• Etusivu
  • Talo

Varttikatosta tiilikatoksi

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.12.2017
201712_51173.jpg

Oli kattoremontin aika.

Vuonna 1990 tehdyn omakotitalon laajennuksen yhteydessä asennettiin koko taloon Varttikatto. Muutaman vuoden kuluessa katossa todettiin halkeamia. Levyt olivat hyvin heikkoja ja katolla liikuttaessa ne murtuivat helposti. Vuosien saatossa n. 15 kattolevyyn oli syntynyt halkeamia (kokonaislevyjen määrä on 250 levyä ).

Liian myöhään liikkeelle

Ongelmaan herättiin liian myöhään. Vartin nykyiseen maahantuojaan otettiin yhteyttä vuonna 2001 eli kymmenen vuoden tuotetakuuajan umpeen kulumisesta oli kulunut jo vuosi.

Maahantuoja ei suostunut korvaamaan koko kattoa, mutta lupasi toimittaa vioittuneiden kattolevyjen tilalle uudet. Kun vuosien saatossa haalistuneiden levyjen tilalle olisi asennettu uudet, olisi katosta syntynyt tosi kirjava. Toinen vaihtoehto olisi ollut kattolevyjen maalaaminen, mutta levyjen heikkous esti maalaustyön suorittamisen katolla.

Myös osa harjapaloista ovat rikkoutuneet.
Myös osa harjapaloista ovat rikkoutuneet.
Haljennut kattolevy ei täytä tomivan katon edellytyksiä.
Haljennut kattolevy ei täytä tomivan katon edellytyksiä.

Vettä sisään

Keväällä 2005 katto-ongelma alkoi muuttua todelliseksi. Aluskate oli päässyt vuotamaan niin paljon, että päästi veden läpi yläkertaan, suoraan sänkyyn.

Tiilikattomestari paikalle

Seuraavaksi päätettiin ottaa yhteyttä tiilikattomestareihin. Paikalle saapui rakennusmestari Kai Niemelä. Niemelä tarkasti katon ja rakenteet. Hän ehdotti ratkaisua, että puretaan Vartti pois ja asennetaan vanhojen ruoteiden päälle ristikkäinen laudoitus. Näin katto korottuu n. 70 mm. Ratkaisu edellytti yhden lisälaudan asentamiseta räystäisiin. Katolle asennettu Varttikatto kuului ensimmäiseen levyerään, johon asbestia ei ollut lisätty. Näin mahdollista asbestityötä ei tarvinnut ottaa huomioon.

Rakennusmestari Kai Niemelä kertoo talon isännälle katon remontointivaihtoehdosta.
Rakennusmestari Kai Niemelä kertoo talon isännälle katon remontointivaihtoehdosta.

Tiilikattomestareiden rakennusryhmä paikalle keskiviikkona 31.8.05

Säiden haltija oli luvannut loppuviikoksi hienoa, aurinkoista säätä. Asennusryhmä saapui paikalle klo 7:00 ja kävi heti tuumasta toimeen. Kahdeksan aikaan korkeimmasta katto-osasta oli kate poistettu.
Kattoremontin seuraamista jatkamme ensiviikon verkkolehdessä.

Avaimet käteen tiilikattoremontti


Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20119_27780.jpg
Turvajärjestelmillä vältät vahingon
Kiinteistön turvajärjestelmistä on hyötyä vain silloin, kun ne ovat käytössä jo ennen vahingon sattumista. Niillä voidaan valvoa kulkua kiinteistössä, suojata omaisuutta, estää henkilövahinkoja sekä ehkäistä tulipaloja ja vesivahinkoja, kohentaa sähköturvallisuutta ja parantaa tietosuojaa. Lisäksi monet vakuutusyhtiöt myöntävät alennuksia hyvin suojatun kiinteistön vakuutusmaksuista.
20146_39702.jpg
Hybridijärjestelmä pitää huolen
Villa Isover tuottaa energiaa yhtä paljon luin kuluttaaVilla Isoverin hybridijärjestelmä on VTT:n kanssa suunniteltu. Hybridijärjestelmä tuottaa energiaa yhtä paljon kuin talo kuluttaa. Näin ostetun energian tarve on minimaalinen.
20087_11918.jpg
Sadepäivän tekniikkatalkoot
Sateisena kesäpäivänä on oiva tilaisuus toteuttaa kotona tarkastuskierros, jossa selviää taloteknisten laitteiden ja järjestelmien kunto. Tekniikkatalkoisiin ei tarvita insinööriosaamista tai ammattilaista, vaan pieniä mutta tehokkaita tarkistus- ja huoltotoimia voi tehdä jokainen – ja se kannattaa, sillä huoltotoimilla parannetaan asumisen mukavuutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.Kodin tekniikan kunnolla on suora vaikutus asumisen viihtyisyyteen ja terveellisyyteen, turvallisuuteen sekä asumisen kustannuksiin. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain vesivahinkoja noin 100 miljoonalla eurolla ja palovahinkoja noin 130 miljoonalla eurolla. Sähkölaitepalot alkavat yleensä erilaisista teknisistä vioista, kuten huonoista liitoksista.Suurimman osan tarkastus- ja huoltotoimista voi tehdä sisällä: esimerkiksi tarkistaa palohälyttimen toimintakunnon, puhdistaa kylpyhuoneen lattiakaivon ja puhdistaa kodin sähkölaitteet. Ilmanvaihtolaitteiden toiminnan varmistamisella vaikutetaan sisäilman laatuun ja terveellisyyteen. Kesän lopulla, kun siitepölykausi on ohi, on oikea aika vaihtaa ilmanvaihtolaitteiden suodattimet.Sateella pientaloasukas voi myös kiinnittää huomiota salaojajärjestelmän toimivuuteen: vetävätkö salaojat vai jääkö vesi pihaan? Rännikaivojen toimimattomuus ilmenee sekin sadesäällä helposti. Tarkastustoimet eivät vie kauan aikaa, vaan ne on muutamassa tunnissa tehty – vaikkapa juuri sadepäivänä.Lomakautena tarkastukset on hyvä tehdä soveltuvin osin myös kesäasunnolla, missä laitteiden kuntoon ei ehkä kiinnitetä jatkuvaa huomiota.Tarkastuksen apuvälineeksi voi internetistä ladata check-listan, johon tavallisimmat tarkastus- ja huoltotoimet on koottu. Se toimii apuvälineenä ja jatkossa myös muistutuksena, milloin tarkastukset on tehty ja milloin on taas aika tehdä kierros. Check-lista on osa Toukotalkoot-kampanjaa, jonka järjestävät yhdeksän valtakunnallista asumiseen, rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvää yhteisöä. Lisätietoa kampanjasta sekä ladattavat check-listat saa osoitteesta www.toukotalkoot.info.
20126_31261.jpg
Kodin ilmanvaihto paranee muutamalla satasella
Toimivaa ilmanvaihtoa kohtuuhinnallaPuhdas sisäilma parantaa elämänlaatua ja terveyttä. Suomen Terveysilma tarjoaa kaikkiin taloihin, joissa on painovoimainen ilmanvaihto tai vain koneellinen poisto, oivat ja kohtuuhintaiset ratkaisut tehostaa ilmanvaihtoa ja estää haitallisten epäpuhtauksien pääsy huoneilmaan.Koneellinen ilmanvaihto vaatii uudet ilmastointikanavat ja koneen paikka on löydettävä. Vanhaan taloon on välillä hankala tätä systeemiä asentaa, jolloin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jää venttiilien asennus. Nyrkkisääntönä on, että 20 m² vaatii yhden tuloilmaventtiilin. Poistoilmaventtiilit sijaitsevat keittiössä, WC:ssä, vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa.Kuvan esimerkissä venttiilit maksavat alle 500 € + työkulut, kun tekee reiän tuuletusluukkuun tai seinään. Pieni investointi loppuiän hyvinvointiin nähden.Osta venttiilit ja suodatinsukka Jäsentukusta
20143_38601.jpg
Ilmanvaihtokoulu
IlmanvaihtoKoneellinen ilmanvaihto on käytännössä välttämätön nykyaikaisessa rakentamisessa. Energiamääräykset edellyttävät tiiviitä rakenteita, jolloin lämpö ei karkaa harakoille, mutta myöskään ilma ei enää vaihdu vuotoina rakenteista. Ilmanvaihdon pääasiallinen tehtävä on huolehtia ylimääräisen kosteuden poistosta ja pitää ilma puhtaana ja raikkaana. Energiamääräysten myötä myös lämmöntalteenoton merkitys korostuu.Normaalioloissa talon koko sisäilma pitää vaihtaa kokonaan kerran kahdessa tunnissa. Ilma pitää vaihtaa tätäkin tehokkaammin, mikäli syntyy runsasta kosteus- tai hiilidioksidikuormaa – siis jos käyt suihkussa, peset pyykkiä tai sinulla on paljon vieraita.Ikkunan avaamisen sijaan ilmanvaihtokoneella saadaan aikaan energiatehokas ja miellyttävä ratkaisu. Ilmanvaihtokoneiden poistoilman lämmöntalteenotto ja vähän sähköä kuluttavat tasavirtapuhaltimet takaavat raikkaan ilman energiatehokkaasti. Ulkoilma tulee huoneisiin vedottomasti, sillä poistoilman lämpö – sekä sydäntalvella tarvittaessa jälkilämmityspatteri – lämmittävät ulkoilmaa. Kesän lämpimillä ilmoilla lämmöntalteenotto voidaan ohittaa.
26_P_156861_1.jpg
Ilmanvaihto paranee vaihtamalla - kuuntele Kivijalka-podcast
Hyvä sisäilma on yksi mukavan ja terveellisen asumisen peruspilareista. Mutta etenkin vanhemmissa asunnoissa tämä asia ei välttämättä ole kunnossa.Nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet toimivat fiksusti – niistä löytyy esimerkiksi kosteusanturi, jonka avulla kone osaa vaikkapa suihkun jälkeen automaattisesti tehostaa ilmanvaihtoa pesutiloissa. Hiilidioksidianturi puolestaan säätää ilmanvaihtoa tunnistaessaan tehostamistarpeen henkilömäärän muuttuessa. Laitteet on myös nykyään varustettu lämmöntalteenotolla, joka säästää energiaa ja parantaa asumismukavuutta.Mistä sitten tietää, että ilmanvaihtoremontti saattaisi olla ajankohtainen? Siihen saadaan vastaus Kivijalka-podcastissa, jossa pääteemana on ilmanvaihtoremontti. Asiantuntijana aiheesta keskustelemassa on Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:sta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton