Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki voimaan 1.5.
Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.10.2024
Vappupäivänä 2017 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka helpottaa huomattavasti kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta. Esimerkiksi vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin.
Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.
Kylärakentaminen helpottuu
Lainmuutos helpottaa esimerkiksi kesämökkien muuttamista pysyvään asumiskäyttöön ilman poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ja samalla myös esimerkiksi kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu.
"Maankäyttö- ja rakennuslain uuden 129 a §:n myötä kunta voi halutessaan helpottaa käyttötarkoituksen muutoksia osoittamalla rakennusjärjestyksessään alueet, joilla loma-asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain alueita, joilla ei ole voimassa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Suurin merkitys muutoksella on kaavattomilla ranta-alueilla. Ennen lakimuutosta kunnan oli aina ratkaistava tällaista ranta-aluetta koskeva käyttötarkoituksen muutos poikkeamispäätöksellä. Vasta tämän jälkeen käyttötarkoituksen muutokselle oli mahdollista myöntää rakennuslupa. Nyt kunta voi määrätä rakennusjärjestyksessään, että käyttötarkoituksen muutos ei näillä ranta-alueilla edellytä poikkeamispäätöstä ennen rakennuslupaa." (lähde: Ympäristöministeriö)
Suuret kaupat valtaavat keskustat?
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos helpottaa myös suurten kauppojen rakentamista, kun vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2 000:sta 4 000 kerrosneliömetriin.
Suuret vähittäiskaupat tulee myös vastedes sijoittaa ensisijaisesti keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön edelleen sijoittaa kuitenkin myös keskustan ulkopuolelle, eikä kaupan laatua tarvitse enää ottaa kaavoituksessa huomioon.
Aiemmin 2 000-4 000 kerrosneliömetrin kaupat on voitu sijoittaa vain alueelle, joka kaavassa on tarkoitettu kaupan suuryksiköille.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
Rakennustyömaan tarkastukset sekä katselmukset
Rakentamista ohjaavat monet lait, määräykset sekä säädökset. Oman uuden lisänsä muun muassa rakennushankkeiden tarkastus- ja katselmusmenettelyihin toi 1.1.2025 voimaan tullut uusi rakentamislaki (RakL 751/2023).Rakennusvalvonta seuraa rakentamista tarkasti koko rakennusprosessin ajan ja tekee niin sanottua viranomaisvalvontaa. Vastaavan työnjohtajan velvollisuus onkin huolehtia, että rakennushanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein.Lisäksi työnjohtaja huolehtii rakennushankkeen luvanmukaisuudesta sekä siitä, että ilmoitukset tehdään ajoissa ja katselmukset tilataan ajallaan.
Myyjän vastuu kiinteistön kaupan laatuvirheistä
Kiinteistön myyjän kannattaa olla realisti. Vaikka kiinteistöä myytäessä tuodaan kohteesta mielellään esille vain hyviä ja positiivisia puolia, virheiden ja puutteiden ilmoittaminen on myyjän vastuun kannalta olennaisen tärkeää. Virheet ja puutteet on myös syytä merkitä näkyviin kauppakirjaan tai sen liitteeseen, jotta ne on dokumentoitu. Suullisen keskustelun toteennäyttäminen on aina jälkeenpäin vaikeaa. Pelkkä perinteinen maininta siitä, että kiinteistö myydään siinä kunnossa kuin se on, ei ole riittävä. Vaikka kauppakirjassa olisi tällainen ehto, myyjä ei vapaudu vastuusta, jos ostaja ei ole voinut havaita virhettä.
Pohjatyöt aloittavat rakennusprojektin
Omakotitalon rakennustyöt alkavat pohjatöiden teolla. Perustusten ja pohjatöiden tekeminen huolella on tärkeää, sillä rakennus seisoo perustustensa varassa koko elinkaarensa ajan. Perustusten rakentamisessa tehdyt virheet ovat erittäin hankalia ja kalliita korjata, pahimmissa tapauksissa jopa mahdottomia.Pohjatutkimus- ja suunnittelukustannukset ovat suuruuserältään 1 % luokkaa varsinaisista rakennuskustannuksista. Summa ei ole lopullisissa kustannuksissa suuri, mutta sitäkin kannattavampi sijoitus, jotta saadaan varmistettua että rakennusta ei perusteta väärin. Väärästä perustamistavasta voi olla seurauksena suuri lisälasku tai jopa rakennuksen purkaminen perustusten pettäessä.
Viranomaisluvat
Kaikkeen uudisrakentamiseen sekä suurempiin peruskorjaushankkeisiin tarvitaan lupa; rakennuslupa tai vähintään toimenpidelupa. Luvan myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen.
Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan
Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.
Rakentamislaki 2025 – Mitä muuttui ja miten se vaikuttaa rakennusprojekteihin?
Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.
Viikon kysymys: Voiko hallitus vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta?
Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuksessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä hetkellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hyväksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?
Rakennusten energiatehokkuus ja lyhytvuokraus – muutoksia rakentamislakiin?
(Tiedote, Ympäristöministeriö 28.2.2025...)Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006
10 tärkeintä tarkastuskohtaa hissin määräaikaistarkastuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?
Viikon kysymys: Tehdyt remontit vuokra-asunnossa
Olen vuokralaisena rivitalossa, jossa on erittäin huono sisäilma ja perheemme oireilee asunnossa. Olen teetättänyt asuntoon omakustantaisesti sisäilmatutkimuksen, asunnon vahvan maakellarin hajun ja oireilumme vuoksi. Kosteusvaurio löytyi makuuhuoneesta seinän ja lattian välisestä raosta, lattialistan takaa. Lattia myös kallistuu 2 cm ulkoseinään päin. Maanvarainen laatta on paininut. Asunnossa on myös ilmavuotoja. Olohuoneen katossa näkyy kosteusvaurioita; edellinen vuokralainen kertoi, että siellä katto on vuotanut, mutta ulkonäön perusteella näyttää ettei sitä ole korjattu koskaan.Onko vuokralaisella oikeus nähdä raportteja asuntoon tehdyistä remonteista?
Luetuimmat
Uusimmat