• Etusivu
  • Rakentaminen

Millaisia asuntoja nykypäivänä ihmiset haluavat? Katso ja ylläty

Ympäristöministeriö tiedottaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.11.2023
20219_72485.jpg

Kuva: Pixabay

VTT selvitti, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.

Pienten asuntojen lisääntyessä tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa siitä, miten pitkäaikaiset asukkaat kokevat asumisen taajaan vaihtuvien naapurien keskellä. Pienasuntokeskittymiä on tärkeää tarkastella myös asuinalueiden eriytymistä tutkittaessa.

Asunnot energiatehokkaampia, terveellisempiä ja turvallisempia

Asuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet viranomaisohjauksen ja tuotekehityksen ansiosta. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa. Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelun yleistyessä, joskaan karsitut keittiöt eivät taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.

Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Yksiöiden rakentaminen moninkertaistunut

Suomessa on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet. Asuntotyyppijakaumassa on tapahtunut 15 vuoden aikana suuri muutos: kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.

Viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti yksiöitä "opiskelija-asuntokonseptilla", jolle tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoi osittain lisääntynyt ikkunapinta-ala.

Eilisen kaksio on tämän päivän kolmio – elinkaarijoustavuus heikentynyt

Asuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Tilojen jäsentelyn muutos huomioiden asuntojen toiminnallisuus, varustetaso ja asuttavuus ovat pysyneet ennallaan, mutta makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta. Elinkaarijoustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Sekä kerros- että rivitaloissa keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta, minkä seurauksena keittiöiden valoisuus ja tuuletettavuus ovat jonkin verran heikentyneet. Erilliskeittiöiden lisäksi myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista ja talokohtaiset saunat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen. Kotien irtaimistovarastot ovat siirtyneet kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.

VTT:n selvityksestä tietoa keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi

Selvitys antaa meille kattavaa tietoa kehityksestä ja osoittaa paikkoja, joissa lisätutkimusta tarvitaan. Ensi vuonna alkava asukasbarometri kartoittaa asukkaiden kokemuksia, joiden avulla saamme entistä laajemman kokonaiskuvan asumisen laatuun liittyvistä kehittämistarpeista, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

VTT:n selvitys tuottaa tietoa asuntotuotannon laadun kehittymisestä keskustelun ja ohjauksen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää syyt muutoksiin sekä kartoittaa muutosten vaikutuksia asuinrakennusten ja asuntojen toimivuuteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristöominaisuuksiin ja viihtyisyyteen. Tarkastelussa ovat myös asuntotuotannon laadun, kustannusten ja asuntojen hinnan keskinäiset riippuvuudet. Edellinen selvitys asuntotuotannon laadun kehityksestä toteutettiin tarkastelujaksolla 1990–2005 ja julkaistiin vuonna 2008.

Ympäristöministeriön tiedote: 15.9.2021

Rakentaminen
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20224_77803.jpg
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
201312_37407.jpg
Suunniteltu sähköistys pelastaa arjen
Yksinkertaisimmillaan sähköistyksen ohjauksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi olohuoneen valaistuksen ohjaamista katkaisijasta tai himmentimestä. Muita toimintoja voidaan ohjata myös yksittäisillä laitteilla, kuten termostaateilla, kosteusvahdeilla ja läsnäolotunnistimilla. Sähköistys kannattaa nykyaikaistaa kotia remontoitaessa, ja taloa rakentaessa se kannattaa suunnitella hyvin omiin tarpeisiin sopivaksi ja joustavaksi.
20095_16949.jpg
Maaperätutkimus ja vaaitus
Ote päiväkirjasta.Tontin ostamishetkellä ei ollut mitään tietoa tontin maaperästä tai mitkä rahalliset vaikutukset maaperän laadulla olisi perustusten rakentamisessa. Toisaalta luotimme tonttimaan laatuun, sillä olihan siinä jo talo pystyssä ja uusi tulisi samaan kohtaan, vaikkakin massiivisempana.Rakennusluvan liitteeksi tarvittiin tontin vaaitus ja pohjatutkimus. Odotukset olivat korkealla tuloksen suhteen. Kovasti toivoimme, että mahdollinen paalutus tai kallion räjäytys eivät olisi nostamassa rakentamiskustannuksia. Paaluttamisen tarpeeseen emme uskoneet. Räjäytystoimenpiteet saattaisivat tulla kysymykseen, sillä tonttimme reunalla on pieni kallio. Pohjaveden uskoimme olevan tarpeeksi syvällä kellarirakenteita ajatellen, sillä tontti on loiva rinnetontti, ja talo tulee korkeampaan kohtaan.Pohjatutkimus tehtiin kesäkuussa 2008. Kaksi miestä työskenteli pari tuntia rankkasateessa poraa muistuttavalla laitteella, joka kuulosti moottorisahalta. Laitteella porattiin maahan reikiä mm. tulevan talon nurkkakohdissa.
20081_8083.jpg
Kelluvat huvilat
Porin loma-asuntomessuille Reposaareen rakennettavat Suomen ensimmäiset kelluvat huvilat ottivat askeleen lähemmäs toteutumistaan. Porin kaupunki myi tänään Reposaaren Saharannasta Marina Housing Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun venevalkamatontin ja sen edustalta vesialuetta.Myydyn alueen yhteispinta-ala on noin 23 250 neliömetriä, ja kolmen eri määräalan kokonaiskauppahinta on 250 000 euroa. Kauppakirjat allekirjoitettiin tänään tiistaina. Porin kaupunginvaltuusto on osaltaan hyväksynyt kaupan jo aiemmin tänä vuonna.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton