli ei ole levinnyt. Palveluntarjoajat voisivat antaa energiansäästötakuun esimerkiksi teoreettisten laskelmien pohjalta. Samalla palveluntarjoajien pitäisi tuoda esiin energiaremonttien muita etuja liittyen esimerkiksi termiseen viihtyisyyteen tai sisäilman laatuun.

Keinoja kysynnän edistämiseksi

Pientalojen energiaremonttipalveluiden kysyntää voidaan edistää ja tukea monin tavoin. Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat jatkossa edellyttää joitakin energiatehokkuuteen liittyviä toimia esimerkiksi muun korjaamisen yhteydessä tai puolueettomia energiakatselmuksia määrävälein. Nämä voidaan liittää myös korjausavustusten saamiseen. Energiakorjaamisen taloudellisia kannustimia ja tukia pitäisi jakaa siten, etteivät ne kohdistu vain yksittäisiin toimenpiteisiin, mikä usein johtaa osaoptimointiin. Julkisten tukien pitäisikin ohjata omakotiasukkaita tarkastelemaan talonsa energia- ja ekotehokkuutta kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Myös uusia rahoitusratkaisuja, esimerkiksi halpakorkoisia energiaremonttilainoja, pitäisi kehittää.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisuun on koottu tulokset Success Families- ja One Stop Shop -hankkeista, joiden molempien päätavoitteena oli pientalojen energiakorjauskonseptien ja -palveluiden luominen "yhden luukun periaatteella".

Success Families -projekti toteutettiin pohjoismaisena NICe-projektina, ja siinä oli partnereita myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. One Stop Shop oli eurooppalainen Eracobuild-projekti, jossa oli partnereita myös Norjasta, Tanskasta ja Belgiasta.

LVI
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202210_56802.jpg
Pääsuunnittelija johtaa ja koordinoi
Espoolaisen arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja Tero Seppänen, arkkitehti SAFA, on toiminut myös pääsuunnittelijakouluttajana ja tuntee hyvin lain vaatimukset pääsuunnittelijan vaativaan tehtävään. Seppäsen mukaan pientalohankkeen pääsuunnittelija on rakennuttajan luottohenkilö, joka antaa laaja-alaisen osaamisensa pientalorakennuttajan päätöksenteon tueksi jo hankkeen alkumetreillä.
20213_69281.jpg
Katon keväthuollon aika - pinnoitteella pidennät tiilikaton käyttöikää
Vesikatto tulisi tarkistaa ja tarpeen mukaan huoltaa kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä. Tarkistuksessa katsotaan katon yleiskunto, läpiviennit ja varusteet. Keväällä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota katon kuntoon lumen jälkeen ja tarkistaa kattoturvatuotteiden kunto. Syksyllä varmistetaan sadevesijärjestelmien kunto ja puhdistetaan ne ja katto lehdistä ja roskista. Katon huolellinen hoito varmistaa katon asianmukaisen toimivuuden sekä pidentää katteen ja rakenteiden kestoikää. Jos pelkkä huolto ei riitä, kannattaa harkita tiilikaton pinnoitusta, sillä se lisää katon käyttöikää.
202212_80441.jpg
Rakentamisessa ja remontoin­nissa jokainen investointi on vastuullinen valinta
Elämä tuo tullessaan lukuisia muutoksia, isoja ja pieniä. Vuodet tuntuvat lipuvan ohitsemme varsinkin ruuhkavuosien aikaan ja koti kaipaa muutosta erilaisten tarpeiden mukaan. Koti kaipaa remonttia säännöllisesti ja siksi onkin hyvä pysyä tietoisena erilaisista tavoista tehdä vastuullisia ja pitkäikäisiä valintoja. Näin säästät luontoa, energiaa ja lompakkoa.
20219_72595.jpg
Veto muistiin nyt, korjaus ilmojen lämmetessä
Ihminen säteilee lämpöä pois kehosta. Vedon tunne tulee kehon paikallisesta jäähtymisestä, joka taas johtuu siitä, miten nopeasti ilma kuljettaa lämmön pois. Nilkat esimerkiksi viilentyvät herkästi, sillä kylmä ilmavirta liikkuu alas päin. Tästä syystä moni kulkee kotonaan villasukat jalassa ja t-paita päällä.Huoneen lämpötilan laskiessa alle optimaalisen 21–22 °C, ihminen tuntee vedon herkemmin. Vedontunne aiheutuu, kun tuloilmaa pääsee hallitsemattomasti sisätiloihin. Korvausilman sisääntulo onkin haasteena painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivissa vanhemmissa taloissa. Korvausilmaa tulee hyvin usein "vääristä paikoista" esimerkiksi huonosti tai väärin tiivistetyistä ikkunoista ja ovista.
Kinkku tullut juuri uunista
Kompostori rakastaa joulukinkun lämmintä rasvaa
Nyt on vuotuisen kinkunrasvaongelman aika. Ongelmaksi joulupöydän herkun paistorasva muuttuu, jos sen kaataa viemärin tukkeeksi tai rottien iloksi. Työläs vaihtoehto on jäähdyttää ja paketoida rasva erilliseen purkkiin laitettavaksi sekajätteeseen. Sen sijaan kompostorin pieneliöt odottavat joulukinkun rasvaa vesi kielellä. Samalla lämmin rasva tuo kompostoriin talvella tarvittavaa lämpöenergiaa.
20194_57324.jpg
Kun värillä on väliä – Mustaa sen olla pitää
Skandinaavista muotoilua pyllyn alleWC-istuin on kylpyhuoneen tärkein ja käytetyin asia, joten miksei kerrankin aloiteta kylpyhuoneen suunnittelua siitä, että WC-istuin on keskipisteenä kaikelle. WC-istuimen pitää myös olla laadukas. Täydellinen WC-istuin onkin yhdistelmä fiksuja ratkaisuja ja kauniita muotoja. Gustavsberg on suunnitellut WC-istuimia ottaen huomioon laadun, toiminnallisuuden ja Skandinaavisen muotoilun.Liian pitkään on eletty murrosvaiheessa, että wc-tiloihin on luotu tyylikästä tunnelmaa ja luksusta vain laattojen tai tekstiilien muodossa. Nyt on aika laittaa väriä myös wc-istuimiin ja mikä on sen kauniimpaa kuin musta WC-istuin kaverinaan musta allas.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton