• Etusivu
  • LVI

Kuinka kellari toimii?- kellarin toimintaan vaikuttavat tekijät

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Kingspan Insulation Oy
Päivitetty 24.04.2013
201010_23506.jpg

Lämmön ja kosteuden lisääntyminen kellarissa aiheuttaa lisääntyneitä riskejä ja vaatimuksia kellarille. Sokkeli voi kertoa monia asioita ulkopuolen kunnosta.

Kellarien käyttötavat ovat muuttuneet viime vuosikymmenien myötä ratkaisevasti: aikaisemman kylmän ja kostean varaston sijalla kellarissa on lämmin ja viihtyisä oleskelukerros, jonka pesu- tai jopa kylpylätiloissa vettä saatetaan käyttää usein ja runsaitakin määriä kerrallaan. Lämmön ja kosteuden lisääntyminen aiheuttaa lisääntyneitä riskejä ja vaatimuksia myös kellarin rakenteille, jotka alkuperäisessä kunnossaan tai asiantuntemattomasti korjattuina eivät yleensä täytä toimivan ja kunnossa säilyvän rakenteen vaatimuksia.

Materiaalivalintojen ja rakenneratkaisujen lisäksi olosuhteilla on ratkaiseva merkitys rakenteiden vaurioitumiseen ja pitkäikäisyyteen. Useiden vauriomekanismien taustalla on jollakin tavoin kosteus. Siksi on tärkeää hahmottaa, miten vesi tai kosteus voi päästä rakenteisiin ja kulkea niissä, miten kosteusrasitusta voidaan vähentää ja miten kosteus ohjataan rakenteista ja sisäilmasta pois.

Perimmältään kysymys on siitä, että lämpö pitäisi hyvän energiatalouden nimissä pitää rakennuksen sisällä, mutta kosteus ulkopuolella. Rakenteisiin päässyt kosteus olisi ohjattava ulos rakenteita vaurioittamatta. Lämmön ja kosteuden siirtymiseen vaikuttavat fysiikan lait, joita ei voi kumota. Ne on ymmärrettävä, hyväksyttävä ja niitä on pystyttävä soveltamaan niin, että rakenne toimii oikein ja turvallisesti.

Kellareissa, kuten rakennuksissa yleensä, vaikuttaa yhtä aikaa monia erilaisia rakennusfysikaalisia ilmiöitä, jotka voivat vahvistaa tai heikentää toistensa vaikutusta ja joiden yhdistetty vaikutus määrää pitkälti sen, millainen on kellarin sisäilma, rakenteiden kosteustila ja vaurioitumisriski. Tällaisia ilmiöitä ovat lämpö ja kosteus, rakennuksen paineolosuhteet (ali- ja ylipaine), kosteudentuotto ja ilmanvaihto sekä rakennusmateriaalien ja rakenneosien kosteuspitoisuus ja niiden kastuminen ja kuivuminen.

Kellarin toimintaan vaikuttavat tekijät

1. Pintavedet
Painovoimaisesti liikkuvat valuma-, sulamisja sadevedet rasittavat rakennuksen sokkelia ja perusmuuria. Riittävät maanpinnan kallistukset rakennuksen ympäriltä poispäin ja sokkelin tai perusmuurin vedeneristys estävät tehokkaasti pintavesien pääsyn rakenteisiin. Rakennuksen vierustäyttöjen päälle tehtävä tiivis kerros estää pintavesien imeytymisen vierustäyttöihin. Katoilta tulevat vedet ohjataan sadevesikaivoihin tai muuten pois sokkelin läheltä.

2. Salaojitus
Maaperässä esiintyy kosteutta pintavetenä, pohjavetenä, kapillaarivetenä ja maan huokosissa olevana vesihöyrynä. Rakennuksen vierustäytön on oltava vettä läpäisevää niin, että se ohjaa painovoimaisesti liikkuvan veden salaojiin. Toimiva salaojitus vähentää tehokkaasti perusmuurin kosteusrasitusta.

3. Kapillaarinen kosteuden nousu perusmuuriin
Kapillaarisuus tarkoittaa huokoisen materiaalin kykyä imeä ja siirtää vettä. Maaperä "nostaa" vettä kapillaarivoimien vaikutuksesta maalajista riippuen muutaman sentin (sora) tai jopa kymmenien metrien (savi) korkeuteen. Kellarin kiviaineiset rakennusmateriaalit, kuten betoni ja betoniharkot, voivat sisältää ja siirtää vettä suuria määriä kapillaarisesti.

4. Maanvaraisen laatan kosteus
Kellarin lattia, maanvarainen betonilaatta, on käytännössä aina kostea tai märkä. Eristämätön maanvarainen betonilaatta imee vettä kapillaarisesti samaan tapaan kuin perusmuurikin, ellei sen alla ole kapillaarisuuden katkaisevaa kerrosta. Toinen kosteuden lähde on rakentamisen aikainen runsas kosteus – yhdestä kuutiosta paikalla valettua betonia poistuu keskimäärin 85 kg vettä – joka ei pääse haihtumaan liian varhain asennettujen ja liian tiiviiden pintakerrosten vuoksi.

201010_23505.jpg

5. Alipaineen vaikutus
Lämmitys ja ilmanvaihto vaikuttavat rakennuksen paineolosuhteisiin niin, että tavallisesti joissain osissa rakennusta vallitsee ylipaine ja joissain osissa alipaine. Kellaritilat ovat yleensä alipaineisia. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, sillä alipaine pyrkii tasaantumaan imemällä ilmaa rakenteiden läpi, varsinkin alapohjan rakojen ja liitoskohtien kautta. Sisään imetyn ilman mukana huoneilmaan pääsee hajuja, maaperän epäpuhtauksia ja mahdollisesti radoniakin.

6. Ilmanvaihto
Kellaritilojen käyttö (saunominen, suihku, pyykinpesu ym.) tuottaa erityisen runsaasti kosteutta ja epäpuhtauksia, jotka tulee ilmanvaihdolla poistaa. Myös edellä mainittu alipaineen vaikutus sekä kellarin seinä- ja lattiarakenteiden kuivuminen tuottavat kosteutta huoneilmaan. Toimiva ilmanvaihto tuo huoneisiin puhdasta ilmaa sekä poistaa likaista ja kosteaa ilmaa.

7. Käyttövirheet
Vaikka seinä- ja lattiarakenteiden pintamateriaalit olisivatkin sellaisia, että rakenteet voivat kuivua huonetilaan päin, saattaa rakenteen toiminnasta tietämätön käyttäjä ehkäistä kuivumisen väärillä varastointi- tai kalustamistavoilla. Esim. täydet kaapistot tai tiiviit laatikkopinot seinän vierustoilla muuttavat seinän lämpötilaolosuhteita ja estävät haihtumista. Siksi ne kostuvat nopeasti, pilaavat säilytettävät tavarat ja lisäävät huoneilman epäpuhtauksiin muun muassa homeitiöitä.

8. Märkätilat ja vedenkäyttö
Käyttövedestä aiheutuva kosteusrasitus vaihtelee suuresti käyttäjistä riippuen. Samankokoisissakin perheissä vedenkulutus voi olla täysin eri luokkaa, saati sitten verrattaessa vaikkapa monilapsista perhettä ja eläkeläispariskuntaa. Rakenteiden kosteusrasitusta lisäävät huomattavasti esimerkiksi lasten villit vesileikit, löylyhuoneen ilman kostutus seiniä ja lauteita kastelemalla tai pintojen kuivauksen laiminlyöminen.

Sepelitäyttö ja viemäriputket ovat paikoillaan.
Sepelitäyttö ja viemäriputket ovat paikoillaan.

Kosteusrasitus ja rakenteen vaurioituminen

Rakennus ja rakenteet kestävät eri lähteistä tulevaa kosteutta, kunnes rasitukset ylittävät rakenteen "kosteudensietokyvyn". Tällöin seurauksena on kosteusvaurio. Kosteus- ja homevaurioille onkin usein vaikea nimetä yhtä aiheuttajaa; vaurion syntyminen voi olla monen eri kosteusrasituksen summa. Kosteusrasituksen kestoaika vaikuttaa myös merkittävästi vaurion syntyyn.

Teoreettisesti huonotkin rakenteet voivat toimia aivan hyvin, jos niihin ei kohdistu kosteusrasitusta. Toisaalta kosteusrasituksen lisääntyessä oikeaoppisen rakenneratkaisun merkitys kasvaa.

Kaiken kaikkiaan tulisi suosia ratkaisuja, jotka vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Tämä merkitsee rakenteiden, kosteuden eristämisen ja ilmanvaihdon huolellista suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tulisi kehittää ratkaisuja, jotka kykenisivät kestämään epäedullisia olosuhteita paremmin, jolloin ylimääräisestä kosteusrasituksesta ei automaattisesti seuraisi vaurioita. Eräitä tällaisia ratkaisuja esitellään tässä oppaassa.

Kingspan Insulation Oy
LVI
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201512_45081.jpg
Pientalon korjaushankkeen kulku
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: suunnitteluvaiheessa määräytyy suurin osa hankkeen kustannuksista. Mitä enemmän korjaukseen liittyviä asioita otetaan ennalta huomioon, sitä hallitummin, nopeammin ja edullisemmin varsinainen työ sujuu. Pienenkin korjauksen suunnittelussa kannattaa käydä ainakin jollain tasolla artikkelissa esitetyt asiat. Kaikki korjaushankkeet ovat erilaisia ja vaativat yksilöllistä suunnittelua. Kuitenkin tässä esitetään joitakin yleisiä asioita, jotka saattavat helpottaa hankkeen hahmottamista, suunnittelua ja läpivientiä ja joista kukin korjaukseen ryhtyvä voi poimia omaan tapaukseensa sopivat vinkit.
20176_49431.jpg
Helppo lisälämmöneristys
Rakennuksen energian kulutusta ja lämpöhäviötä voidaan pienentää tehostamalla lämmöneristystä paksummilla eristekerroksilla tai eristävämmillä materiaaleilla. Lisälämmöneristys on remontointikohteessa aina kannattava investointi. Näiden lisäksi erityisesti ilmanpitävyyden parantaminen vähentää energiankulutusta selvästi sekä varmistaa rakenteen kosteusteknisen toimivuuden. Kingspan -eristeitä käyttämällä tehokkaampi lämmöneristys voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla.
20106_22039.jpg
Miten rintamamiestalo on rakennettu?
Näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta jokainen rintamamiestalo on yksilö. Jo tyyppi talomalleja eri muunnelmineen oli satoja, lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Myös rakenteita ja niiden liitos ym. detaljeja muunneltiin saatavilla olevien materiaalien, rakentajan taitojen ja ideoiden – sekä hyvien että huonoiksi osoittautuneiden – mukaan.Ajan myötä ja materiaalipulan helpottuessa myös tyyppirakenteet muuttuivat; rakenne- ja eristyspaksuus kasvoivat, rakenteet monimutkaistuivat ja niissä voitiin käyttää kalliimpia materiaaleja ja tarvikkeita. Siksi "tyypillisiä" rakenteita voidaan esitellä vain hyvin yleisluontoisesti ja suuntaa antavasti. Alkuperäisten rakenteiden kirjon lisäksi myös korjauksia on tehty eri aikoina lukemattomin eri tavoin, joten korjaukseen ryhdyttäessä rakenteet on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.
20163_45529.jpg
OmaKastellilla reaaliaikainen seuranta
Kastelli-talot Oy, joka on ollut jo yli 20 vuotta pientalojen markkinajohtaja Suomessa, siirtää omakotirakentamisen ja -asumisen kertaheitolla digiaikaan ja helpottaa rakentamista uudella digiotteella. Kastelli on kehittänyt toimintansa läpinäkyvyyttä ja muuttanut sitä digitaalisempaan muotoon. Asiakkaille tämä näkyy konkreettisesti nyt lanseeratun OmaKastelli - digipalvelun käyttöönottona.
20084_10380.jpg
Kestävät ja huolettomat lattiat
Mikä voisi olla mukavampaa kuin kaunis lattia joka säilyttää ulkonäkönsä vuodesta toiseen? Tavalliset lattiat kuluvat, naarmuuntuvat ja haalistuvat ajan mittaan. Mutta PERGO®-lattioissa aika näyttää pysähtyneen. Niissä et näe jälkeäkään villeistä juhlista, koirien tassuista, lastenkutsuista, kaatuneista jäätelöannoksista tai pöydänjaloista. Lattia on kuin uusi päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Siksi PERGO® on kaikkein huolettomin lattia. Ja siksi PERGO®-lattioille myönnetään elinikäinen kolmoistakuu. Kolmoistakuun piiriin kuuluvat kulutus, tahrattomuus ja värin kesto.
Seinärakenne
Ääneneristys kuntoon seinissä ja lattiassa
Ääneneristys, akustiikka ja äänen kulkeutuminen huonetiloista toiseen ovat merkittäviä tekijöitä asumisviihtyvyyden kannalta. Termit saattavat joskus mennä puhekielessä sekaisin, joten lienee paikallaan hieman kerrata näitä keskeisiä termejä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton