• Etusivu
  • Rakentaminen

Miten Oululaisperhe päätyi rakentamaan kodin CLT-massiivipuutekniikalla?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 16.04.2022Päivitetty 02.02.2024
20224_77805.jpg

Oululainen Janne Siira perheineen rupesivat rakentamaan uutta kotiaan spontaanin päätöksen johdosta. Uutta kotia ei oltu ajateltu tehtävän, mutta Jannen vaimo ihastui kävelylenkillään näkemäänsä tonttiin. Molemmat osapuolet totesivat uuden kodin sijainnin löytyneen, vaikka edellisestä talon rakentamisesta oli vasta neljä vuotta.

Uusi talo päätettiin rakentaa puusta CLT-rakenteisena, mutta miten projekti sujui ja miksi perhe päätti rakentaa puutalon ristiinliimatusta massiivipuusta eli CLT:stä?

Rakennushanke lähti liikkeelle varsin ripeästi tontin löytymisen jälkeen. Tontti oli uudiskohdealueella, jossa oli tonteista kova kysyntä. Kovasta kysynnästä huolimatta Janne perheineen onnistui ostamaan kyseisen tontin itselleen.

– Homma liikenteeseen varsin nopealla aikataululla. Ilmoitimme olevamme kiinnostuneita tontista ja ei siinä kauaa mennyt, kun tonttikaupat oltiin lyöty lukkoon. Kuukauden päästä meillä oli tontti valmiina, Janne kertoo.

Hanke eteni nopeasti suunnittelusta toteutukseen, kun rakennuslupa heltisi puolen vuoden kuluttua tontin ostamisesta ja puoli vuotta eteenpäin, niin CLT-elementit oli jo asennettuna.

Kahden rakennushankkeen kilpailutus

Jannen sisko perheineen päättivät myös rakentaa talo viereiselle tontille. Suunnitteluvaiheessa saatiin pääsuunnittelija piirtämään kuvia ja luonnoskuvat olivatkin nopeasti valmiina. Tarkoituksena oli kilpailuttaa ja rakentaa näin kahta rakennuskohdetta samanaikaisesti ja samalla säästää rakennuskustannuksissa. Yllätyksenä tuli kuitenkin tarjousten vähyys:

– Talotoimittajia kilpailutettaessa tuli yllätyksenä se, että talotehtaat olivat loppuunmyytyjä. Oulussa tehtiin tarjoushetkellä niin paljon taloja, ettei tarjouksia juuri tullut, Janne kertoo.

Janne ja hänen sisko perheineen päättivät, että talot rakennetaan pienurakoina eli pilkotaan rakentaminen pieniin urakoihin. Jannella perheineen oli tuoreessa muistissa ja kokemusta aikaisemmasta talon rakentamisesta eli talonrakentaminen oli tuttua puuhaa, joka helpotti päätöstä. Tosin Jannen perheen aikaisempi omakotitalo oli rakennettu avaimet käteen -periaatteella eli tällä kertaa jouduttiin kokeilemaan hieman erilaista rakennustapaa.

20224_77806.jpg
20224_77807.jpg
Info

Info

Koti CLT:stä Oulussa

  • Omakotitalo noin 135 m2 (kahdessa kerroksessa)
  • Pihasauna 6 m2
  • Autotalli 36 m2
  • Kaikkien rakennuksien runkomateriaali CLT:stä eli ristiinliimattumassiivipuusta

Miksi puu materiaaliksi ja CLT-massiivipuutekniikka runkoratkaisuksi?

Janne perheineen päätyi valitsemaan CLT:n eli ristiinliimatun massiivipuun runkoratkaisuksi, koska talossa tavoiteltiin ekologisuutta ja laadukasta sisäilmaa elementtirakenteisena.

– Olin aluksi satavarma, että tehdään hirsitalo. Tarjousten puuteen vuoksi jätettiin sitten vaihtoehdoista pois. Vaimo totesi, että CLT alkaa yleistymään eli pitäisikö sitä kenties tutkia. Lähdettiin asiaa tutkimaan ja todettiin, että CLT on vastaavanlaista kuin hirsi, mutta elementeistä – jopa hirsiuritukset ovat mahdollisia. Massiivipuun valinnassa painoi erityisesti sisäilman laadun tärkeys, onhan kaikki sisäpinnat puuta, Janne toteaa.

Aikaa kestävä rakennus oli myös yksi periaate, joka puolsi CLT:n valintaa runkomateriaaliksi. Muovin vähentäminen oli osa tätä kestävyyttä, jolloin ei tarvitse miettiä muovin hapertumista rakenteissa ajan mittaan. Puun kestävyys ja näyttävyys eli ulkonäkö oli myös yhtenä keskeisenä kriteerinä.

<p data-block-key="58je1">Taloon päätettiin tehdä pystyuritus julkisivuun ulkonäön ja halkeilun minimoimisen vuoksi</p>
Taloon päätettiin tehdä pystyuritus julkisivuun ulkonäön ja halkeilun minimoimisen vuoksi

CLT:n ominaisuudet miellyttivät

CLT:n ominaisuudet ovat vastaavanlaiset kuin hirrellä: lämmin, luonnonläheinen, näyttävä ulospäin ja laadukkaan sisäilman takaaja. Tosin CLT-talon rakentaminen elementtirakenteisena mietitytti Jannea:

– Itseä pelotti, että onko tuleva koti liian mökkimäinen, mutta todellisuus kertoi ettei todellakaan ollut. Ulkoa ja sisältä sopivan lämpimän ja luonnonläheisen oloista, Janne luonnehtii.

Kaikki väliseinätkin oli CLT:stä, mutta ohuempana kuin ulkoseinät. CLT on materiaalina kalliimpaa, mutta Jannen mukaan työosuudessa säästöä kertyi:

– Valmista pintaa tuli todella nopeasti. Alapohjan ollessa valmis ja elementtiasennuksen jälkeen meni pari viikkoa, niin rakennus oli säältä suojassa vaikka myrskysää osui tietysti sopivasti juuri asennuspäiville, Janne kertoo.

20224_77809.jpg
Info

Info

Mitä CLT tarkoittaa?

  • Cross laminated timber eli ristiinliimattu massiivipuu – lyhyemmin CLT – koostuu useista toisiinsa nähden ristikkäin laminoiduista puusaumalevyistä
  • Ristikkäiset puukerrokset tasaavat laminoidun rakenteen kosteusliikettä samalla tavalla kuin vanerissa
  • CLT kehitettiin Sveitsissä 1990-luvun alkupuolella ja CLT:llä on vankka suosio jo keski-Euroopassa, mutta Suomessa suosio on vasta kasvamassa
  • CLT-massiivipuulevytekniikka kasvattaa suosiotaan yhä enenevissä määrissä Suomessa puukerrostalorakentamisen lisäksi myös omakotitalorakentamisessa
  • CLT on erinomainen rakennusmateriaali sen kantavuuden, ekologisuuden sekä lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden takia

CLT vaatii osaavan asennusyrityksen

Janne tiedusteli useita asennusporukoita ja kaikki olivat loppuunmyytyjä. Janne kuitenkin löysi asennusyrityksen CLT:lle elementtitoimittajan kautta, joka suositteli KI-Groupia.

– Päätimme, että ammattilaisporukka hankitaan asentamaan CLT:tä. Oli kuitenkin vaikeuksia löytää tekijöitä ja saada tarjouksia. Elementtitoimittajan suosituksen kautta löysimme KI-Groupin, joka oli kaiken lisäksi lähimpänä eli Kokkolasta, Janne kertoo.

Jannen mukaan KI-Group hoiti erittäin hyvin asennukset. Haasteita löytyi, mutta ei ylitsepääsemättömiä ja työt saatiin hyvin hoidettua yllätyksistä huolimatta.

– Kyllä suosittelen KI-Groupin porukkaa. Tosi ammattimainen asentajaporukka ja yhteistyö sujui tosi hyvin. Jäi todella positiivinen mielikuva yrityksen toiminnasta, Janne kertoo.

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Rakentaminen
runko
suunnittelu
projektinjohto
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20198_59652.jpg
Keraaminen kennoharkko pientalorakentamisessa
Kennoharkot valmistetaan luonnonmateriaaleista pääraaka-aineena savi. Massiivinen, hengittävä runkorakenne on energiataloudellinen ja kosteusteknisesti turvallinen.
Loviisan asuntomessualueelle rakentuu myös Wienerbergerin kohde, Queen´s Stone -pientalo.
Queen´s Stone -kennoharkkotalo Loviisan Asuntomessuille
Vuoden 2023 Asuntomessut järjestetään Loviisan merellisissä maisemissa. Tänne asuntomessualueelle rakentuu myös Wienerbergerin kohde, Queen´s Stone -pientalo. Kennoharkoista rakentuva koti sai nimensä rantaviivassa sijaitsevalta siirtolohkareelta. Samainen lohkare myös inspiroi talon suunnitellutta arkkitehtia.
202110_72897.jpg
Kennoharkko yhä useamman koulun runkoratkaisuna
Vietämme huomattavan paljon aikaa sisätiloissa, joten sisäilmastolla ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveyteemme ja hyvinvointiimme. Rakennusten kosteustekninen toimintavarmuus ja vikasietoisuus ovatkin nousseet tärkeiksi kriteereiksi erityisesti koulujen ja päiväkotien rakenneratkaisuissa.
20212_68488.jpg
Massiivitiilirakenteinen kerrostalo kennoharkoilla
Sata vuotta sitten kaupunkien keskustoissa kerrostalot rakennettiin tiilestä. Nämä tiilirunkoiset talot ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat edelleen rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Nyt tiili on löydetty uudestaan kerrostalojen runkorakenteeksi.Keski-Euroopassa kennoharkko on yleisesti käytetty materiaali kerrostalojen runkorakenteissa. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot Suomessa ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun ja uusia hankkeita on käynnistymässä esimerkiksi Helsingissä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.
20218_72052.jpg
Tiili osana vähähiilistä rakentamista
Tiili on perinteinen, jo vuosituhansia käytetty rakennusmateriaali. Sen kestävyys niin runko- kuin julkisivurakentamisessa on todettavissa kauniisti patinoituneissa vahoissa tiilirakennuksissa ympäri maailmaa. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakenteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä, elinkaaritaloudellisuutta ja kierrätettävyyttä - ominaisuuksia, jotka voidaan kaikki saavuttaa keraamisilla tiiliratkaisuilla.
20233_81142.jpg
Kolme valintakriteeriä lattiatasoitteelle
Sisäilman laatua arvostetaan liian vähän. Niin kauan kaikki on kunnossa eikä asiaa ajatella, kun ongelmia ei ole. Mutta kun ongelmat ilmaantuvat, alkaa kuumeinen mietintä, mistä ne johtuvat.Tutkimusten mukaan vietämme yli 90% ajastamme sisätiloissa. Tästä syystä sisäilmaan ja varsinkin sen laatuun on kiinnitettävä huomiota.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton