Kun värillä on väliä – Mustaa sen olla pitää

Kivet luovat pihalle paitsi mielenkiintoisia kiintopisteitä, myös lisäävät helppokulkuisuutta ja pihan siistinä pitämistä. Erilaisten pihakivien käyttö rinnakkain taas lisää kiinnostavuutta. Mutta mistä tietää, mitkä kivet soveltuvat toistensa pariksi ja miten niistä saadaan luotua se paras kokonaisuus – siihen apuna toimii pihasuunnitelma.Kivien käyttöön otetaan kantaa pihasuunnitelmassa tai erillisessä kiveyssuunnitelmassa. Maastonmuodot ja tehdyt suunnitteluratkaisut vaikuttavat erilaisten kivituotteiden tarpeeseen. Suunnittelun varhaisessa vaiheessa on paikallaan selvittää halutaanko ja voidaanko piharakentamisessa hyödyntää tontilta tai lähistöltä löytyvää kiveä, esimerkiksi maakivet ja ampukivilouhe ovat monikäyttöisiä materiaaleja. Niiden rakennusaikainen varastoiminen voi olla haaste, ja kappaleiden paino voi tuoda oman vaikeutensa. Yleensä käsittelyyn ja asentamiseen vaaditaan konevoimaa.

Pohjoismaiseen makuun kehitetty Nortegl-savikattotiili on ulkonäöltään viimeistelty, voimakas ja klassinen. Suunnittelussa on otettu huomioon pohjoismainen maku ja ankarat sääolosuhteet. Nortegl-savitiilikatto on helppo ja edullinen asentaa, sillä mittatarkka, vesiurilla varustettu tiili mahdollistaa kevyen aluskatteen käytön ja vaihtelevan limityksen. Nortegkin tekninen toimivuus on pitkälle testattu. Se on kehitetty kestämään ankaria sää- ja ilmasto-olosuhteita, myrskyä, sadetta ja jäätä. Kaikki testitulokset ovat eurooppalaista huipputasoa yli kaikkien standardien.

Kotimainen Liune-väliovi liukuu seinän sisään ja tuo lisätilaa 1-3 m² per ovi. Liunessa yhdistyvät arjen esteettömyys, pettämätön tekniikka ja tyylikäs ulkonäkö. Asennus on vaivatonta ja nopeaa, Liunen ovi liukuu seinärakenteen taskuun kokonaan ja erityisen ponnahdussalpa-mekanismin avulla ovi ponnahtaa kevyesti painamalla ulos seinärakenteen sisältä.

Heikot talousnäkymät vähentävät uudisrakentamista joka puolella maailmaa. Rakentamisen elvytys painottuu monissa maissa asuntojen ja julkisten rakennusten korjauksiin sekä infrarakentamiseen. Suomessakin korjausrakentamisen määrä nousee tänä vuonna yli puoleen kaikesta asuntorakentamisesta. Panostuksista huolimatta korjausrakentamisen määrään ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Kuluttajien heikko luottamus tulevaisuuteen ei innosta edes korjausrakentamiseen verohelpotuksista ja korjausavustuksista huolimatta. Asuntoyhtiöiden korjaushankkeita käynnistyy aiempaa enemmän. Niiden työllisyysvaikutukset painottuvat ensi vuodelle, jolloin niiden tarvekin on nykyistä suurempi.Viime vuonna Euroopassa valtaosa asuntorakentamiseen käytetystä rahamäärästä kului uudisrakentamiseen. Sen sijaan tänä vuonna korjausrakentamisen osuus nousee yli 50 prosenttiin, kun uudisrakentamisen vähentyy voimakkaasti. Näin käy myös Suomessa.Euroopassa on kuitenkin maita, joissa korjausrakentamisen osuus on jatkuvasti ollut yli puolet asuntorakentamisesta. Näitä ovat Saksa, Tanska, Italia, Ruotsi ja Englanti. Näissä maissa rakennuskanta on selvästi vanhempaa kuin meillä.Suomessa korjausrakentamisen määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Se on ollut myönteisimmin kehittyvä rakennusalan sektori viime vuosina. Näin on käynyt muuallakin Länsi-Euroopassa. Korjausrakentaminen on kasvanut myös heikon talouskehityksen aikana.Euroconstructin joulukuun ennusteen mukaan korjausrakentamisen kasvun ennakoidaan kuitenkin hyytyvän Euroopassa, vaikkei kuitenkaan vähenevän nykyisestään. Joulukuun jälkeen talousnäkymät ja kuluttajien luottamus ovat edelleen heikentyneet merkittävästi. Lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa on panostettu merkittävästi korjausrakentamisen elvyttämiseen. Siksi ensi kesäkuussa julkaistavaa uutta ennustetta odotetaan mielenkiinnolla. Elvytyksen vastapainoksi kasvava uhka työpaikan menettämisestä vähentää korjausaikomuksia.Suomi jää jälkeen monessa suhteessa Länsi-Euroopan maista, kun verrataan asuntojen korjausrakentamiseen käytettäviä rahamääriä. Meillä esimerkiksi asuntoa kohden käytettävä korjausrakentamisen rahamäärä ja korjausrakentamisen osuus bruttokansantuotteesta ovat pienempiä kuin monissa Länsi-Euroopan maissa. Suomi on kuitenkin kirimässä kiinni muiden maiden etumatkaa, joten korjausrakentamisella on siten hyvät tulevaisuuden näkymät maassamme.Lääkkeet korjausrakentamisen elvyttämiseen ovat melko lailla samat eri maissa. Tavanomaisia elvytyskeinoja ovat verovähennykset, korkotuetut tai nollakorkolainat sekä arvonlisäveron laskeminen. Maailmalla painotetaan Suomea enemmän energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Tuen määrä on sitä suurempi, mitä enemmän energiatehokkuutta parantavia toimia on korjauskohteessa mukana. Yleinen on myös Suomessa noudatettava työpaikkojen nopeaan lisäämiseen tähtäävä periaate. Meillä toimenpiteisiin liittyvät kohdentumismääräykset tai -rajoitukset eivät vaikuta tuen määrään. Jatkossa Suomenkin avustuksia tulee kehittää siten, että niillä tuetaan mm. energia- ja ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä innovatiivisia ratkaisuja ja että niillä saadaan samalla ala kehittämään tuotteitaan ja palvelujaan.Uudisrakentamisen vallitseva osuus näkyy niin meillä kuin muualla korjausrakentamisen osaamisen, palvelujen ja työvoiman puutteena, kun korjausrakentamisen kysyntä kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on oma korjausrakentamisen Remodeling Industry -toimialansa, joka tuottaa palvelut ja ratkaisut. Tällaisen toimialan kehittäminen on tärkeää myös Suomessa korjausten laatu, aikataulu- ja hintatehokkuuden sekä asiakaskeskeisyyden parantamiseksi.

Tiilestä on muurattu taloja jo vuosituhansien ajan. Aikojen kuluessa tiilenvalmistuksen tekniikka on kehittynyt, mutta kestävä tiili on säilyttänyt alkuperäiset ominaisuutensa ja luonteensa. Tiilen väri- ja pintavalikoima sen sijaan on kasvanut. Tiili on turvallinen materiaali: se ei pala eikä lahoa ja se kestää hyvin sekä kosteus- että lämpötilan vaihteluja. Muuratun julkisivun kauneus säilyy vuosikymmenestä toiseen ja ikääntyessäänkin tiiliseinä patinoituu kauniisti. Tiili sopii julkisivuksi lähes kaikkiin runkovaihtoehtoihin ja se sopeutuu myös muiden julkisivumateriaalien rinnalle osaksi julkisivua.Ilmaston nopea muutos tulee aiheuttamaan rakennusten julkisivuille merkittäviä rasituksia, esim. kosteudesta johtuvia. Poltetusta tiilestä muurattu julkisivu on ominaisuuksiltaan erinomainen ja tulevaisuudessa entistäkin arvostetumpi ratkaisu.

Kivijalka-podcastissa puhutaan asumiseen, teknologiaan sekä tietenkin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä aiheista.Tällä kertaa keskustelemme lämmityksestä, lämmitysjärjestelmän valinnasta sekä sen tuomista mahdollisuuksista ja säästöistä. Ammattilaiset kertovat mietteitään vanhoista lämmitysjärjestelmistä ja kurkistetaan myös tulevaisuuden näkymiin. Kuuntele jakso alta tai Kivijalka-podcastin sivuilta!Jos saat KIVIJALASTA polttoainetta ajatuksillesi, niin ota meidät seurantaan! Se onnistuu tilaamalla Rakentaja.fi YouTube-kanava.Voit kuunnella podcastin myös yleisimmissä podcas-sovelluksissa, kuten Spotify,Apple podcastit, Google podcastit jaStitcher.(Podcast on tallennettu 2021 vko 6)