• Etusivu
  • Rakentaminen

Petos asuntokaupassa - kuuntele podcast

Jarno Kylmänen
Kaupallinen yhteistyö
Jurinet Oy logoJurinet OyLue lisää
Päivitetty 01.04.2025

Podcastissa vaelletaan syvälle pykäläviidakkoon selvittämään asuntokaupan ongelmatilanteita. Jos asunnon myyjä ei kerro kaikkea oleellista kaupan kohteesta, onko se rikos? Entä miksi salainen virhe ei itse asiassa tarkoita sitä, että myyjä salaisi asioita?

Asuntokaupan riidat ja laatuvirheet ratkaistaan yleensä joko maakaaren tai asuntokauppalain normistoja noudattaen. Tietyin reunaehdoin asuntokaupan virheet voivat kuitenkin täyttää petoksen tunnusmerkit. Tällöin asiaa on mahdollista ajaa rikoslain pykälien pohjalta.

Kivijalkapodcastin isäntä Jarno Kylmänen keskustelee Jurinet Oy:n toimitusjohtajan Markus Talvion (OTM) kanssa asiasta.

Sisältö:

(2:18) Voiko salaisen virheen tulkita petokseksi?

(3:55) Laatuvirheitä löytyy yksi jokaiselle sormelle

(6:28) Koska laatuvirhe muuttuu rikokseksi?

(14:35) Kuvitteellinen käytännön esimerkki

(16:47) Asunnon myynnin virhevastuu on lyhyempi kuin petosasioiden vanhenemisaika

(19:04) Johdonmukaisen tapahtumien kulun osoittaminen on osa näyttöä.

(23:03) Miten toimia, jos epäilee petosta asuntokaupassa?

(27:21) Case: Uusi talo, rakennusjätettä haudattu tontille

(31:24) Onko sopiminen mahdollista asuntokauppaan liittyvissä rikoksissa?

(33:29) Case: Ratapölkyt rakennusmateriaalina

(36:16) Case: Epäselvyyksiä asunto-osakeyhtiön omistuksissa

(42:11) Petos asuntokaupassa (pähkinänkuoressa)

Podcast on tallennettu 2021 vko 37.

Info

Info

Kuuntele petos asuntokaupassa

Jos saat KIVIJALASTA polttoainetta ajatuksillesi, niin ota meidät seurantaan! Kuuntele tämä jakso:

Jurinet Oy
Rakentaminen
laki
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20129_32065.jpg
Juristi auttaa sinua lakikysymyksissä
Jurinet on vuonna 2011 perustettu lakiasiaintoimisto, joka tarjoaa asiantuntevaa oikeusapua sekä yrityksille että yksityisasiakkaille. Meidän lähestymistapamme on aina asiakaslähtöinen, ja toimimme asiakkaan tarpeet ja etu edellä. Palvelemme asiakkaitamme valtakunnallisesti Suomessa ja tarjoamme apua myös oikeudenkäynneissä eri puolilla maata.
20204_64128.jpg
Mökin ostajan oikeuspaketti
Kesämökkiin liittyy parhaimmillaan iloa ja lepoa, yhdessäoloa, puuhailua ja mielihyvää. Epäonnistunut kauppa voi johtaa unelmien romahtamiseen, pitkään painajaiseen ja riitaan. Mökkikauppa on kiinteistön kauppana tehtävä huolella. Unelmista huolimatta jalat maassa on selvitettävä todella huomattava joukko oikeusasioita ja tietoja. Jotta tietäisit, mitä olet ostamassa, lainhuutotodistuksesta, rasitustodistuksesta, kiinteistörekisteriotteesta ja rekisterikartasta saat jo perustietoja.
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
20204_64130.jpg
Myyjän vastuu kiinteistön kaupan laatuvirheistä
Kiinteistön myyjän kannattaa olla realisti. Vaikka kiinteistöä myytäessä tuodaan kohteesta mielellään esille vain hyviä ja positiivisia puolia, virheiden ja puutteiden ilmoittaminen on myyjän vastuun kannalta olennaisen tärkeää. Virheet ja puutteet on myös syytä merkitä näkyviin kauppakirjaan tai sen liitteeseen, jotta ne on dokumentoitu. Suullisen keskustelun toteennäyttäminen on aina jälkeenpäin vaikeaa. Pelkkä perinteinen maininta siitä, että kiinteistö myydään siinä kunnossa kuin se on, ei ole riittävä. Vaikka kauppakirjassa olisi tällainen ehto, myyjä ei vapaudu vastuusta, jos ostaja ei ole voinut havaita virhettä.
Kirvesmies seisoo rakennustyömaalla ja laittaa työhanskaa takaisin käteensä
Rakennusten energiatehokkuus ja lyhytvuokraus – muutoksia rakentamislakiin?
(Tiedote, Ympäristöministeriö 28.2.2025...)Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.  
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton