Näin poltat puita oikein!

Tulipesässä tulee käyttää pieneksi pilkottuja halkoja, käsittelemätöntä lautaa, vaneria tai Puista kuormalavaa voidaan käyttää kunhan se on HT-leimattu eli ei kemiallisesti käsitelty! Kesällä puun kuivuminen ulkona katoksen alla kestää vähintään 2 kuukautta ja puun kuivumista sekä polttopuun palamistehokkuutta pystytään parantaa pilkkomalla polttopuu pienemmäksi. Polttopuun tulisi olla kuivumassa viimeistään juhannuksen tienoilla, koska polttopuiden kuivuminen hidastuu merkittävästi keskikesän jälkeen.

Kuivan puun tunnistaa vaaleasta väristä ja kun kahta klapia lyö yhteen, ääni on terävä ja helähtävä. Kuiva sekä oikean kokoinen puu syttyy helposti ja palaa puhtaammin ja energiatehokkaammin ilman suuria hiukkaspäästöjä. Lue myös miten vältyt turhilta päästöiltä puita polttaessa.

Tulipesässä ei missään nimessä saa polttaa esimerkiksi: käsiteltyä tai maalattua puuta, jätteitä, muoveja, paperia tai kartonkia liikaa tai väärin, biojätteitä, vaarallisia jätteitä, nestemäisiä tai kemiallisia aineita.

Poltettaessa puuta, palamislämpötilan tulisi olla sopiva korkea koko ajan. Hidas tai liian nopea palaminen on epätäydellistä. Liian nopea palaminen puskee lämpöä tuottavan paloilman lähes välittömästi piipusta harakoille ja liian hidas palaminen aiheuttaa häkää, savua ja palamattomia tai kituvan hidasta palamista jonka lämmöntuotto on lähes olematon. Palamisen nopeutta tulisijassa säädetään sopivaksi paloilman avulla.

Puun poltossa on kolme vaihetta: syttyminen, palaminen ja hiipuminen. Puu on olomuodoltaan kiinteä aine, mutta sen poltto on itse asiassa suurelta osin kaasujen polttoa. Palaminen vaatii kolme asiaa. Palavan aineen, happea ja riittävästi lämpöä. Jos tuli ei meinaa syttyä niin jossain kyseisissä kolmessa asiassa on ongelma.

Puun lämmetessä siitä vapautuu palavia pyrolyysikaasuja. Vapautuvat pyrolyysikaasut ovat hiilivetyjä, pääosin metaania. Kun nämä kaasut yhdistyvät hapen kanssa sopivassa suhteessa ja sopivassa lämpötilassa, muodostuu keltainen liekki.

Sininen liekki syntyy, kun palavat kaasut eivät saa riittävästi happea. Palaminen on tällöin epätäydellistä ja seurauksena syntyy häkää.

Polton loppuvaiheessa jäännöshiilien oranssi hehku on kiinteän aineen palamista liekittömästi. Kun jäännöshiili on levitetty tulisijaan tasaisesti ja missään ei näy mitään palavaa materiaalia, liekkiä, hehkua tai savua niin tulisijan pellit saadaan sulkea, jotta jälkilämpö säilytetään tulisijan ulkokuoren kautta asuntoon.

Asettaessasi puita pesään, lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä. Voit latoa puut esimerkiksi harvaksi ristikoksi. Aseta isot puut alle ja pienemmät päälle. Älä täytä tulipesää liian täyteen.

Tulisijat ovat perinteisesti sytytetty alta tai välistä, mutta nykyiset suositukset ovat lähes poikkeuksetta päältä sytyttämisen kannalla.

Polttopuiden päälle kootaan pienistä, ohuista ja kuivista sytykkeistä, tikuista, tuohesta tai sanomalehtipaperista pieni nuotio. Tällöin sytykkeiden lämmön vaikutuksesta kaasuuntuvat puun ainesosat leimahtavat ja lähes kaikki, mikä kaasuuntuu myös palaa.

Kun sytytetään alta päin, päällä olevista puista vapautuu kaasuja puun kuumentuessa ja osa kaasuista pääsee karkaamaan ennen palamista. Päästöistä puhuttaessa osa näistä päästöistä on juuri näitä palamattomia pyrolyysikaasuja.

Päältä sytyttäminen on paras tapa lähes kaikissa tulisijoissa, mutta viisainta on noudattaa tulisijavalmistajan antamia ohjeita. Syttymisvaiheen tulisi kestää noin 10 minuuttia.

Kun ensimmäisestä pesällisestä suurin osa on jo hiilloksella, lisätään puita mieluiten kuoripuoli alaspäin. Vaikka puiden polttaminen tapahtuu ikään kuin panoksina, älä lisäysvaiheessakaan täytä pesää kokonaan.

Huomioi myös Tulisijan kuormitus ja turvallisen käytön ohjeet. Syksyllä viileämpien säiden alkaessa ei saa polttaa heti useita pesällisiä. Kesän aikana imeytynyt kosteus piipun ja takan rakenteissa täytyy haihduttaa tulisijasta pois hitaasti lämpöä nostamalla ja useasti lämmittämisen jälkeen palokuormaa nostamalla. Jos kosteassa tiilitakassa poltetaan paljon suuria määriä polttopuita, se aiheuttaa tiilin rapauttamisen ja murenemisen ja pahimmissa tapauksissa piipun ja tulisijan halkeamisen, koska tiilen pintakerros on kuiva vaikka tiilen sisällä olisikin vielä kosteutta.

Tulisijan veto muodostuu piipun imusta. Matalapaineen ja sateiden aikana veto hormista on tavallista huonompi. Kylmä ja kostea hormi hidastaa kuitenkin eniten puiden syttymistä ja palamista.

Kunnon veto ja tehokas palaminen vaativat lämpimän hormin. Lämmityskauden alussa onkin usein syytä aloittaa lämmittäminen varovasti, vaikka pelkillä sytykkeillä ensin. Kun veto on hyvä, piipun päästä tupruaa tasaisen vaaleanharmaata savua.

Palamisprosessin onnistumista voi seurata tarkastelemalla silloin tällöin savupiipusta tulevaa savua. Onnistuneen palamisprosessin tunnistaa pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuvasta savusta. Musta tai tummanharmaa savu kertoo savussa olevasta noesta, jonka syinä voivat olla huono veto tai märät polttopuut.

Puun polttamisesta vapautuvat päästöt ovat hiiltä ja hiilivetyjä, jotka voivat olla syöpävaarallisia. Muista myös, että vakinaisen asunnon jatkuvassa käytössä olevien tulisijojen hormit tulisi nuohota joka vuosi! Säännöllinen nuohous parantaa vetoa ja vähentää nokipalojen riskiä.

Pellin sulkemisen ajoitus on tärkeää häkävaaran välttämiseksi. Hiillosta kannattaa kohentaa hiilikolalla, jotta kaikki kekäleet saadaan palamaan loppuun. Kun hiillos alkaa hiipua eikä siinä näy sinisiä liekkejä, voi pellin laittaa vähän pienemmälle. Vasta kun hiillos on palanut loppuun, pellin saa sulkea kokonaan.

Älä kuitenkaan jätä peltiä auki liian pitkäksi aikaa, ettei lämpöä karkaa.

Puiden polttaminen on osa suomalaista kansanperinnettä - tätä päivää ja kenties kansamme tulevaisuuttakin. Selvää on kuitenkin se, että jatkossa puiden polttamisen tuottamiin päästöihin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja ehkäpä jopa ihan määräystasolla. Oikeanlaisella polttopuulla, hyvällä tulisijalla ja toimivalla hormilla päästään jo pitkälle. Loppu alkaa olla sitten käyttäjän taidoista kiinni. Puiden polttaminen tulisijassa onkin hyödyllinen perustaito kaikille.

Lähteet: Motiva, Polttopuupörssi, VTT, Yle Uutiset
Kuvat: Rakentaja.fi

Lue myös: Lämmitä tulisijalla turvallisesti koko lämmityskauden