• Etusivu
  • Rakentaminen

Perustustavan valinta ja perustusratkaisuja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.09.2014
20149_40920.jpg

Tontti on merkitty ja puut kaadettu.

Tontti määrittää pitkälti talolle valittavan perustustavan. Perustustavan valintaan vaikuttavat erityisesti maaperän kantavuus ja routivuus. Myös tontilla vallitsevat korkeussuhteet, rakennettavan talon muoto ja valitut rakenteet sekä pohjaveden korkeus saattavat vaikuttaa valintaan. Edellä mainitut seikat on tärkeää ottaa huomioon suunnittelussa, jotta talolle saadaan valittua oikeanlainen perustustapa ja sitä myöten rakennettua tukeva perustus.

Minkälainen on tontin maaperä?

Perustussuunnittelun toteuttamiseksi tarvitaan tontilla jo aiemmin tehty maaperätutkimus, jossa on selvitetty tontin maaperää ja kantavuutta kairausnäytteiden avulla. Varsinaisen suunnittelutyön perustusten osalta toteuttaa yleensä rakennussuunnittelija. Suunnittelussa huomioidaan tarvittavat lujuusvaatimukset, kosteuden eristäminen rakenteista ja vaadittavat lämmöneristykset.

Lopullisen perustustavan ratkaisevat maaperän kantavuus ja routivuus. Miten laajalle alueelle rakennuksen tuottama kuorma tulee jakaa, sanelee maaperän kantavuus – routivuuden kertoessa routasuojauksen määrän sekä tarvittavan perustamissyvyyden. Alueilla, joilla radonia esiintyy, on huomioitava myös radonsuojaustarpeet.

Perusmuuri ja maanvarainen laatta

Omakotitaloissa yleisin perustuksissa käytetty ratkaisu on perusmuurianturaperustus. Tämä on kantavilla ja vähintään kohtuullisesti kantavilla maapohjilla käytettävä maanvarainen alapohjatyyppi, joka muodostuu anturan varaan rakennetusta perusmuurista ja maanvaraisesta betonilaatasta. Perusmuuri itsessään voi olla valettu tai kevytsoraharkoista muurattu. Tämä alapohjatyyppi on käytettävissä myös savimaassa paalutuksen yhteydessä. Savimaassa maahan lyödyt paalut kantavat anturoilta tulevat kuormat. Maanvaraista laattaa käytetään matalaperustusten yhteydessä sekä kellarillisten talojen alapohjana. Maanvaraiseksi suunniteltu laatta ei saa tukeutua suoraan anturan, seinän tai minkään muun vastaavia tukireaktioita aiheuttavan päälle. Tämä siksi, ettei kantamattomaksi suunniteltu laatta vaurioidu.

Reunapalkilla vahvistettu laatta

Pehmeillä ja tasaisilla rakennuspohjilla käytetään reunapalkilla vahvistettua maanvaraista laatta-alapohjaa. Reunapalkilla vahvistettu laatta soveltuu perustusratkaisuksi maaperän ollessa kantokyvyltään heikohkoa. Tällaisia maaperiä ovat mm. siltti ja savi. Reunapalkilla vahvistetussa laatassa maavarainen alapohja ja sokkelimainen reunapalkki valetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin rakennuksesta tuleva paino jakautuu rakennuksen koko alalle ja rakennus ikään kuin kelluu pehmeän maaperän päällä.

Kevennysperustus

Kevennysperustukseksi kutsutaan perustamistapaa, jossa rakennuksen alla ja ympärillä olevaa ainesta kaivetaan pois tarvittava määrä ja korvataan kevytsoralla. Kevennysperustusta käytetään savipitoisissa ja muissa pehmeissä maaperissä, kun maaperä ei muuten kestä rakennuksen painoa. Tämän perustamistavan avulla voidaan välttyä kalliilta paalutukselta. Alapohjatyyppinä käytetään tässäkin tapauksessa reunapalkilla vahvistettua maanvaraista alapohjaa. Kevennysperustus on huomattavasti paalutusta edullisempi vaihtoehto. Kevennykseen käytettävä kevytsora toimii samalla lämmöneristeenä ja veden haitallisen nousun estävänä kapillaarikatkona. Kun maaperän kantavuus suhteessa rakennuksen painoon on liian pieni, ei kevennyskään enää riitä. Siinä tapauksessa vaihtoehdoksi tulee paaluttaminen.

Paaluperustus

Kun varsinainen kantava maaperä on syvällä pehmeän maaperän alla, tulee omakotitalon perustamistavaksi paaluperustus. Paaluvaihtoehtoina löytyvät teräs- ja teräsbetonipaalut. Teräsbetonipaalu kestää suurempia kuormia verrattuna teräspaaluun, myös kappalemääräisesti niitä tarvitaan monesti vähemmän. Joskus rakennettu ympäristö sanelee, mitä paalutyyppiä voidaan käyttää. Paalujen tunkeutuessa maaperään syrjäyttävät ne maata, mikä voi vaurioittaa jo olemassa olevia rakennuksia. Koska teräsbetonipaalu syrjäyttää maata ja aiheuttaa tärinää lyöntivaiheessa teräspaalua enemmän, voi rakennetussa ympäristössä päätyä käyttämään teräspaalua. Tontilla olevat olosuhteet vaikuttavat paalutyypin valintaan. Paaluperustus yleensä nostaa rakennuskustannuksia.

Rossipohja

Rossipohja on alapohjarakenne, joka tukeutuu perusmuuriin tai palkkiin, ja jonka alapuolella on tuulettuva ryömintätila. Rossipohjaa käytetään tänä päivänä yleensä pilari- tai perusmuuriperustuksen kanssa. Kun rakennustyö saadaan valmiiksi, on ryömintätilasta muistettava poistaa kaikki orgaaninen aines, jotta vältytään homekasvustolta. Myös riittävästä tuuletuksesta on muistettava huolehtia.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20193_56849.jpg
Säästöä tehokkaammalla lämmöntalteenotolla
Energiatehokkuus ja energiansäästö on päivittäinen aihe ja "ilmastotalkoiden" myötä merkitys vain kasvaa. Energiatehokkuusvaatimukset saattavat kasvaa ja energian hinta nousta. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä energiatehokkuuden osa-alueita ovat liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, rakennusten lämmitys sekä sähkölaitteet ja valaistus. Ilmastotalkoisiin osallistuminen on mielekkäintä silloin, kun siitä syntyy kustannussäästöä itselle. Käytännössä vanha toimivan tuntuinen ilmanvaihtokonekin kannattaa yleensä uusia.Talon koosta ja ilmamääristä riippuen ilmanvaihtokoneen uusimisella saavutettu säästö on vuositasolla 200 - 700 euroa.
20217_71516.jpg
Näin aurinkopaneelit istuvat tiilikattoon - tutustu messukohteeseen
Tänä vuonna asuntomessuilla on ensimmäistä kertaa annettu suositus uusiutuvan aurinkoenergian hyödyntämisestä. Näin on tehty myös BMI Ormaxin messuohteessa Asunto-osuuskunta Ormax Aurinko Hiidenkodissa. Hiidensalmen asuntomessualueella ilmastovaikutukset on pyritty huomioimaan rakentamisen, asumisen ja liikkumisen ratkaisuissa, koska Lohjan kaupunki on sitoutunut pitkäjänteiseen ilmastotyöhön sekä kansainvälisessä Canemure-hankkeessa että kotimaisessa Hinku-hankkeessa. Molemmilla edistetään kuntien hiilineutraaliutta.
Toimiva ilmanvaihto.jpg
Monet ilmanvaihdon ongelmat on "itse aiheutettuja"
Monen vanhemman omakotitalon ja miksei myös rivitalon ongelmana on toimimaton ilmanvaihto ja siitä seurauksena on puutteellinen kosteuden poisto ja huono sisäilman laatu.Jo yli sata vuotta sitten osattiin taloihin tehdä korvausilmaventtiilit. Tiedettiin, että asukkaat tarvitsevat asuntoihin raitista ilmaa pysyäkseen virkeänä ja nukkuakseen hyvät yöunet. Myös uunit ja takat tarvitsevat hyvin palaakseen korvausilmaa. Aikojen saatossa venttiilit poistettiin käytöstä esim. lämmityskulujen säästöihin vedoten.Monessa, vanhasta talosta otetussa, valokuvassa näkyy julkisivussa olevat alkuperäisten korvausilmaventtiilien ritilät, mutta sisällä niistä ei enää näy jälkeäkään.
2264_315438968_20137213127.jpg
Yksi hiomakone kaikkeen hiontatyöhön
Tämä hiomakone kuuluu jokaiseen kotiin – tarvitset vain yhden – Boschin PRR 250 ES -rullahiomakoneen.
20203_63479.jpg
Tiilijulkisivu sopii kaikkiin runkorakenteisiin
Millä perusteella valitset oman kotisi julkisivumateriaalin? Tiili on julkisivuratkaisuna perinteikäs, mutta ilmeeltään moderni. Uusia värejä, pintoja ja muotoja tulee markkinoille vuosittain.
nainen tutkii remontin jälkiä ja miettii
Kannattaako ilmanvaihtokone vaihtaa uuteen? Näin tunnistat oikean hetken
Kun vanhaa taloa remontoidaan, huomio kiinnittyy usein uusiin ikkunoihin, lisäeristykseen ja lämmitysjärjestelmän päivitykseen. Mutta yksi kodin tärkeimmistä järjestelmistä jää helposti varjoon – ilmanvaihto. Hyvä ilmanvaihto ei ole pelkästään asumismukavuuden kysymys, vaan se vaikuttaa suoraan kotisi rakenteiden terveyteen ja energiankulutukseen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton