Sisäverhouslaudat: Lämpöä ja luonnetta kotiisi
Katto- ja seinäpaneelit, lattialaudat sekä listat
Tyypillisiä sisäverhouspaneelien muotoja.
Yksi aikaa kestävistä ja tyylikkäistä ratkaisuista, jotka tuovat luonnollista eleganssia sisätiloihin, ovat sisäverhouslaudat. Sisäverhouslaudat eivät ole pelkästään seinäpäällysteitä – ne ovat taidokkaasti suunniteltuja ja monipuolisia materiaaleja, jotka voivat muuntaa huoneen ilmeen ja tuntuman. Niiden käyttö ei rajoitu pelkästään perinteisiin tiloihin, vaan ne ovat myös modernin sisustussuunnittelun kulmakiviä.
Tutustu puusta valmistettuihin sisäverhous paneeleihin, lattialautaan sekä listoihin.
Sisäverhouslaudat eli puupaneelit
Laadukkaat sisäverhouslaudat eli paneelit höylätään tavallisesti pintalaudasta tai terveoksaisesta raaka-aineesta, mutta paneeleita valmistetaan myös oksaisemmasta puusta. Raaka-aine onkin merkittävin tekijä sisäverhouslautojen hinnan muodostumisessa. Toinen hintaan vaikuttava tekijä on verhouslaudan paksuus.
Seinäpaneelien vahvuus on yleisimmin 12-21 mm välillä. Vahvuus riippuu paljolti paneelin leveydestä sekä profiilista. Jos ostat leveää paneelia, on sen hyvä olla myös paksumpaa. Paneelin vahvuus vaikuttaa myös koolauksen rimoitukseen. Yleensä puupaneelien kanssa käytetään 600 mm koolausta.
Info
Paneelilaatujen merkinnät
Kuusi
VK: vähäoksainen kuusi.
TK: terveoksainen kuusi
OK: oksainen kuusi
Mänty
EM: erikoisluokan mänty
VM: vähäoksainen mänty
TM: terveoksainen mänty
OM: oksainen mänty
Mäntypaneeleissa laatuluokat vaikuttavat hintaan varsin paljon. Esimerkiksi EM-luokan vaatimukset täyttävää sahatavaran raaka-ainetta löytyy mäntyerästä yleensä vain noin 5 %, kun OM-luokan raaka-ainetta samassa erässä on tyypillisesti noin 45 %.
Kuusella laatuluokkien välinen hintaero on vähäisempi kuin männyllä. Sisäverhouslautojen hintavertailussa onkin syytä huomioida laatuluokka. Sisäverhouslautojen hintoja kannattaa vertailla neliöhintoina.
Paneelien menekin laskeminen
Tyypillisimpiä paneelien nimellismittoja ovat 95 mm ja 120 mm. Peittävä leveys on ponttien takia kuitenkin pienempi kuin paneelin nimellismitta. 95 mm paneelin menekki neliölle on 11,7 jm ja 120 mm paneelille 8,9 jm.
Paneeleissa on lisäksi varauduttava n. 10 % hukkaan. Hukkaprosentti voi olla myös merkittävästi suurempi, jos paneelit halutaan käyttöön yksimittaisina, ilman jatkoja ja paneelin mitta on sopimaton suhteessa paneloitavaan kohteeseen.
Ennen paneeliostoksille lähtöä kannattaa miettiä sopiva mitta ja sen mahdolliset kerrannaiset. Jos esimerkiksi halutaan paneloida saunan katto, joka on 2 m x 1,7 m , sopivia paneelipituuksia voivat olla 1,8 jm, 2,1 jm tai näiden kerrannaiset 3,6 jm ja 4,2 jm. Tällöin hukkaprosentti jää todella pieneksi.
Asiantunteva puukauppias myy tavallisesti sisäverhouslaudat määrämittaisiin nippuihin pakattuina. Paneelien pituudet vaihtelevat välillä 1,8-5,7, mutta kaikkia mittoja ei tavallisesti ole tarjolla ja pidemmät mitat ovat harvinaisia etenkin paremmissa laatuluokissa.
Edellä mainittujen kuusi- ja mäntypaneelien lisäksi myydään usein myös muista puulajeista höylättyjä paneeleja, kuten lepää tai haapaa. Lisäksi nykyisin suosittuja vaihtoehtoja ovat lämpökäsitellyt paneelit. Nämä erikoisemmat paneelit ovat suosittuja erityisesti saunatiloissa.
Lattialaudat
Lattialaudat valmistetaan laatuluokkien A3, A4, AB ja B raaka-aineista. Lattialautojen kirjaintunnuksena käytetään merkintää HLL. Lattialautojen käyttölape on sileäksi höylätty ja alaspäin jäävälle puolelle on höylätty ns. kevennys. Kevennys on muodoltaan kaareva ja syvyydeltään n. 2,5 mm.
Paksuudeltaan lattialaudat vaihtelevat 21-33 millimetrin välillä ja niiden leveydet yleensä välillä 58-120 millimetriä Ohuemmat lattialaudat edellyttävät taajempaa kannakejakoa.
Lattialautoja myydään eri asteisesti kuivattuina. Tarjolla on puusepänkuivaa, joka soveltuu käytettäväksi kuiviin sisätiloihin. Ulkovarastoinnissa säilytettävä lattialauta soveltuu sellaisenaan käytettäväksi osittain tai kokonaan kylmillään olevissa lattioissa.
Ulkovarastoitua lattialautaa voidaan käyttää myös kuivissa sisätiloissa, kunhan sen annetaan olla kaksi viikkoa tulevia olosuhteita vastaavassa tilassa, jolloin se ehtii asettua tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa.
Ehkä yleisimmin käytetty lattialauta on 70-95 mm leveä ja 28 mm paksu männystä höylätty lattialauta, jota saattaa saada myös pääpontattuna. Pääponttaus mahdollistaa lattialaudan jatkamisen, vaikka koolaus ei osuisikaan kohdalle. Tällaisen jatkoksen molemmilla puolilla tulisi kuitenkin olla yhtenäinen lattialauta.
Listat
Kotimaisesta puusta valmistetut listat höylätään lähes poikkeuksetta männystä tai koivusta. Yleisin raaka-aine on männystä sahattava pintalauta, joka on lähes oksatonta. Raaka-aine lajitellaan sahauksen ja kuivauksen jälkeen, erityisesti jatkojalostusta ajatellen.
Listoissa käytettävässä raaka-aineessa sallitaan vajaasärmää, joka höyläyksen yhteydessä häipyy osittain tai kokonaan. Osassa listoista piiloon jäävä vajaasärmäisyys on sallittua.
Listat nimetään käyttötarkoituksen tai sijoituksen mukaan. Kulmalista asennetaan kulmaan ja reunalista reunaan. Listoihin perehtymätön sekoittaa helposti kulmalistan ja reunalistan keskenään, koska reunalista on poikkileikkaukseltaan L:n muotoinen ja mielletään helposti kulmaksi.
Listanimikkeitä:
Jalkalista: Jalkalista asennetaan lattianrajaan seinän ja lattian yhtymäkohtaan.
Peitelista: Peitelistalla verhoillaan yleensä saumakohtia, kuten oven ja seinälevyn väliset kohdat. Peitelistasta käytetäänkin puhekielessä nimitystä "karmilista".
Reunalista: Reunalista sijoitetaan jonkun materiaalin reunaan, kuten esimerkiksi puolipaneelin päälle. Tyypillinen reunalista on poikkileikkaukseltaan L:n muotoinen, mutta reunalistoja valmistetaan erikoistarkoituksiin erikoismuotoisina, kuten esimerkiksi puolipaneelilista.
Kulmalista: Sijoitetaan kahden erisuuntaisen rakenteen yhtymäkohtaan, kuten katon ja seinän rajaan. Tästä syystä kulmalistoja kutsutan usein myös kattolistoiksi tai niiden muodon perusteella holkkalistoiksi.
Varjolista: Varjolista on tyypillisesti katon rajaan sijoitettava lista, joka on saanut nimityksensä profiilissa olevan kynteen muodostaman varjon takia.
Edellisten lisäksi myynnissä on muun muassa pyörölistaa sekä ns. parkettilistaa, jonka peittävä leveys on tavallista jalkalistaa suurempi. Listoja saa myös valmiiksi maalattuina ja lakattuina. Esimerkiksi erilaiset valkoiseksi maalatut listat ovat yleisiä varastomalleja. Ne ovat hinnaltaan vastaavia puuvalmiita listoja kalliimpia, mutta maalauksen laatu on erinomainen ja vastaavaan jälkeen on vaikea päästä kotikonstein. Erityisesti silloin, jos listatarve on pieni ja listoja tarvitaan nopeasti, on valmiiksi maalattu lista erinomainen ratkaisu.
Ennen listaostoksille lähtöä, kannattaa mitata ja laittaa paperille tarvittavat listamitat ja listojen peittävyyden tarve. Asiantunteva puukauppias osaa näiden asioiden perusteella auttaa sopivien listojen valinnassa.
Aiheeseen liittyvää
Kipsilevy sopii kodin joka pintaan
Uusi materiaali on otettu käyttöön väliovissa - tervetuloa tulevaisuuteen
Upeat ideat ja inspiraatio ruskeaan sisustukseen
Älä karta keittiöremonttia – nykyaikainen keittiö ilahduttaa arjessa
Betonitiilikaton asennusohje: Kattotiilien nosto ja asentaminen
Jokainen osaa pestä kätensä, mutta osaatko pestä ne oikein?
Luetuimmat
Uusimmat