Lämmitysremontti Haminassa – rajusti kallistunut maakaasu korvattiin maalämmöllä

Viisihenkinen Kokon perhe oli jonkin aikaa pohtinut muuttoa pääkaupunkiseudulta Kymenlaaksoon, missä Outi Kokon sukujuuret ovat. Sopiva hetki tuli viime keväänä, kun vanhin lapsista alkoi suunnitella muuttoa pois kotoa. Talo laitettiin myyntiin ja uusi koti löytyi nopeasti Haminasta.

Kesällä 2021 perhe muutti kauniiseen, pääosin hirrestä rakennettuun taloon, jolla on ikää lähes 100 vuotta. Alun perin Haminan suojeluskunnan ampumaradan paviljongiksi rakennettu talo on historiansa aikana nähnyt monia eri asukkaita ja vaiheita. Kaupan mukana tullut Talonkirja valottaa rakennuksen vaiherikasta historiaa, sillä siihen on merkitty muun muassa jokainen talon asukas aina vuoteen 1976 asti.

Tiedossa on myös, että alkujaan tulisijoilla lämmitettyyn taloon asennettiin 70-luvulla öljykattila, joka vaihdettiin maakaasukattilaan 90-luvulla. Tänä talvena tuli maalämmön vuoro.

Uuden maalämpöpumpun asennustyöstä vastasi kotkalainen Kylmähuolto Miikkulainen Oy, joka toimii NIBE-jälleenmyyjänä Kymenlaaksossa. Asennusliikkeen Tatu Väänänen tuntee kaasun hintakehityksen tilanteen, joka on tukala etenkin pienituloisille. Aikoinaan kaasulämmitystä markkinoitiin helppona ja edullisena lämmityksenä, ja siitä tulikin yleinen lämmitystapa niin Haminassa kuin Kotkassakin.

– Kaasulämmitystä ei voi kilpailuttaa yhtä helposti kuin sähkösopimusta, eikä siitä luopumiseen ole saatavilla vastaavaa taloudellista tukea kuin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, Väänänen toteaa.

– Vaikka tällä hetkellä maakaasusta lämpöpumppulämmitykseen siirtymistä ei tueta valtion taholta, vaihdossa voi hyödyntää kotitalousvähennystä, Markus Olander jatkaa.

Kokon perheen kodissa lämmitysremontti alkoi ripeästi, mutta yllätyksiltäkään ei täysin vältytty. Ensin porattiin 210-metrinen energiakaivo, sitten kaasulaitoksen työntekijät kävivät purkamassa kaasuliittymän. Maakaasukattila kannettiin ulos ja maalämpöpumppu sisään alakerran pannuhuoneeseen. Lämpöpumppu laitettiin putkitöiden ajaksi toimimaan sähköllä, joten lämmitys ei ollut poissa päältä kauaa.

Asennus olisi sujunut ilman viivästyksiä, mutta kun keruuputkille alettiin porata läpivientireikää, se ei onnistunutkaan suunnitellusti. Vuonna 1929 valmistunut jykevä talo kun on vankkaa tekoa perustuksista lähtien.

– Asentajaparka joutui poraamaan neljästä eri kohdasta, ennen kuin lopulta pääsi lattian läpi. Selvisi, että alapohjan betonivalussa oli käytetty ratakiskoja sekä isoja graniittilohkareita. Asentaja teki pitkää päivää, että sai reiän tehtyä, Outi Kokko kertoo.

– Saneerauskohteissa usein tulee jonkinlainen yllätys vastaan. Mutta aina niistä on selvitty, Tatu Väänänen vakuuttaa.