Sattuiko rakennukselle myrskyvahinko?

Suomessa myrsky tarkoittaa Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan tilannetta, jossa kymmenen minuutin keskituuli on vähintään 21 m/s. Maa-alueilla tämä raja ylittyy harvoin, mutta meri- ja rannikkoalueilla myrskytuulia mitataan säännöllisesti. Ilmatieteen laitoksen tuulitilastojen mukaan myrskylukemaan yltävää keskituulta esiintyy Suomen merialueilla keskimäärin 27 kertaa vuodessa.

Kun voimakas tuuli osuu asutuille alueille, vahingot voivat kasvaa nopeasti, ja yksittäisissä myrskyissä vakuutusyhtiöille tulevien vahinkotapausten määrä voi nousta kymmeniin tuhansiin, kuten Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen raportoitiin.

Myrskyvahingot eivät odota, että ehtisit selvittää lupakysymykset. Ensivaiheessa tärkeintä on estää lisävahingot ja kerätä tieto talteen niin, että korjaus ja vakuutusasia etenevät sujuvasti.

Tee heti ainakin nämä:

• Varmista turvallisuus ennen kuin menet vaurioalueelle. Arvioi putoamis- ja sortumavaara, irtoavat rakenteet, vaurioitunut savupiippu, kaatuneet puut ja mahdolliset sähköön liittyvät riskit. Jos johto on maassa tai puu on linjan päällä, pidä etäisyyttä ja ota yhteys sähköverkkoyhtiöön tai hätätilanteessa 112.
• Torju lisävahinko ja rajaa vahinkoalue. Tee väliaikainen suojaus, estä veden pääsy rakenteisiin ja ohjaa vedet pois. Tarvittaessa käynnistä kuivaus mahdollisimman nopeasti, jotta kosteus ei ehdi levitä ja aiheuttaa lisävaurioita.
• Dokumentoi myrskyvahinko huolellisesti. Ota kuvat ja kirjaa ajankohta sekä havaittu vaurion laajuus ennen purkutöitä. Säilytä kuitit ja merkitse ylös tehdyt väliaikaiset toimet.
• Tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Myrskyvahinkojen korvattavuus riippuu vakuutusturvasta ja ehdoista, joten ilmoitus ja vakuutusyhtiön ohjeet kannattaa varmistaa heti, erityisesti jos korjaustapa tai työn laajuus muuttuu matkan varrella.

Rakennusvalvonta tarvitsee myrskyvauriosta saman peruskuvan, jonka sinäkin tarvitset korjauspäätöksiä varten: mitä tapahtui, mihin vahinko kohdistui ja miten korjaus aiotaan toteuttaa. Keskeistä on, korjataanko myrskyvahinko entiseen tapaan vai muuttuuko jokin olennainen, ja liittyykö myrskytuho kantaviin rakenteisiin tai turvallisuuteen.

On myös hyvä huomata aikataulu: Ympäristöministeriön mukaan rakentamisluvan käsittelyaikatakuu ja tietomallimuotoiseen hakemiseen liittyvät vaatimukset tulevat voimaan 1.1.2026.

Tässä kohtaa pieni listaus on perusteltu, koska lukija hakee konkreettista tarkistuskohtaa. Liitteet vaihtelevat kunnittain ja tapauksen laajuuden mukaan, mutta myrskyvahingon korjauksessa toistuvat usein:

• selostus vauriosta ja korjaustavasta sekä valokuvia myrskyvauriosta
• tarvittavat piirustukset ja suunnitelmat, laajoissa vaurioissa myös rakennesuunnitelmat
• selvitys kuulemisesta, jos rakennusvalvonta katsoo sen tarpeelliseksi

Rakennusvalvonta kertoo, mitä juuri sinun hankkeessasi edellytetään, ja sähköinen asiointi ohjaa usein liitteiden jättämistä vaiheittain.

Myrskyvahinko talolle, taloyhtiön rakennukselle tai mökille näyttää usein samalta: jotain rikkoutuu ja vesi uhkaa päästä rakenteisiin. Lupatarve ei silti ratkea sanalla “myrsky”, vaan sillä, muuttuuko rakennus korjauksessa ja mihin vaurio kohdistuu.

Ennen kuin pysyvät korjaukset käynnistyvät, käy läpi nämä neljä kysymystä:

1. Korjaatko entiseen tapaan vai muuttuuko jokin olennainen?
   Jos esimerkiksi katon materiaali, kattomuoto, julkisivun ilme tai aukotukset muuttuvat, korjaus alkaa muistuttaa muutostyötä. Silloin luvan tarve kannattaa varmistaa rakennusvalvonnasta.
2. Koskiko myrskytuho kantavia rakenteita tai rakennuksen turvallisuutta?
   Kattotuolien, rungon ja muiden kantavien osien vauriot ovat käytännössä se raja, jossa ammattilaisen arvio ja rakennusvalvonnan ohjaus kannattaa hakea nopeasti.
3. Onko kohde suojeltu tai ohjaako kaava korjaustapaa?
   Suojelumerkinnät, kaavamääräykset ja kunnan rakennusjärjestys voivat rajata korjausratkaisuja, vaikka tavoite olisi palauttaa rakennus ennalleen.
4. Tarvitsetko selkeän suunnitelman vakuutusasiaa varten?
   Korvattavuus riippuu vakuutusehdoista, mutta dokumentointi ja lisävahinkojen torjunta korostuvat lähes aina. FINE:n opas avaa, miten myrsky- ja muut luonnonilmiövahingot tyypillisesti määritellään ja käsitellään vakuutuksissa.

Missä kohtaa myrskyvahinkojen korjaus yleensä pysyy “korjauksena” ja missä kohtaa se alkaa vaatia viranomaislinjausta?

Myrskyvahinko omakotitalossa ja paritalossa

Katteen repeäminen tai yksittäisten kattopellin osien irtoaminen voidaan usein hoitaa ensin väliaikaisella suojauksella ja sen jälkeen korjata vastaavalla ratkaisulla. Lupakysymys nousee herkemmin esiin, jos myrskytuho on vääntänyt kattorakenteita, rikkonut kattotuoleja tai vaurio on levinnyt runkoon. Tällöin korjaus liittyy kantavuuteen ja turvallisuuteen, eikä kyse ole ainoastaan pinnasta.

Lue lisää: Mitä tehdä ukonilmalla – ohjeet omakotitalossa ja taloyhtiössä asuville

Myrskyvahinko mökillä ja saunarakennuksessa

Mökeissä myrskyvahinko rakennukselle on usein yhdistelmä kaatuneita puita, rikkoutunutta katetta ja kosteutta. Vakuutuksen kannalta ratkaisevaa on, miten lisävahinko estetään ja miten vahingosta saadaan uskottava selvitys. Jos korvattavuus tai se, mikä lasketaan myrskyvahingoksi, mietityttää, FINE:n opas on hyvä taustatuki.

Lue lisää: Miksi puu kaatuu – syyt ja ennaltaehkäisy kotipihoilla ja metsissä

Myrskyvahinko taloyhtiön kerrostalossa ja rivitalossa

Taloyhtiöissä myrskyvahingot osuvat usein kattoon, julkisivuun, sadevesijärjestelmiin, piha-alueisiin ja yhteisiin rakennelmiin. Päätöksenteossa korostuu hallittu rajaus: myrskyvahingon korjaus tehdään tarkoituksenmukaisesti, eikä tilanteen varjolla lähdetä laajentamaan hanketta ilman suunnittelua. Jos vaurio koskee kantavia rakenteita tai esimerkiksi laajaa julkisivukorjausta, ammattilaisen suunnitelma ja rakennusvalvonnan linjaus ovat käytännössä välttämättömiä jo riskienhallinnan takia.

Lue juristin vastaus: Viikon kysymys: Taloyhtiön pihassa kaatuu puu - kenen vastuu?

Myrskyvahinko piharakennuksissa, autokatoksessa ja varastossa

Myrskytuhojen korjaus piharakennuksissa tuntuu usein “pieneltä”, mutta lupakysymys määräytyy samalla periaatteella kuin muissakin rakennuksissa: korjataanko entiseen vai muuttuuko rakennus. Jos rakennus on kaatunut ja tilalle aiotaan rakentaa uusi, rakennusvalvontaan kannattaa olla yhteydessä heti. Silloin selviää, käsitelläänkö asia korjauksena vai uutena rakentamisena.

Myrskyvahinko aidoissa, katoksissa ja kevyissä rakennelmissa

Myrsky voi kaataa aidan tai rikkoa pihakatoksen. Näissä eteneminen on usein nopeaa, mutta jos rakennelman koko, sijainti tai käyttötarkoitus muuttuu, tulkinta kannattaa varmistaa rakennusvalvonnasta. Kuntakohtaiset käytännöt vaihtelevat, ja yksi varmistuspuhelu voi säästää myöhemmältä korjauskierrokselta.

Lähdelistaus: Ympäristöministeriö, Lupapiste, Helsingin kaupunki, FINE.