• Etusivu
  • Talo

Talonomistajan on hyvä huolehtia puujulkisivujen ja -terassien kunnosta ja huollosta ajoissa

Rakentajan toimitus
Julkaistu 01.07.2010
20107_22495.jpg

Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossa

Suomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.

Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.

Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.

– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.

Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.

Ulkopintojen ollessa jatkuvasti alttiina ilmaston vaikutuksille tarvitsevat ne huoltoa. Maalipintaa ei saisi päästää huonoon kuntoon. – Uusintamaalaus tulisi tehdä ennen kuin maali alkaa hilseillä tai irtoilla. Irtonainen maali on poistettava kunnolla, jotta uusi pohjustus ja uusintamaalaus tarttuvat puun pintaan. Mikäli seinä on päässyt harmaantumaan, eivät tavalliset maalit enää pysy siinä. Kuullotteen tyyppiset ja punamultatyyppiset maalit ovat helpompia uudelleen käsitellä, sillä ne eivät ole niin vaativia maalausalustan suhteen. Jos rakennukseen ei tehdä huoltotoimenpiteitä, rakenteet vanhenevat eikä rakennuksen ulkopinta enää täytä vaatimuksia.

– Lahovaurioiden ehkäisemiseksi on varmistettava, ettei synny paikkoja, jonne vesi pääsee kertymään. Tällaisia paikkoja ovat mm. vaaka- ja pystylautojen väliset liitokset, saumat ja poikkileikkauspinnat. Jos seinällä on lautojen jatkoskohtia, niin ne pitäisi myös suojata, koska vesi imeytyy poikkipinnoista huomattavasti enemmän puuhun kuin lappeen pinnalta. Terassien ja parvekkeiden osalta on hyvä huolehtia vedenpoistojärjestelmien toimivuudesta niin, ettei niihin pääse kertymään vettä, Viitanen toteaa.

VTT on mukana kansainvälisessä WoodExter-hankkeessa, jossa tutkitaan, miten puumateriaalien valinta, suunnittelu, pintakäsittely, käyttötavat ja sääolot vaikuttavat julkisivujen ja terassien kestoon ja käyttöikään. Tuloksena kehitetään malli, jolla puumateriaalien ja -rakennusten käyttöikää voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida.

Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20097_17674.jpg
Uusia tuulia lämmönjakoon
Lattialämmitys on jo pitkään ollut pientalojen vallitseva lämmönjakojärjestelmä. Lattialämmitysratkaisujen kehitystyö on tapahtunut viime vuosina lähinnä säätöautomatiikan alueella. Asuntomessujen yhteisosastolla Uponor esittelee uusia uria avaavan kehitysaskeleen. Se tuo markkinoille lattialämmityksen, joka lämmittämisen lisäksi myös viilentää.
20078_6006.jpg
Monier Roofing kattotarvikkeet
Toimivaan kattoon tarvitaan aina katemateriaalin lisäksi myös läpi-vientejä, tiivisteitä ja rakennusmääräysten mukaiset kattoturvatuotteet. Laadukkaat, oikein asennetut tiivisteet takaavat katon tiiviyden ja yhteensopivat läpiviennit varmistavat katon toimivuuden LVIS-asennuksissa. Erilaisilla viimeistelytuotteilla voidaan hioa loppuun tiilikaton toimivuus ja ulkonäkö. Monierin kattopakettiin kuuluvat kaikki tarvittavat kattotarvikkeet.
202211_80173.jpg
Onnistu tontin hankinnassa - huomioi ja selvitä nämä asiat
Moni meistä haaveilee rakennuttavansa uuden kotitalon, omiin tarpeisiin erityisen hyvin sopivan pientalon. Ennen varsinaista rakentamista unelmaa kohti lähdetään aina hankkimalla rakennuspaikka eli tontti. Rakennuspaikan valinta ja hankinta viitoittavat tärkeitä suuntaviivoja eri suunnittelualoille, ensimmäisenä kohteen arkkitehtisuunnitteluun. Rakentamiskustannuksiinkin tontilla on merkittävä vaikutus.
20208_66039.jpg
Rakennusten rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä?
Kiinteistö- sekä rakennusalalta toivotaan ratkaisuja, joiden avulla ilmastonmuutokseen pystyttäisiin vaikuttamaan. Kesäkuussa 2020 Saint-Gobain Finland teki Parempia elinympäristöjä - tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa, jopa kaksi kolmasosaa, suomalaisista pitää rakennusten roolia merkittävänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vaikuttavimpina keinoina nähdäänkin pitkäikäisiin rakennuksiin panostaminen, uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä Suomessa valmistettujen rakennusmateriaalien suosiminen.Mikäli ilmastonmuutoksen pahimmilta uhkakuvilta halutaan välttyä, on maapallon lämpeneminen pysäytettävä 1,5 asteeseen - tämä tarkoittaa nykyisten päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.Parempia elinympäristöjä -tutkimuksessa selvisi, että jopa 67 % suomalaisista pitää, rakennusten, rakentamisen ja koko rakennetun ympäristön roolia merkittävänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
20235_81907.jpg
Näin voit suojata katon tai alapohjan kosteusvaurioilta
48 prosenttia katoista pitää korjata ennen niiden varsinaisen käyttöiän päättymistä. Tätä mieltä ovat Kantarin* haastattelemat asiantuntijat, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnosta ja niiden korjausrakentamisesta. Vakuutuksesta ei useinkaan saa korvauksia näistä vaurioista.
2944_125619329_2017914133347.jpg
As Oy Turun Akropolis, Turku
1989 rakennettu aikansa helmi, jossa kattopinta-alaa yhteensä 350 m2KATTOJEN KUNKKU 2018 -REMONTTIKOHDETOTEUTUS /TT-Rakennus OyKyseinen pientaloyhtiö on rakennusneuvos Juhani Lundènin omistaman rakennustoimisto Lundén Oy:n rakennuttama ja hänen tyttärensä Jaana Lundènin suunnittelema täystiilinen aikansa helmi, joka sijaitsee Turussa arvostetussa korppoolaismäen kaupunginosassa. Kohde on luovutettu asuinkäyttöön vuonna 1989.Viime vuosina kohteessa on suoritettu sisäpuolen saneerauksia sekä LVIS-saneeraus, jonka suoritti kohteen alkuperäinen rakennuttaja vuonna 2014.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton