Pesutilojen tehokas ilmanvaihto pitää kodin kunnossa

Vanhaa taloa remontoidessa unohtuu usein ilmanvaihdon osuus. Etenkin pesutiloissa saattaa tulla vastaan hajua, jotka eivät kuulu ilmanvaihdoltaan toimivaan taloon. Toimiva pesutilojen ilmanvaihto estää rakenteiden ruostumisen ja lahoamisen, varmistaa miellyttävän sisäilman löylyteltäessä ja kuivattaa tilat käytön jälkeen. Näiden puolien lisäksi koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ansiosta myös pesutiloihin saadaan hallittu, vedoton ja energiataloudellinen ilmanvaihto.Tuloilmaventtiilin paikka saunassa on vähintään puoli metriä kiukaan kivien yläpuolella seinässä tai katossa. Poistoilma-aukko pitää olla lauteiden alapuolella. Pienissä saunoissa poisto tapahtuu saunan oven alta kylpyhuoneen poiston kautta.Pesutilojen tuloilma on saunan siirtoilmaa. Jos pesuhuoneessa on ikkuna, tuloilman pitäisi osua siihen, jotta ikkunan pinta pysyy kirkkaana.Monet pitävät mahdottomana ajatusta vanhaan taloon asennettavasta koneellisesta ilmanvaihdosta. Tiiviiksi remontoitu omakotitalo tarvitsee kuitenkin riittävän ilmanvaihdon, sillä puutteellisen ilmanvaihdon seurauksia ovat rakenteiden kostuminen ja homevauriot. Remontoitavaan kohteeseen soveltuu erinomaisesti nopeasti asennettava Vallox BlueSky -ilmanjakojärjestelmä, joka mahtuu hyvin pieneenkin tilaan.

Saunan löylyistä nauttiminen ja rentoutuminen suihkussa ovat olennainen osa suomalaista elämää. Jotta nämä tilat säilyisivät miellyttävine ja terveinä, on niiden ilmanvaihtoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Korkean kosteuden takia saunat ja pesuhuoneet ovat alttiita homeelle ja muille mikrobeille, mikäli ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Tässä artikkelissa selvitämme, miten voit varmistaa, että saunasi ja pesuhuoneesi ovat terveitä ja turvallisia tiloja.

Keittiötä remontoidessa on hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa myös kärynpoisto. Ruoanlaiton yhteydessä syntyvä likainen ja rasvainen ilma tulee poistaa ennen sen leviämistä huoneilmaan. Käryn poiston tehokkuuteen vaikuttavat poistoilmavirran lisäksi liesikuvun tai -tuulettimen etäisyys käryn lähteestä ja erityisesti kärynkeräysosan muoto ja tilavuus.Saarekekeittiö on kärynpoiston kannalta haasteellinen. Kuvan huuva on esimerkillisesti keittotasoa laajempi ja varustettu tasaisen pohjan sijaan suurella höyrynkeräystilalla, jotta ympärillä liikkuvien ihmisten aikaansaamat ilmapyörteet eivät häiritse kärynpoistoa.

1970-luvulla ilmalämmitysjärjestelmään kuului aikanaan edistyksellinen ilmanvaihtoyksikkö, jossa oli lämmön talteenotto. Ulkoa tuleva raitis ilma lämmitettiin märkätiloista poistettavalla lämpimällä ilmalla, ja se jaettiin kiertoilman mukana koko asuntoon. Kun ilmanvaihtoa pidettiin päällä, tiiviisti rakennettu ilmalämmitystalo oli tunnettu raikkaasta sisäilmastaan.Ilmalämmitys on yksi tapa lämmittää kotia, ja se on ollut erityisen yleinen 1970-luvun omakotitaloissa. Monessa tällaisessa talossa on käytössä Valmetin Kotilämpö-järjestelmä. Järjestelmä toimii siten, että ilmalämmityskoneessa oleva nestepatteri lämmittää laitteen läheisyydestä otetun ilman, joka puhalletaan huoneisiin yleensä ikkunoiden alla olevien säleikköjen kautta.

Vesikiertoinen lattialämmitys on yleisin lämmönjakotapa Suomessa. Sen valitsee lähes 60 prosenttia pientalorakentajista. Matalalämpöisen veden käyttö lämmönjaossa ja lämmön tehokas kohdistuminen sekä tasainen jakautuminen tekevät siitä miellyttävän ratkaisun, joka soveltuu hyvin myös maalämpötaloissa käytettäväksi. Myös ilmanvaihto voidaan oikeanlaisella ilmanvaihtokoneella kytkeä suoraan lattialämmitykseen, jolloin tuloilma jälkilämmitetään lattialämmityksestä otettavalla lämmöllä.

Rintamamiestalojen historia juontuu sotien jälkeiseen aikaan, jolloin oli löydettävä vastaus huutavaan asuntopulaan. Kulkulaitosten yleisten töiden ministeriö julkaisi vuonna 1944 yhdeksän tyyppitaloa, joiden suunnittelijoina olivat maineikkaat arkkitehdit Aulis Blomstedt ja Yrjö Lindegren. Talotyypistä tuli kestosuosikki, sillä niitä rakennettiin 1960-luvun alkuun asti. Myös Alvar Aalto suunnitteli rintamiestalosta oman mallinsa.