Radonpitoisuus on liian korkea yli 50 000 asunnossa

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 becquereliä kuutiometrissä ylittyy arviolta noin 50 000 pientalossa tai kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Korjauksia radonpitoisuuden alentamiseksi on tehty vasta muutamassa tuhannessa asunnossa.

Tehokkaimpia menetelmiä pitoisuuden alentamiseksi ovat radonimuri ja radonkaivo. Radonimurilla imetään ilmaa lattian alta, jolloin maaperän radonpitoisen ilman siirtyminen asuintiloihin vähenee. Esimerkiksi radonimurin asentaminen maksaa 1500–3000 euroa.

STUKin julkaisemassa uudessa oppaassa kerrotaan eri korjausmenetelmistä sekä annetaan niistä käytännön esimerkkejä. Radonimurin lisäksi pitoisuutta on mahdollista alentaa myös ilmanvaihtoa parantamalla tai tiivistämällä perustuksia.

Asuntojen radonkorjaaminen -opas on julkaistu STUKin internetsivuilla (www.stuk.fi), josta se on saatavilla maksutta. Opasta voi myös tilata painettuna Säteilyturvakeskuksesta, jolloin hinta on 17 euroa (sis. alv).

Radon on radioaktiivinen kaasu, joka lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonia ei voi mitenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa keino selvittää pitoisuus.

Uuden asunnon radonpitoisuus kannattaa mitata, jotta mahdolliset korjaustoimet voitaisiin tehdä takuukorjausten yhteydessä. Uusissa asunnoissa radonpitoisuuden tulee olla alle 200 becquereliä kuutiometrissä.