VTT: Energiatehokkuuden parantaminen mullistaa rakentamisen lähivuosina

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käytäntöön pano mullistaa koko rakentamisen. Suomi on osana EU:ta sitoutunut merkittävään rakennuskannan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

"Nykyiset uudistalot ovat vanhanaikaisia jo alle 10 vuodessa. Vaikka rakentamisen laatu on parantunut, virheitä tehdään jatkuvasti. Laadun on pakko vihdoin parantua, koska vanhan rakennuskannan lisääntyvään parantamiseen meillä ei ole varaa", toteaa VTT:n energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija Jyri Nieminen.

Matalaenergia-, passiivi- tai nollaenergiatalon energiatavoitteet saavutetaan vain, jos suunnittelun ja rakentamisen laatu ovat kunnossa. Samalla vältetään kosteusvaurioita aiheuttavat laatuvirheet.

Vastuu kosteusvaurioiden ehkäisemisessä on sekä tilaajalla että rakentamis-, huolto- ja ylläpitopalveluiden tarjoajilla. Osaavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kiinnittäminen hankkeeseen ja tilaajan edun tehokas valvonta ovat tilaajan vastuulla. Rakennukselle on syytä esittää selkeät toimivuuspohjaiset tavoitteet, jotka voidaan käyttöönottovaiheessa todentaa.

Rakennusten kosteusvauriot ovat pääsääntöisesti johtuneet putkistovuodoista ja puutteellisesta työn laadusta. Sadeveden tunkeutuminen rakenteisiin on tyypillinen merkki julkisivuratkaisujen huonosta laadusta, huollon puutteesta tai kunnossapidon laiminlyönneistä. Muita kosteusvaurioiden syitä ovat vedeneristyksessä tehdyt virheet, rakennustuotteiden väärä säilytys sekä huolimattomuus ja välinpitämättömyys.

Energiatehokkaan rakennuksen kustannukset ovat 2 - 7 % korkeammat kuin tavanomaisen, määräysten mukaisen rakentamisen kustannukset. Esimerkiksi TA-Asumisoikeus Oy:n passiivikerrostalon kustannukset Oulussa olivat 3,3 % korkeammat kuin viereisen, arkkitehtuuriltaan ja asuntoratkaisuiltaan samanlaisen vertailutalon. Nollaenergiatalossa syntyy lisäkustannuksia uusiutuvan energian tuotantolaitteista.

Rakennusten energiantarpeen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Mitä pienempi rakennuksen energiantarve on, sitä helpompaa on kattaa se rakennuksessa tuotettavalla uusiutuvalla energialla.

Suomessa on hyvää osaamista esimerkiksi rakennusten lämmöneristämisessä, talotekniikan laiteratkaisuissa ja ikkunateknologiassa. Teknologiaosaamisen viennin edistämiseksi olisi tärkeää luoda kotimaisia esimerkkejä toimivista ratkaisuista. Energiatehokkaiden rakennusten tutkimustuloksia on voitu hyödyntää luomalla kehitetystä rakennus- ja energiateknologiasta alan yrityksille kilpailutekijä.

VTT on tutkinut ja kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien. Kehitystyössä on pyritty ratkaisuihin, joilla saavutetaan hyvä energiatehokkuus ja sisäolosuhteet tinkimättä rakennuksen arkkitehtuurille ja käytettävyydelle asetetuista vaatimuksista. Koerakennukseen asennettujen mittareiden avulla on pystytty löytämään ja ratkaisemaan matalaenergiarakentamisen ongelmakohtia.

Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa siirrettäväksi verkostoihin yhtä paljon kuin talo käyttää energiaa. Lähes nollaenergiatalossa taas rakennuksen energiantarpeesta merkittävä osa katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu kaukolämpö voidaan laskea talon läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi energiaksi.

Nollaenergia- ja nollaemissiotalo ovat suuren kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi Norjan Tekniikan ja luonnontieteiden yliopisto NTNU kehittää ratkaisuja rakennusten hiilidioksidipäästöjen nollaamiseksi.

Nollaenergiatalojen kaupallisia sovelluksia on kehitetty eri puolilla. Suomen ensimmäinen, Pohjoismaissa ainutlaatuinen lähes nollaenergiakerrostalo valmistui Kuopioon vuoden 2010 lopussa. Toinen valmistuu Järvenpäähän tänä vuonna. Myös nollaenergiapientaloja on rakenteilla.

Pietarsaareen rakennettiin vuosina 1993 - 1994 IEA5-talo, joka on EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukainen lähes nollaenergiatalo. Rakennus on toiminut odotetulla tavalla jo yli 17 vuotta.