Rakennuskoneiden käyttö lisääntyy

VTT on määritellyt rakennuskonealan ensimmäistä kertaa. Rakennuskoneiden käytön arvo Suomessa oli vuonna 2009 lähes 2,4 miljardia euroa. Valtaosa käytöstä (1,6 mrd.€) tapahtuu infrarakentamisessa, missä työt tehdään pääosin koneilla. Rakennuskonevuokrauksen arvo viime vuonna oli 460 miljoonaa euroa. Rakennuskoneita vuokrataan myös rakannusalan ulkopuolelle kuten teollisuuteen, julkiselle sektorille ja kuluttajille. Rakennuskonealaan kuuluvat rakennuskoneiden vuokraajat, myynti- ja maahantuontiyritykset, rakennusyritysten kalustokeskukset sekä rakennuskoneiden valmistajat.

Rakennuskonealan näkymät lähivuosille ovat kaksijakoiset. Asuntorakentamisen elpyminen näkyy esimerkiksi voimakkaana torninosturien tarpeena. Parhaillaan kaikki Suomen torninosturit ovat käytössä. Rakennuskoneiden käytön kokonaiskuva ja käyttöaste on kuitenkin selvästi heikompi, mutta kasvupuolella. Koneiden käytön yleistyessä alan kasvu ylittää rakentamisen kasvuvauhdin.

Rakennuskonevuokraamot nostavat jatkuvasti rooliaan rakentamisen kentässä koneiden vuokraamisen yleistyessä. Suomessa rakennuskonevuokrausyritysten liikevaihto vuonna 2009 oli 460 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä lähes 4000 henkilöä. Suomen suurimmat rakennuskone-vuokraamot, Cramo Oyj ja Ramirent Oyj ovat kansainvälisenkin mittapuun mukaan suuria. Molemmat ovat Euroopan suurimpien joukossa. Rakennusyritysten kalustokeskukset ovat myös tärkeitä toimijoita. Ne vuokraavat koneita lähinnä omalle rakennusyritykselleen, osin myös ulkopuolisille. Kalustokeskusten yhtiöittäminen on tällä hetkellä yleistä.

Kiinteistö- ja rakennusala on luonnollisesti keskeinen rakennuskonealan asiakassektori. Muita merkittäviä ovat teollisuusyritykset, palvelualan yritykset sekä julkinen sektori. Teollisuus käyttää koneita mm. kone- ja laiteasennuksiin sekä huoltotöihin. Palvelusektorilla tarvitaan koneita esim. kunnossapitotöihin ja tapahtumien järjestelytöissä. Julkisella sektorilla esimerkkejä ovat katuvalojen vaihtaminen ja katujen hoitotyö. Yksityiset henkilöt hankkivat ja vuokraavat yhä enemmän koneita omiin rakennus- ja remonttitöihinsä.

Rakennuskonealan toimijat ovat kansainvälisiä. Suurimmat vuokrausyritykset toimivat laajalti Suomen lähialueilla ja Euroopassa. Pääosa Suomessa käytettävistä rakennuskoneista on ulkomaisia – rakennuskoneiden valmistus on globaalia liiketoimintaa. Suomalaisetkin rakennuskonevalmistajat suuntautuvat pääosin kansainvälisille markkinoille.

Toimintojen ulkoistaminen näkyy voimakkaana rakennuskonesektorilla. Useat rakennusliikkeet ovat luopuneet omasta kalustosta ja vuokraavat tarvittavan kaluston. Omaa kalustoa ei nähdä enää niin strategisena resurssina kuin aiemmin – tähän vaikuttaa myös kasvanut vuokratarjonta. Vastaava ilmiö näkyy myös kunnissa. Konevuokrausliiketoiminnassa lisääntyy palvelun osuus. Ei vuokrata lämmitintä, vaan myydään palvelua – lämmintä sisätilaa tai varmistusta, että rakennustyömaan tärkeät asiat eivät pääse jäätymään. Samoin voidaan huolehtia myös työmaan turvallisuudesta, turvakaiteista ja liukkauden torjunnasta.

Rakennuskoneiden käytön arvo vuonna 2009 putosi kiintein hinnoin mitattuna noin 15 prosenttia. Taantuma näkyi rakennuskonekäytössä voimakkaampana kuin rakentamisessa keskimäärin. VTT:n ennusteen mukaan rakennuskoneiden käytön määrä kasvaa tänä vuonna noin 5 prosenttia ja ensi vuonna edelleen 8 prosenttia. Rakennuskonealan elpyminen on rakentamista nopeampaa.

Asuinkerrostalorakentamisen vilkastuminen näkyy torninosturien käytön lähes 50 prosentin kasvuna kuluvana vuonna. Rakennuskoneiden käytön ennakoinnissa tavoitteena onkin jatkossa käytön ennakointi koneryhmittäin.

Myös rakennuskonekauppa hiljeni merkittävästi. Rakennuskoneiden myynti supistui reilun kolmanneksen ja oli arvoltaan 1 100 milj. euroa (sisältäen maarakennuskoneet).

Mahdollisuudet rakennuskoneiden käytön lisäämiselle ovat edelleen hyvät. Tähän liittyvät mm. ongelmat työvoiman saannissa rakennustyömaille, tuottavuuden kehittämistavoitteet sekä työturvallisuuden parantamisen tavoitteet. Yhä useampi työ työmailla tehdään rakennuskoneiden avulla. Tähän liittyy uusien, kuhunkin työhön soveltuvien, yhä älykkäämpiin ja helppokäyttöisempien koneiden kasvava tarjonta.

Rakentamisen prosessien kehittämisessä toinen päälinja on työn siirtäminen työmailta tehtaisiin ja toinen työmaatyön teollistaminen ja koneellistaminen.

Kehittyvällä rakennuskonealalla on mahdollisuus nostaa merkitystään rakentamisen arvoketjussa.

Lisätietoja: VTT
Asiakasjohtaja Pekka Pajakkala
puh. 040 047 6249
pekka.pajakkala@vtt.fi

Erikoistutkija Markku Riihimäki
puh. 040 704 1187
markku.riihimaki@vtt.fi