Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki voimaan 1.5.

Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.

Lainmuutos helpottaa esimerkiksi kesämökkien muuttamista pysyvään asumiskäyttöön ilman poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ja samalla myös esimerkiksi kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu.

"Maankäyttö- ja rakennuslain uuden 129 a §:n myötä kunta voi halutessaan helpottaa käyttötarkoituksen muutoksia osoittamalla rakennusjärjestyksessään alueet, joilla loma-asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain alueita, joilla ei ole voimassa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Suurin merkitys muutoksella on kaavattomilla ranta-alueilla. Ennen lakimuutosta kunnan oli aina ratkaistava tällaista ranta-aluetta koskeva käyttötarkoituksen muutos poikkeamispäätöksellä. Vasta tämän jälkeen käyttötarkoituksen muutokselle oli mahdollista myöntää rakennuslupa. Nyt kunta voi määrätä rakennusjärjestyksessään, että käyttötarkoituksen muutos ei näillä ranta-alueilla edellytä poikkeamispäätöstä ennen rakennuslupaa." (lähde: Ympäristöministeriö)

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos helpottaa myös suurten kauppojen rakentamista, kun vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2 000:sta 4 000 kerrosneliömetriin.

Suuret vähittäiskaupat tulee myös vastedes sijoittaa ensisijaisesti keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön edelleen sijoittaa kuitenkin myös keskustan ulkopuolelle, eikä kaupan laatua tarvitse enää ottaa kaavoituksessa huomioon.

Aiemmin 2 000-4 000 kerrosneliömetrin kaupat on voitu sijoittaa vain alueelle, joka kaavassa on tarkoitettu kaupan suuryksiköille.