Maanvaraisen lattian toimiva rakenne vaatii oikeat tuotteet

Ruduksessa on tutkittu maanvaraisten laattaperustusten ongelmia jo vuosia. Mm. Tekesin tukemassa hankkeessa on selvitelty kiviaineksen ja betonin kapillaarisia ominaisuuksia. Myös Tampereen teknillisessä yliopistossa on tartuttu asiaan tutkimalla maaperän kosteusteknistä toimintaa ja maaperän kosteuden vaikutuksia talon rakenteisiin. Ruduksen valmisbetonin ja betonituotteiden kehitysjohtaja Pentti Lumme on ohjannut näitä tutkimuksia.

- Ruduksella on hyvä tietotaito maanvaraisten lattioiden rakenteista. Olemme vuosien varrella aktiivisesti vieneet tietoa eteenpäin suunnittelijoille ja rakentajille sekä rakennusalan opiskelijoille, Pentti Lumme sanoo.

Suunnittelun lähtökohtana pitää olla tosiasian, että maassa on aina vettä ja maaperä kostea. Kosteus etenee maaperässä kahdella tavalla. Se voi edetä kapillaarisesti, jolloin vesi etenee maarakeiden välissä huokosalipaine-eron vaikutuksesta. Toinen ilmiö on diffuusio, jossa kosteus liikkuu osapaine-erojen vaikutuksesta.

Rakennusten rakenteiden alle on laitettava kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros. Yleinen virhe on, että maanvaraisen laatan alle laitetaan salaojasoraa. Salaojasorassa veden kapillaarinen nousukorkeus voi kuitenkin olla lajikkeen mukaan puolikin metriä.

Salaoja- ja kapillaarikatkokiviaineksilla onkin ihan eri tehtävät. Salaojakiviainekset päästävät veden mahdollisimman hyvin ylhäältä ja sivulta alaspäin salaojiin, kun taas kapillaarikatkokiviaines katkaisee veden kulkeutumisen niin ylöspäin kuin sivusuuntaankin.

Tutkimusten mukaan kosteus nousee sepeleissä huomattavasti vähemmän kuin muissa maanvaraisen laatan alle mahdollisesti laitettavissa kiviaineksissa. Kiviaineksen rakeisuus vaikuttaa merkittävästi kapillaariseen nousukorkeuteen. Yleinen nyrkkisääntö on, että mitä hienompi tuote, sitä korkeammalle kapillaarinen kosteus voi rakenteessa nousta.

Ruduksella on tutkittu valikoimiin kuuluvien sepelien kapillaarinen nousu. Sepelit on luokiteltu sen mukaan, ja kaikille tutkituille tuotteille annetaan ohjeet käytettävistä kerrospaksuuksista.

- Kapillaarikatkosepeliä käyttämällä varmistetaan, että kosteus ei pääse nousemaan rakenteissa ylöspäin. Tuotteemme on kalliosta tai sorakivistä murskaamalla ja seulomalla tehtyä kiviainesta, jonka raekoko on 5...8/16 tai 5...8/32. Kapillaarikatkosepelin kerrospaksuus määräytyy suunnittelijan tekemän kuivatussuunnitelman mukaisesti ja tuotteen valinta on aina riippuvainen rakennuspaikan olosuhteista. Kosteudeltaan erityisen vaativiin olosuhteisiin suosittelemme vesiseulottua Kapillaarikatkosepeliä, myyntipäällikkö Petri Rantavuori Etelä-Suomen kiviainesyksiköstä sanoo.

- Testatulla kapillaarikatkokiviaineksella ja oikealla täyttöpaksuudella varmistetaan terve ratkaisu maanvaraisten lattioiden alle, Rantavuori korostaa.

Betonointia varten sepeli tiivistetään mahdollisimman tasaiseksi. Pinnalle asetetaan suodatinkangas ja tasaushiekka. Näin saadaan styroxit suoraan ja betonille hyvä alusta. Ennen betonointia raudoitus tuetaan hyvin käyttämällä riittävästi raudoitusvälikkeitä, jotta raudoitus pysyy paikoillaan valettavan laatan puolessa välissä.

Pentti Lumme muistuttaa, että betonilaatan tulee olla tarpeeksi paksu - 80-100 mm. - Betoni kutistuu kuivuessaan. Jos raudoitus on tehty huolimattomasti, se halkeilee. Nykyisin raudoituksen päälle asennetaan vesikiertoisen lattialämmityksen putket. Jos laatta on ohut, jää putken yläpinnan ja valmiin lattiapinnan väliin liian pieni tila betonille. Tällöin betoni varmasti halkeilee jokaisen putken kohdalta, Pentti Lumme sanoo.

Maanvaraisen laatan tulee olla myös hyvää tiivistä betonia, jotta se jarruttaa alapohjan diffuusiota ja päällysteen alle tiivistyy mahdollisimman vähän kosteutta.

1. Perusmaa
2. Kantavaa mursketta tai RUDUS -kapillaarikatkosepeliä
3. Karkeatäytettä, välpättyä karkeatäytettä tai hienotäytettä. Seulottua hienotäytettä viemäri- ja vesijohtoputkien suojatäyttöihin.
4. RUDUS- kapillaarikatkosepeliä
5. Salaojakiviainesta, RIL I tai RIL II
6. Hienotäytettä
7. Kivituhkaa tai seulottua soraa alustan tasaukseen
8. Sepeliä, mukulakiviä tai someroa
9. Suodatinhiekkaa
10. Jakavan kerroksen mursketta
11. Kantavan kerroksen mursketta
12. Sepeliä, kivituhkaa tai pihakiviä
13. Mukulakiviä
14. Turvahiekkaa
15. Leikkihiekkaa
16. Hiekoitussepeliä tai -hiekkaa
17. Kasvualustahiekkaa mullan joukossa
18. Anturat
19. Perusmuurit/sokkelit
20. Sokkelin ulkokuori
21. Maanvaraiset lattiat
22. Kantavat laatat
23.Pystyrunkorakenteet
24. Betonikivet
25. Säärasitetut ulkorakenteet

Maanvaraisen lattian alapuolella olevan maaperän ja kiviaineskerroksen huokosilman suhteellinen kosteus voi olla 100 %. Tämä on otettava rakenteiden suunnittelun lähtökohdaksi. Kosteusongelmien aiheuttajia etsittäessä voidaan alapohjaan poratusta reiästä mitata vaikka 95 %:n suhteellisen kosteuden arvoja, mikä on ihan luonnollista.

Rakenteiden kuivaaminen on aivan tarpeetonta, mikäli lattiarakenne on muuten kunnossa. Maaperässä on kosteuden lisäksi muitakin rakennusta ja terveellistä asumista vaarantavia tekijöitä, kuten radonia ja mikrobeja.

– Kun halutaan tehdä rakennuksen alapohja oikein huolella, sijoitetaan laatan alle putkisto, jonka avulla näitä haittoja voidaan ehkäistä. Putkisto tehdään aivan tavallisista rei'itetyistä salaojaputkista. Putkistosta johdetaan poistoputki rakennuksen katolle ja putkeen asennetaan kanavapuhallin. Putkistoon ohjataan korvausilmaa, joka liikkuu sepelikerroksessa. Näin saadaan aikaiseksi virtaus, joka johdattaa mahdolliset maaperän haitalliset kaasut lattian alta pois ja samalla se kuivaa alapohjarakennetta. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa putkistoon voi laittaa suuremman tuuletustehon, Pentti Lumme kertoo.

– Tämä on suhteellisen uusi menetelmä. Valveutunut rakennuttaja pyytääkin rakenne- ja lvi-suunnittelijaa ottamaan asiasta selvää. Kun putkiston koko valitaan oikein sekä korvaus- ja poistoputket sijoitetaan oikein, saadaan huokeilla kustannuksilla yksi hyvä lisäturva maanvaraiselle lattialle, Pentti Lumme toteaa.

Lisätietoa kiviaineksista