Vieläkö puukuitueristettä voi käyttää?

Yhtiökokouskutsu on tärkeä asiakirja, joka osakkeenomistajien tulee saada vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Tässä artikkelissa käsitellään yhtiökokouskutsun vaatimuksia, toimitustapoja ja sisältöä asunto-osakeyhtiölain mukaan. Opit, mitä kokouskutsussa on mainittava ja kuinka varmistat, että kutsu täyttää lain edellytykset.Asunto-osakeyhtiölain mukaan jokaiselle osakkeenomistajalle on toimitettava kirjallinen yhtiökokouskutsu. Kutsu on toimitettava kaikille niille osakkeenomistajille, joiden postiosoite on yhtiön tiedossa tai sähköpostitse niille, jotka ovat ilmoittaneet yhtiölle sähköpostiosoitteen kutsun toimittamista varten.

Kuvitteellisessa asunto-osakeyhtiössä kaavaillaan remontoinnin tarpeita. Taloyhtiön asukkaita ja hallitusta mietityttävät muun muassa ikkunoiden kunto sekä taloyhtiön vesikatto. Mitä kaikkea taloyhtiön tulisi huomioida ja miten huoltotoimenpiteitä tulisi taloyhtiössä lähestyä?

AOYL 4 luvun 7 §:ssä säädetään osakkeenomistajan omaa kunnossapitotyötään koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Kunnossapito- ja muutostöistä on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle. Ilmoitusvelvollisuus koskee sellaista työtä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistöön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.Ilmoitusvelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja. Ilmoitusvelvollisuus ei koske lähinnä pintakäsittelytöinä pidettäviä huoneiston maalaus- ja tapetointitöitä. Sen sijaan esim. pinnoitetyö, joka vaikuttaa esim. ääni- tai lämpöeristeisiin, on jo ilmoitusvelvollisuuden piirissä.Ilmoituksen tule sisältää sellaiset tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakkeenomistaja, jonka huoneistoon työ vaikuttaa, voi niiden perusteella arvioida, noudatetaanko työssä hyvää rakennustapaa tai aiheutuuko siitä mahdollisesti haittaa tai vahinkoa.

AOYL 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa me-netelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työn tekijän valintaa ja esim. kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.AOYL 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvas-tuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.

Jos taloyhtiön osakeryhmää muutetaan esim. jakamalla isompi huoneisto useammaksi pienemmäksi tai laajentamalla huoneistoa tai yhdistämällä kaksi useampaa huoneistoa keskenään, tulee hallituksen antaa muutoksen kohteena olevien osakasryhmien tarkoittamien osakkeiden sijaan uutta tilannetta vastaava osakekirja ja samalla mitätöitävä entinen osakekirja. Tästä toimenpiteestä hallitus on oikeutettu perimään yhtiölle kohtuullinen korvaus.

Kellareiden sisä- ja ulkopuolinen kosteusrasitusKarkeasti jaettuna kellarien ongelmat johtuvat kahdesta syystä: alkuperäisen rakenteen puutteista nykyiseen vaatimustasoon nähden tai asiantuntemattomista korjauksista. Kosteus-, laho- ja homevaurioita esiintyy usein tiiviiden pintamateriaalien taustapuolella ja puuosissa.Rintamamiestalojen kellarien rakenteet ovat yksinkertaisia. Seinärakenteet on pinnoitettu vesihöyryä läpäisevillä materiaaleilla ja maasta tuleva kosteus pääsee vapaasti haihtumaan kellaritilaan. Vuosikymmenten myötä kellaritiloille asetettavat tekniset ja viihtyvyysvaatimukset ovat kasvaneet, samoin mm. kosteusrasitus on lisääntyneen vedenkäytön myötä kasvanut jopa monisatakertaiseksi.Vanhojen rakenteiden ominaisuudet eivät enää vastaa muuttuneita vaatimuksia. Myös rakenteiden vaurioituminen kuten pakkasrapautuminen tai materiaalin tekninen vanheneminen voivat aiheuttaa riskejä ja ongelmia. Näin voi olla esimerkiksi vanhuuttaan kovettuneiden ja halkeilleiden bitumieristeiden kohdalla.