Remonttilaskusta syntyi yli 4 000 euron riita – KKO:n ratkaisu voi yllättää monet remontoijat
Puutteellinen laskuerittely koitui urakoitsijan tappioksi
Remonttilaskusta on käytävä ilmi, mistä veloitus muodostuu. Jos kiinteää hintaa ei ole sovittu, kuluttajalla on oikeus pyytää erittely tehdyistä töistä ja käytetyistä tarvikkeista. (Kuva: Envato)
Remontti on valmis, mutta loppulasku herättää kysymyksiä. Työtunteja on kertynyt odotettua enemmän, tarvikkeista on veloitettu tuhansia euroja eikä laskusta selviä tarkasti, mistä summa muodostuu. Onko kuluttajan vain maksettava lasku vai voiko hän vaatia tarkempia tietoja? Korkeimman oikeuden tuore ratkaisu osoittaa, miksi remonttilaskun erittely kannattaa tarkistaa huolellisesti. Puutteellinen erittely voi estää urakoitsijaa saamasta vaatimaansa maksua.
Korkein oikeus antoi heinäkuussa 2026 ennakkopäätöksen (KKO 2026:52), joka selventää kuluttajan oikeutta saada remonttilaskustaan riittävä kirjallinen erittely. Saunan uudelleenrakentamista koskeneessa riidassa urakoitsija vaati kuluttajalta yli 4 000 euroa. Lopulta kuluttajan maksettavaksi määrättiin 988,92 euroa sekä tälle summalle viivästyskorkoa 27.8.2021 alkaen. Vaikka oikeustapaus liittyi taloyhtiössä tehtyyn remonttiin, ratkaisulla on merkitystä myös muualla tehtävissä remonteissa. Kuluttajansuojalain 8 luvun mukainen oikeus laskuerittelyyn koskee kuluttajan yritykseltä tilaamia, kyseisen luvun soveltamisalaan kuuluvia remonttipalveluja rakennustyypistä riippumatta. Laajojen rakennus- ja peruskorjausurakoiden kohdalla sovellettavat säännökset on arvioitava erikseen.
Saunaremontista syntyi vuosia kestänyt laskuriita
Tapaus sai alkunsa asunto-osakeyhtiön huoneistossa sattuneesta vesivahingosta. Taloyhtiö oli tilannut rakennusliikkeeltä kylpyhuoneen korjaustyöt, ja huoneiston osakas sopi saman urakoitsijan kanssa saunan uudelleenrakentamisesta. Saunaremontista sovittiin suullisesti, eikä työlle määritelty kiinteää hintaa. Remontin valmistuttua urakoitsija lähetti osakkaalle 5 547,76 euron laskun. Kuluttaja pyysi laskusta tarkempaa erittelyä, minkä jälkeen urakoitsija toimitti uuden, 6 433 euron laskun. Myöhemmin laskutusta muutettiin vielä useaan otteeseen.
Kuluttaja ei hyväksynyt kaikkia veloituksia, vaan maksoi laskusta riidattomaksi katsomansa osuuden. Urakoitsija vei asian oikeuteen ja vaati maksamatta jääneitä 4 076,76 euroa korkoineen. Kiistan ytimessä oli kysymys siitä, oliko kuluttaja saanut riittävät tiedot laskutettujen töiden ja tarvikkeiden kustannuksista ja oliko urakoitsija täyttänyt kuluttajansuojalain mukaisen velvollisuutensa eritellä laskun perusteet.
Pelkkä tarvikkeiden luettelo ei riittänyt
Kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §:n mukaan kuluttajalla on oikeus pyytää kirjallinen erittely palvelun hinnan muodostumisesta, jos palvelua ei ole sovittu tehtäväksi kiinteään hintaan. Erittelyn perusteella tilaajan on voitava arvioida, mitä työtä on tehty ja miten laskutettava hinta on määräytynyt. Saunaremontin tapauksessa urakoitsija oli eritellyt rakennustyön tärkeimmät työvaiheet, niihin käytetyn ajan ja tuntiveloituksen. Korkein oikeus otti arvioinnissaan huomioon myös sen, että kuluttaja ja hänen avopuolisonsa olivat asuneet ja tehneet etätöitä huoneistossa remontin aikana. Heillä oli siten ollut mahdollisuus seurata töiden etenemistä. Näissä olosuhteissa rakennustöistä annettu erittely katsottiin riittäväksi, mutta tarvikkeiden kohdalla tilanne oli toinen.
Urakoitsija oli luetellut materiaaleja yleisellä tasolla, mutta niiden määriä, laatua ja yksikköhintoja ei ollut yksilöity riittävästi. Kuluttaja ei siten pystynyt arvioimaan, olivatko veloitetut tarvikkeet ja niiden hinnat perusteltuja. Erittelyn merkitystä korosti se, että samassa huoneistossa tehtiin sekä taloyhtiön että osakkaan maksamia töitä. Kuluttajan oli voitava varmistua myös siitä, ettei hänen laskulleen ollut päätynyt taloyhtiön vastuulle kuuluvia kustannuksia.
Voiko urakoitsija täydentää laskua vielä oikeudessa?
Oikeudenkäynnin aikana urakoitsija esitti erilaisia laskuja ja kuitteja materiaalihankinnoistaan. Lisäksi kustannuksia selvitettiin suullisella todistelulla. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, etteivät nämä selvitykset täyttäneet kuluttajansuojalain vaatimusta. Lainmukaisen erittelyn on muodostettava sellainen ymmärrettävä kirjallinen kokonaisuus, jonka perusteella kuluttaja pystyy ilman kohtuutonta vaivannäköä arvioimaan laskun oikeellisuutta. Yksittäisten ostokuittien ja laskujen esittäminen ei tässä tapauksessa riittänyt, eikä kirjallisen erittelyn puutteita voitu korvata oikeudenkäynnissä annetulla suullisella todistelulla.
Ratkaisussa on kuitenkin tärkeä yksityiskohta: asianmukaisen kirjallisen erittelyn voi antaa vielä oikeudenkäynnin aikana. Olennaista on, että toimitettu selvitys täyttää lain vaatimukset ja antaa kuluttajalle riittävät tiedot veloituksen perusteista. Tässä tapauksessa urakoitsijan toimittama aineisto ei muodostanut sellaista kokonaisuutta, jonka perusteella kuluttaja olisi voinut arvioida tarvikekustannusten oikeellisuutta.
Yli 4 000 euron vaatimus kutistui alle tuhanteen euroon
Remonttilaskua käsiteltiin kolmessa oikeusasteessa. Urakoitsija oli laskuttanut rakennustöistä 73 työtunnin perusteella, mutta käräjäoikeus katsoi kohtuulliseksi veloitukseksi 60 tuntia eli 2 827,20 euroa arvonlisäveroineen. Käräjäoikeus velvoitti kuluttajan maksamaan urakoitsijalle 3 101,92 euroa, mutta hovioikeus alensi maksettavan summan 2 201,04 euroon. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden arvion työtuntien kohtuullisesta määrästä, eikä korkeimman oikeuden käsittelyssä ollut enää kysymys tuntimäärän kohtuullisuudesta. Korkein oikeus arvioi sen sijaan, oliko kuluttajalle annettu lain edellyttämä kirjallinen erittely laskutuksen perusteista.
Korkein oikeus päätyi siihen, että kuluttaja oli velvollinen maksamaan asianmukaisesti eritellyn rakennustyön maksamatta olevan osuuden, 988,92 euroa, sekä tälle summalle viivästyskorkoa 27.8.2021 alkaen. Tarvikkeiden osalta urakoitsijan vaatimus hylättiin, koska kuluttajalle ei ollut toimitettu lain edellyttämää kirjallista erittelyä. Ratkaisu osoittaa, että laskuerittelyn riittävyys ja laskutettujen kustannusten kohtuullisuus ovat kaksi eri kysymystä. Vaikka erittely täyttäisi lain vaatimukset, se ei vielä tarkoita, että kaikki laskutetut työtunnit tai kustannukset olisivat automaattisesti hyväksyttäviä.
Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että puutteellinen erittely vapauttaisi kuluttajan automaattisesti koko remonttilaskusta. Jos jokin selvästi erotettavissa oleva osa työstä on eritelty asianmukaisesti, kuluttaja voi olla velvollinen maksamaan sen, vaikka laskun muut osat olisivat epäselviä. Korkeimman oikeuden ratkaisu korostaa nimenomaan sitä, että urakoitsijan on täytettävä lakisääteinen erittelyvelvollisuutensa niiden kustannusten osalta, joista hän vaatii maksua.
Info
Mitä remonttilaskusta pitää käydä ilmi?
Jos remontista ei ole sovittu kiinteää hintaa, kuluttajalla on oikeus pyytää kirjallinen erittely laskun muodostumisesta. Erittelyn tarkkuus riippuu remontin laajuudesta ja työn luonteesta, eikä jokaisessa laskussa tarvitse esittää samoja tietoja. Olennaista on, että kuluttaja pystyy erittelyn perusteella arvioimaan veloituksen oikeellisuutta. Remontista riippuen erittelystä voi olla tarpeen selvitä esimerkiksi:
- Tehdyt työt: Mitä työvaiheita remonttiin on sisältynyt?
- Työtunnit: Kuinka paljon aikaa työhön on käytetty ja millä tuntihinnalla?
- Tarvikkeet ja materiaalit: Mitä tuotteita on käytetty, kuinka paljon ja millä hinnalla?
- Alihankinta: Mitä ulkopuolisia töitä on teetetty ja miten niiden kustannukset muodostuvat?
- Muut veloitukset: Mihin mahdolliset kuljetus-, hankinta- ja muut lisäkustannukset perustuvat?
Erityisen tärkeää riittävä erittely on silloin, kun remontissa tehdään samanaikaisesti eri tilaajien maksamia töitä tai alkuperäiseen sopimukseen tulee lisä- ja muutostöitä. Tällöin laskusta on pystyttävä selvittämään, mitkä kustannukset kuuluvat kenellekin ja mistä mahdolliset lisäveloitukset muodostuvat. Korkeimman oikeuden ratkaisussa juuri tarvikkeiden puutteellinen yksilöinti esti kuluttajaa arvioimasta laskun oikeellisuutta.
Mitä tehdä, jos remonttilasku tuntuu liian suurelta?
Yllättävän suuri lasku ei vielä tarkoita, että urakoitsija olisi veloittanut perusteettomasti. Ennen maksamista kannattaa kuitenkin tarkistaa, vastaavatko laskutetut työt ja tarvikkeet sovittua ja toteutunutta remonttia. Jos lasku on epäselvä, kuluttajan kannattaa pyytää kirjallista erittelyä mahdollisimman pian laskun saatuaan. Kuluttajalla on oikeus saada erittely maksutta, jos laskusta eivät ilmene hinnan muodostumisen perusteet eikä palvelua ole sovittu kiinteähintaiseksi. Pyyntö on hyvä tehdä sähköpostitse, jotta siitä jää tarvittaessa todiste. Jos erittelyä pyydetään ilman aiheetonta viivytystä, kuluttajalla on oikeus lykätä maksua, kunnes asianmukainen erittely on toimitettu. Jos laskun jokin erillinen osa on kuitenkin jo eritelty riittävästi, kyseisen osuuden maksuvelvollisuus voi syntyä, vaikka laskun muut osat olisivat edelleen epäselviä.
Jos laskussa on selvästi erotettavissa asianmukaisesti eritelty ja riidaton osuus, se kannattaa maksaa ajallaan. Epäselvistä veloituksista on puolestaan syytä reklamoida kirjallisesti ja kertoa, mitä laskun osaa riitauttaa ja millä perusteella. Tarvittaessa neuvoa voi pyytää kuluttajaneuvonnasta. Jos erimielisyys ei ratkea urakoitsijan kanssa, asia voidaan tietyin edellytyksin saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös remonttiin liittyvät sopimukset, tarjoukset, sähköpostiviestit ja mahdolliset lisätyötilaukset kannattaa säilyttää, sillä ne voivat auttaa selvittämään laskutuksen perusteita.
Kirjallinen sopimus ehkäisee monta remonttiriitaa
KKO:n ratkaisu muistuttaa myös remontin tilaamisen perusasioista. Vaikka suullinen sopimus voi olla sitova, kirjallinen sopimus helpottaa huomattavasti sen osoittamista, mitä työstä on sovittu. Ennen remontin aloittamista kannattaa sopia kirjallisesti työn sisällöstä, hinnoitteluperusteista, tarvikkeiden veloituksesta sekä mahdollisten lisätöiden hyväksymisestä. Jos työ tehdään tuntiveloituksella, kannattaa selvittää etukäteen myös se, miten työtunnit kirjataan ja miten toteutuneista kustannuksista raportoidaan.
Myös urakoitsija hyötyy selkeästä dokumentoinnista. Kun tehdyt työt ja käytetyt materiaalit kirjataan järjestelmällisesti, laskun perusteet on helpompi osoittaa eikä epäselvyyksiä tarvitse selvittää jälkikäteen. Korkeimman oikeuden ratkaisu osoittaa, ettei remonttilaskun erittely ole pelkkä muodollisuus, vaan kuluttajan lakisääteinen keino tarkistaa, mistä häneltä vaadittu maksu muodostuu. Huolellisesti laadittu sopimus ja ymmärrettävä laskuerittely suojaavat lopulta molempia osapuolia ja voivat ehkäistä kalliin oikeusriidan.
Lähde:
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2026:52, 2.7.2026, sekä kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat