Mökkimme viereen suunnitellaan valtavaa teollisuusaluetta – näin ryhdyimme vastustamaan kaavaa

Sain loppuvuodesta 2025 Eurajoen kunnalta kaavoitusta koskevat asiakirjat. Niissä kerrottiin suunnitelmasta, joka tuli minulle täytenä yllätyksenä: vanhan pientaloalueen viereen haluttiin kaavoittaa valtava teollisuusalue, jolle saisi rakentaa myös datakeskuksia.

Omistan sisareni kanssa puoliksi kunnassa sijaitsevan kiinteistön, joka on ollut perheemme omistuksessa 90-luvulta asti. Äitimme asui talossa useita vuosia, ja nykyisin paikka on meille yhteinen kesämökki. Ympäristö on vuosikymmenten ajalta tuttu, ja lähellä sijaitsee sekä vanhoja omakotitaloja että uudempaa asutusta.

Eniten minua hämmästytti suunnitellun teollisuusalueen sijainti. Lapintien toisella puolella löytyy jo kaavoitettu teollisuusalue, jossa on myös rakentamatonta teollisuuskäyttöön varattua maata. Miksi siis teollisuutta pitäisi levittää olemassa olevan omakotitaloalueen kylkeen?

Alueella on jo valmiiksi melua aiheuttavaa teollista toimintaa. Lähellä toimiva teollisuuslaitos käsittelee muun muassa metallijätteitä, romuautoja ja muuta kierrätysmateriaalia. Metallien käsittelystä kuuluva kolina on meille tuttu ääni mökillä käydessämme. Emme asu paikalla vakituisesti, joten kuulemme sitä vain siellä ollessamme.

Naapuruston vakituisille asukkaille tilanne on toinen.

Myös rakennusten korkeus herätti huolta. Kaavaluonnoksessa tonttien suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on merkitty kaksi ja rakennusoikeutta on rajattu tehokkuusluvulla. Rakennusten enimmäiskorkeutta metreissä ei kuitenkaan ole määritelty. Suuren teollisuushallin kaksi kerrosta voivat merkitä aivan toisenlaista rakennuskorkeutta kuin viereisen pientaloalueen kaksikerroksinen asuinrakennus.

Kunnan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa uusi teollisuusalue esitetään eräänlaisena puskurivyöhykkeenä asutuksen ja enemmän ympäristöhäiriöitä aiheuttavan teollisuuden välillä. Perustelu tuntuu erikoiselta, kun katsoo, kuinka vähän viheraluetta asutuksen ja suunnitellun teollisuuskorttelin väliin tosiasiassa jäisi.

Kaavaluonnoksen kartasta mittakaavan perusteella arvioituna korttelin 537 pohjoisreunalle osoitettu lähivirkistysalue kapenee paikoin arviolta kymmenen metrin levyiseksi. Idempänä viherkaistale loppuu kokonaan, ja teollisuuskortteli ulottuu suoraan kaava-alueen rajaan. Siinä kohdassa kaavaan osoitettua lähivirkistysaluetta ei ole välissä lainkaan.

Mielestämme tällainen vihervyöhyke on täysin riittämätön suoja olemassa olevalle asuinalueelle. Varsinkin kun teollisuuskortteliin saisi rakentaa valtavia teollisuusrakennuksia tai datakeskuksia, joiden enimmäiskorkeutta metreissä ei ole määritelty.

Kaavaselostuksessa arvioidaan, että kokonaan rakennettuna alue tuottaisi merkittävän määrän liikennettä. Samassa asiakirjassa kerrotaan, että liikenteen osalta tarpeelliset selvitykset tehdään kaavatyön edetessä.

Marraskuussa 2025 laaditussa kaavaselostuksessa liikennemäärien kasvua ei siis vielä esitetty yksityiskohtaisina ennusteina. Toteutuva liikenne riippuisi alueelle sijoittuvista yrityksistä ja niiden toiminnasta.

Kaavaselostuksen mukaan alueelle ei saisi sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää raskasta liikennettä. Varsinaisessa kaavamääräyksessä raskasta liikennettä ei kuitenkaan mainita erikseen, vaikka ympäristöhäiriöt kielletään yleisesti. Kaavaluonnos ei myöskään rajoita teollisuusalueelle kulkemista asuntokadun kautta. Kadun varrella sijaitsee omakotitaloja, joiden läheisyyteen teollisuuskortteli ulottuisi. Mielipiteessämme nostimme esiin huolen siitä, että uuden teollisuusalueen raskas liikenne voisi kulkea olemassa olevan asutuksen keskellä kapeaa katua pitkin, johon on useita suoria asuintonttien liittymiä.

Kaavaselostuksessa tunnistetaan myös nykyisen kiertotalousalueen aiheuttamat ympäristöhäiriöt. Meidän huolenamme on, miten uuden teollisuusalueen vaikutukset yhdistyisivät jo olemassa olevaan meluun.

Kaavakarttojen vertailussa nousi esille toinenkin huolestuttava asia. Voimassa oleva, vuonna 2014 hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava osoittaa asuinalueen viereen lähivirkistysaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lisäksi osayleiskaavassa on varaus pientaloalueen pitkän aikavälin laajentumiselle.

Lähivirkistysalue on kaavassa tarkoitettu muun muassa ulkoiluun, luonnossa liikkumiseen ja leikkiin rakennettujen alueiden läheisyydessä.

Myös maakuntakaavan aluevarauksilla oli merkitystä. Mielipiteessämme toimme esiin, että Lapintien keskustanpuoleinen alue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, kun taas teollisuus- ja varastotoimintojen alue sijaitsee tien toisella puolella.

Lapintie muodostaa alueella selkeän rajan asumisen ja teollisuustoiminnan välille. Suunniteltu kaavamuutos muuttaisi tätä asetelmaa huomattavasti.

Osayleiskaavassa läheinen pientaloalue on merkitty AP/s-merkinnällä. AP tarkoittaa pientalovaltaista asuntoaluetta ja /s sitä, että alueen arvokas ympäristö on säilytettävä. Uudisrakentaminen on sovitettava ympäröivään maisemaan sekä taajama- ja kyläkuvaan rakennusten sijoittelun, koon, muodon, materiaalien ja värityksen osalta.

Eurajoen kunnalle lähettämässämme mielipiteessä katsoimme, että näin suuren teollisuuskorttelin sijoittaminen aivan alueen viereen olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Samalla vähennettäisiin asuinalueen lähivirkistykseen varattua ympäristöä.

Kunnan kaava-asiakirjoissa on myös eroja siinä, miten lähialueen kulttuuriympäristöä kuvataan.

Voimassa olevassa, vuonna 2014 hyväksytyssä osayleiskaavassa meidän kiinteistöllämme sijaitseva rakennus on merkitty suojeltavaksi. Sen pihapiiri jäisi alle 150 metrin päähän suunnitellusta teollisuuskorttelista. Myös läheinen pientaloalue on osoitettu ympäristöltään säilytettäväksi.

Uuden teollisuusalueen asemakaavaluonnokseen liittyvissä asiakirjoissa kulttuuriympäristön arvot kuvataan kuitenkin eri tavoin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaava-alue sijaitsee maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyydessä. Saman hankkeen kaavaselostuksessa puolestaan väitetään, ettei suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

Mielipiteessämme nostimme esiin olemassa olevan asuinalueen rakennussuojelun sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Halusimme varmistaa, että uuden teollisuusalueen vaikutukset näihin arvoihin otetaan huomioon kaavaa laadittaessa.

Myös virkistysalueiden arviointi jäi askarruttamaan. Kaavaselostuksessa todetaan, ettei suunnittelualueella ole virkistyskäyttöä ja ettei alueella ole erityisiä virkistysarvoja. Voimassa olevassa osayleiskaavassa alueelle on silti osoitettu lähivirkistysaluetta.

Asukkaat ovat hankkineet tonttinsa ja kotinsa luottaen siihen, että alueen ympäristö kehittyy voimassa olevien kaavojen mukaisesti. Monelle omakotitalo on elämän suurin investointi, johon on sijoitettu huomattava osa varallisuudesta.

Kunnan toiminta tuntuu vakavalta luottamuksen pettämiseltä. Kunta on aiemmin osoittanut alueen läheisyyteen virkistysmetsää ja tulevaa pientaloasutusta, mutta haluaa nyt muuttaa suunnitelmia teollisuusrakentamisen hyväksi. Odotettavissa olisi, että näin suuri muutos voisi romahduttaa lähialueen kiinteistöjen arvot.

Kaava-aineiston mukana kerrottiin mahdollisuudesta jättää mielipide nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta. Päätimme ehdottomasti käyttää tätä mahdollisuutta.

Mielipiteen laati kaavoituksen asiantuntija, jolla on pitkä kokemus maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksen johtotehtävistä. Allekirjoitimme asiakirjan kiinteistönomistajina.

Katsomme, että suunniteltu teollisuuskortteli 537 on voimassa olevan maakuntakaavan ja vuonna 2014 hyväksytyn oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vastainen. Mielestämme kaavaratkaisu rikkoo myös alueidenkäyttölakia. Emme hyväksy näin laajan teollisuusalueen sijoittamista olemassa olevan pientaloasutuksen välittömään läheisyyteen. Edellytämme, että kunta noudattaa alueidenkäyttölakia, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja hyvän maankäytön suunnittelun periaatteita.

Erityisesti vetosimme alueidenkäyttölain 54 §:ään. Sen mukaan asemakaavalla on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia, ja kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita.

Samassa pykälässä säädetään myös siitä, ettei asemakaavalla saa aiheuttaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä ilman kaavan tarkoitukseen liittyvää perustetta. Maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle ei myöskään saa aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka voitaisiin välttää syrjäyttämättä kaavalle asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia.

Mielipiteessämme katsoimme, ettei suunniteltu teollisuuskortteli täytä näitä vaatimuksia. Perustelimme kantaamme muun muassa rakennusten mittakaavalla, riittämättömillä suoja-alueilla, liikenteen mahdollisilla haitoilla sekä virkistysalueiden ja maisemallisten arvojen heikkenemisellä.

Pidimme myös tärkeänä, että teollisuustoiminnalle selvitetään vaihtoehtoiset sijoituspaikat. Kunnan alueella on jo olemassa teollisuuskäyttöön osoitettuja rakentamattomia alueita, eikä kaavaluonnoksen aineistosta mielestämme ilmennyt riittäviä perusteita teollisuuskorttelin ulottamiselle olemassa olevan asuinalueen viereen.

Esitimme kunnalle konkreettisen vaihtoehdon: kortteli 537 osoitettaisiin voimassa olevien kaavojen mukaisesti lähivirkistysalueeksi tai maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Vaihtoehtoisesti sinne voitaisiin osoittaa uutta pientalo- ja rivitaloasutusta sekä niiden lomaan virkistysalueita. Myös pienimuotoinen asuinympäristöön sopiva liike-, palvelu- ja työtilarakentaminen voisi tulla kysymykseen.

Kaava-aineistoon perehtyessämme selvisi myös, ettei kaikkia suunnitelman vaikutuksia ollut vielä tutkittu loppuun.

Vuoden 2024 luontoselvitystä oli tarkoitus täydentää, koska kaava-aluetta oli laajennettu selvityksen tekemisen jälkeen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan arkeologista inventointia ei ollut vielä tehty, ja myös hulevesi- ja ilmastoselvitykset oli määrä laatia kaavatyön aikana.

Selvitysten täydentäminen kaavatyön aikana kuuluu tavanomaiseen suunnitteluprosessiin. Kiinteistönomistajan kannalta se tarkoittaa, että luonnosvaiheessa käytettävissä ollut aineisto ei välttämättä ole vielä lopullinen. Myöhemmin valmistuvat selvitykset voivat antaa uutta tietoa kaavan vaikutuksista.

Eurajoen kunta perustelee teollisuusalueen laajentamista suurten teollisuustonttien tarpeella. Kunnan 25.11.2025 päivätyn kaavaselostuksen mukaan vuonna 2014 hyväksytty osayleiskaava on vanhentunut teollisuuden maankäyttötarpeiden osalta. Energiamurros, vihreä siirtymä ja uuden teknologian rakentamistarpeet ovat kunnan mukaan synnyttäneet kysyntää aiempaa suuremmille tonteille.

Eurajoella on kuitenkin jo ennestään kaavoitettuja, rakentamattomia teollisuustontteja esimerkiksi Köykän teollisuusalueella. Kunta tunnistaa tämän myös kaavaselostuksessaan, mutta katsoo, etteivät nykyiset tontit kokonsa ja sijaintinsa puolesta vastaa yritysten tarpeita. Uusia suuria tontteja halutaan osoittaa hyvien liikenneyhteyksien varteen olemassa olevan teollisuusalueen läheisyyteen.

Kaavaselostuksessa esitellään myös erilaisia vaihtoehtoja teollisuustonttien muodostamiselle, katuverkolle ja viheryhteyksille. Vertailu keskittyy kuitenkin suunniteltavan teollisuusalueen sisäisiin ratkaisuihin. Siinä ei esitetä vastaavaa selvitystä siitä, voitaisiinko uusi rakentaminen sijoittaa kokonaan muualle, esimerkiksi nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen.

Minusta perustelut jättävät olennaisen kysymyksen avoimeksi. Ymmärrän, että kunta haluaa houkutella uusia yrityksiä ja tarvitsee niille sopivia tontteja. Silti on vaikea ymmärtää, miksi teollisuusaluetta pitää laajentaa juuri olemassa olevan pientaloasutuksen viereen, kun kunnassa on jo valmiiksi kaavoitettua, rakentamatonta teollisuusmaata. Juuri tähän kysymykseen olisimme halunneet kaava-aineistosta perusteellisemman vastauksen.

Toimitimme lopullisen mielipiteemme kunnalle tammikuussa 2026 kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana.

Nyt eletään marraskuuta. Emme ole saaneet mielipiteeseemme vastausta, eikä kunnan julkisilla kaavoitussivuilla ole toistaiseksi julkaistu hankkeen luonnosvaiheen vastineraporttia tai uutta kaavaluonnosta eikä kaavaehdotusta.

Kunnan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet ja palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko mielipiteemme jo käsitelty ja millaisia muutoksia sen perusteella mahdollisesti harkitaan.

Kaavoituksessa luonnosvaiheen mielipide ja myöhemmässä ehdotusvaiheessa tehtävä muistutus ovat eri asioita. Luonnosvaiheessa kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluratkaisuun ennen lopullisemman kaavaehdotuksen valmistumista.

Kaavaehdotuksen tullessa nähtäville siitä voi tehdä kirjallisen muistutuksen. Alueidenkäyttölain 65 §:n mukaan muistutuksen tehneelle on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto, kun hän on ilmoittanut osoitteensa. Tämä velvollisuus koskee nimenomaan ehdotusvaiheen muistutusta.

Luonnosvaiheen mielipiteeseen ei siis välttämättä tule henkilökohtaista vastauskirjettä. Sen käsittelyä voi kuitenkin seurata kunnan julkaisemista kaava-asiakirjoista ja pyytää kunnan kirjaamosta tietoa palautteen käsittelystä.

Eurajoella valmistellaan myös toista datakeskushanketta. Kunnanhallitus hyväksyi maaliskuussa 2026 noin 55 hehtaarin suunnitteluvaraussopimuksen Kissankallion alueelle. Tarkoituksena on selvittää alueen soveltuvuutta datakeskustoimintaan ja käynnistää asemakaavoitus tarvittavine selvityksineen.

Päätös herätti vastustusta. Suunnitteluvarauksesta tehtiin neljä oikaisuvaatimusta, joissa nostettiin esille muun muassa luontoarvoihin, asuinympäristöön ja vaihtoehtoisiin sijoituspaikkoihin liittyviä kysymyksiä.

Kunnanhallitus jätti kaikki neljä oikaisuvaatimusta tutkimatta 12. toukokuuta 2026.

Syynä oli päätöksen luonne. Suunnitteluvaraus on valmistelua koskeva päätös, josta ei kuntalain 136 § mukaan voi tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta. Oikaisuvaatimusten tutkimatta jättäminen ei tarkoittanut, että niissä esitetyt ympäristöön liittyvät huolenaiheet olisi tutkittu ja todettu perusteettomiksi.

Kissankallion suunnitteluvarausta koskevissa kunnanhallituksen päätöksissä todetaan, että alueen asemakaavatyö selvityksineen käynnistetään ja hankkeen lopullinen laajuus täsmentyy suunnittelun aikana.

Suunnitteluvarauksen hyväksyminen ei siis tarkoita, että kaikki asemakaavoituksen edellyttämät selvitykset olisivat jo valmiina. Niitä voidaan tehdä suunnittelun edetessä, mutta kaavan hyväksymisen tulee perustua riittäviin selvityksiin.

Kissankallion tapaus havainnollistaa myös sen, miksi kaavahankkeen vastustamisessa on tunnistettava päätöksenteon eri vaiheet.

Jos kunnalle lähettää oikaisuvaatimuksen päätöksestä, johon ei saa hakea muutosta, sen sisältämiä perusteluja ei välttämättä käsitellä lainkaan oikaisuvaatimusmenettelyssä. Kaavan valmisteluvaiheessa asukkaiden kannattaa esittää näkemyksensä kaavoitukseen kuuluvassa osallistumismenettelyssä.

Oman kokemukseni perusteella kaava-asiakirjoihin kannattaa perehtyä mahdollisimman varhain. Kaavoituksen eri vaiheisiin liittyvät menettelyt on erotettava toisistaan, jotta mielipide, muistutus tai valitus toimitetaan oikeaan aikaan.

1. Selvitä, mitä alueelle todella suunnitellaan. Pyydä kunnalta tai lataa kunnan verkkosivuilta kaavakartta, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tarkista alueen käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten korkeutta koskevat määräykset, liikennejärjestelyt ja suoja-alueet.
2. Vertaa suunnitelmaa voimassa oleviin kaavoihin. Selvitä, mitä maakuntakaava, yleiskaava ja nykyinen asemakaava osoittavat alueelle. Tarkista myös, miten kunta perustelee mahdolliset poikkeamat suhteessa ylempiin kaavatasoihin (yleiskaava ja maakuntakaava) sekä aiempaan asemakaavaan.
3. Tutustu vaikutusten arviointia varten laadittuihin selvityksiin ja tarkista niiden kattavuus. Selvitä, mitä melusta, liikenteestä, luonnonympäristöstä, kulttuuriympäristöstä ja lähialueen asutuksesta on tutkittu. Tarkista, kattaako esimerkiksi luontoselvitys koko nykyisen kaava-alueen ja mitä lisäselvityksiä on vielä tulossa. Jos jokin vaikutus näyttää jääneen arvioimatta, yksilöi puute ja kerro, miksi sillä on merkitystä.
4. Jätä mielipide jo valmisteluvaiheessa. Kuvaa konkreettisesti, miten suunnitelma vaikuttaisi kiinteistöösi tai lähiympäristöösi. Perustele kantasi asiakirjoilla, havainnoilla ja tarvittaessa lain sisältövaatimuksilla. Esitä myös vaihtoehtoinen ratkaisu, jos sellainen on mahdollinen.
5. Säilytä asiakirjat ja seuraa käsittelyä. Tallenna jättämäsi mielipide, lähetyspäivä ja mahdollinen vastaanottokuittaus. Seuraa kunnan kuulutuksia ja päätöspöytäkirjoja. Voit pyytää kunnan kirjaamosta tietoa mielipiteesi käsittelystä ja mahdollisista vastineista.
6. Tee kaavaehdotuksesta tarvittaessa muistutus. Luonnosvaiheen mielipide ei korvaa myöhemmän ehdotusvaiheen muistutusta. Tarkista uusi kaavakartta, vaikutusselvitykset ja se, onko aiempaan palautteeseesi reagoitu. Jätä kirjallinen muistutus määräajassa ja ilmoita osoitteesi, jotta saat kunnan perustellun kannanoton.
7. Tarkista muutoksenhakuoikeus ennen valittamista. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella, jos valitusoikeuden edellytykset täyttyvät. Valitusaika on lähtökohtaisesti 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tarkista määräaika ja toimintaohjeet aina päätöksen valitusosoituksesta. Valituksessa on esitettävä päätöksen lainvastaisuuteen liittyvät perusteet määräajassa.

Kaavan valmistelua koskevasta päätöksestä ei välttämättä voi valittaa, vaikka sen sisältö herättäisi perusteltua vastustusta. Kissankallion tapaus osoitti, miten ratkaisevaa on tunnistaa oikea menettely.

Tällä hetkellä emme vielä tiedä, millaiseksi alueen kaava lopulta muodostuu. Kunta voi muuttaa suunnitelmaa saamiensa mielipiteiden ja lausuntojen perusteella, mutta se voi myös päätyä säilyttämään keskeiset ratkaisut ennallaan.

Jos kaavaehdotus tulee nähtäville, meillä on mahdollisuus tutustua muuttuneisiin suunnitelmiin ja tehdä tarvittaessa muistutus. Jos kaava myöhemmin hyväksytään, hyväksymispäätöksen lainmukaisuuden voi saattaa hallinto-oikeuden arvioitavaksi säädetyn valitusajan kuluessa.

Valituksen perusteena voivat olla esimerkiksi

• kaavan puutteelliset selvitykset
• lainvastaiset sisältöratkaisut
• valmistelumenettelyn virheet.

Pelkkä erimielisyys kunnan valitsemasta maankäyttöratkaisusta ei itsessään riitä kaavan kumoamiseen.

Me olemme jo jättäneet määräajassa yhdeksänsivuisen mielipiteen, jossa perustelimme vastustuksemme ja esitimme vaihtoehdon suunnitellulle teollisuuskorttelille.

Nyt odotamme, miten kunta on käsitellyt esittämämme perustelut. Erityisesti haluamme tietää, millä perusteella näin laajaa teollisuusrakentamista pidetään sopivana olemassa olevan pientaloalueen välittömään läheisyyteen ja miten suunnitelman vaikutukset asukkaiden elinympäristöön on tarkoitus ratkaista.

Lähteet:

• Kiinteistönomistajien Eurajoen kunnalle 6.1.2026 toimittama kirjallinen mielipide kaavaluonnoksesta (toimituksen käytössä).
• Eurajoen kunta: Rantapere–Anuntilan asemakaavan muutos sekä Eteläosan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavaselostus 25.11.2025.
• Eurajoen kunta: Asemakaavaluonnoksen kartta ja kaavamääräykset 24.11.2025.
• Eurajoen kunta: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.11.2025.
• Eurajoen kunta: Keskustan osayleiskaava, hyväksytty 1.12.2014. Kaavakartta ja -määräykset.
• Satakuntaliitto: Voimassa olevat maakuntakaavat ja kaava-aineistot.
• Suomen Luontotieto Oy: Eurajoen kunnan Cleantech-alueen asemakaavan luontoarvojen perusselvitys 2024. Raportti 5/2025.
• Eurajoen kunnanhallitus 2.12.2025 § 225: Rantapere–Anuntilan kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville.
• Eurajoen kunnanhallitus 12.5.2026 § 109: Kissankallion suunnitteluvarausta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittely.
• Eurajoen kunnanhallitus 12.5.2026 § 112: Kissankallion suunnitteluvarausta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittely.
• Alueidenkäyttölaki 132/1999, erityisesti 42, 54, 62 ja 65 §. Finlex.
• Kuntalaki 410/2015, erityisesti 135–137 §. Finlex.