Millaisia asuntoja nykypäivänä ihmiset haluavat? Katso ja ylläty

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.

Pienten asuntojen lisääntyessä tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa siitä, miten pitkäaikaiset asukkaat kokevat asumisen taajaan vaihtuvien naapurien keskellä. Pienasuntokeskittymiä on tärkeää tarkastella myös asuinalueiden eriytymistä tutkittaessa.

Asuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet viranomaisohjauksen ja tuotekehityksen ansiosta. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa. Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelun yleistyessä, joskaan karsitut keittiöt eivät taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.

Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.

Suomessa on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet. Asuntotyyppijakaumassa on tapahtunut 15 vuoden aikana suuri muutos: kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.

Viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti yksiöitä "opiskelija-asuntokonseptilla", jolle tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoi osittain lisääntynyt ikkunapinta-ala.

Asuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Tilojen jäsentelyn muutos huomioiden asuntojen toiminnallisuus, varustetaso ja asuttavuus ovat pysyneet ennallaan, mutta makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta. Elinkaarijoustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.

Sekä kerros- että rivitaloissa keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta, minkä seurauksena keittiöiden valoisuus ja tuuletettavuus ovat jonkin verran heikentyneet. Erilliskeittiöiden lisäksi myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista ja talokohtaiset saunat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen. Kotien irtaimistovarastot ovat siirtyneet kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.

Selvitys antaa meille kattavaa tietoa kehityksestä ja osoittaa paikkoja, joissa lisätutkimusta tarvitaan. Ensi vuonna alkava asukasbarometri kartoittaa asukkaiden kokemuksia, joiden avulla saamme entistä laajemman kokonaiskuvan asumisen laatuun liittyvistä kehittämistarpeista, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

VTT:n selvitys tuottaa tietoa asuntotuotannon laadun kehittymisestä keskustelun ja ohjauksen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää syyt muutoksiin sekä kartoittaa muutosten vaikutuksia asuinrakennusten ja asuntojen toimivuuteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristöominaisuuksiin ja viihtyisyyteen. Tarkastelussa ovat myös asuntotuotannon laadun, kustannusten ja asuntojen hinnan keskinäiset riippuvuudet. Edellinen selvitys asuntotuotannon laadun kehityksestä toteutettiin tarkastelujaksolla 1990–2005 ja julkaistiin vuonna 2008.

Ympäristöministeriön tiedote: 15.9.2021