Käyttövesijärjestelmä

Käyttövesijohtojen osalta suunnittelu alkaa tavallisesti putkireittien valinnasta ala- tai yläjakoiseksi. Pientaloissa käytetään yleensä alajakoista putkitusta, jossa vesijohdot kulkevat alapohjan alla. Rakenteessa sijaitsevien putkien on oltava aina suojaputkissa, jolloin ne ovat vaihdettavissa rakenteita rikkomatta. Suojaputki toimii salaojana. Jos putkeen tulee vuoto, vesi johdetaan suojaputkea pitkin pois rakenteista. Kosteusvahti ilmoittaa vuodosta.

Yläjakoista putkitusta käytetään tavallisimmin saneerauksissa, koska lattiarakenteisiin on hankala päästä. Putket sijoitetaan tällöin ylä- tai välipohjan koolaustilaan, kosteussulun lämpimämmälle puolelle. Pystysuoria vetoja varten voidaan tehdä asennusseinä, johon putkivedot kootaan. Putkien asentamisessa voi käyttää hyväksi myös kiintokalusteiden sokkelitilat ja rakenteisiin sujuttamisen mahdollisuus. Myös yläjakoisessa järjestelmässä käytetään aina suojaputkia.

Materiaalien laadussa ei kannata tinkiä. Turvallisin valinta on aina tunnettu, alansa johtavan valmistajan tekemä merkkituote. Se on testattu ja käytännössä hyväksi havaittu. Itse tekemällä tai tuttua "ammattilaista" käyttämällä voi ehkä säästää muutaman euron, mutta ne eurot eivät kuitenkaan koskaan riitä virheellisen rakentamisen pohjalta syntyvien vaurioiden korjaamiseen. Varman ratkaisun takana on aina alansa todellinen ammattilainen; talovalmistaja, suunnittelija tai koulutettu urakoitsija ja asentaja.

Nykyään järjestelmien virtausputkina ovat muoviset putket. Taipuisilla putkilla tehtävälle asennukselle on ominaista, että kullekin vesikalusteelle vedetään jakotukilta omat kytkentäjohdot ilman jatkoksia ja haaroituksia. Siististi piiloon asennettujen putkien vaihdettavuus saadaan aikaan sijoittamalla vesijohdot suojaputkien sisään tai asentamalla ne helppopääsyisiin kotelorakenteisiin. Ristisilloitetusta polyeteenistä valmistettuihin putkiin käyttöveden laadulla ei ole vaikutusta, ne pysyvät puhtaina ja sileinä.

Vesijohtojen lämpöeristys saadaan käyttämällä valmiiksi eristettyä putkea, mikä vähentää myös jäätymisvaaraa. Jäätymiselle riskialttiita kohtia ovat esimerkiksi nousut kalusteelle ulkoseinän perustuksen vieressä sekä vanhojen talojen saneerauksissa lattiavasojen väliin vedetyt putket. Uudisrakennuskohteissa voidaan lämpöeristettyä putkea käyttämällä sijoittaa kylmä- ja lämminvesijohdot sorakerrokseen pohjalaatan alle. Eristetyt putket vähentävät huomattavasti myös veden ja energian kulutusta, sillä halutun lämpöisen veden saanti nopeutuu. Juomavesi saadaan nopeasti raikkaan kylmänä ja vastaavasti pesuvesi riittävän lämpimänä. Asumisviihtyvyys paranee näin erittäin pienellä sijoituksella.

Vuotojen aiheuttamat kosteusvauriot syntyvät usein pitkän ajan kuluessa, huomaamattomasti. Vesi saattaa valua esimerkiksi rikkoutuneesta astianpesukoneen poistoputkesta parketin alle, jossa se leviää useiden neliöiden alalle. Vasta parketin turpoaminen herättää asukkaan. Tässä vaiheessa myös vauriot ovat yleensä varsin mittavat. Uuden tekniikan ansiosta tällaiset huomaamattomat vuodot paljastuvat jo lähes ensi pisaroista, jolloin kosteudesta ei käytännössä edes ehdi muodostua rakenteita vaurioittavaa ongelmaa.

Haluttaessa käyttövesijärjestelmään voidaan liittää kosteusvahti, jonka avulla pystytään helposti valvomaan kaikkia sellaisia kohteita, joissa kosteusvahingon vaara on olemassa. Suojaputken avonaiseen päähän, kosteisiin tiloihin ja kodinkoneiden alle asennetut vesieristysmatot kytketään antureiden avulla kosteusvahtijärjestelmään. Öljylämmityskattilat ja vesivaraajat varustetaan suojakaukalolla ja kosteusvahdin anturilla, jolloin kaukaloon kertyvä vesi aiheuttaa hälytyksen. Kosteusvahdin anturi voidaan kytkeä myös talon päävesijohtoon asennettuun magneettiventtiiliin. Putkistoja valvovan anturin aiheuttaman hälytyksen tapahtuessa venttiili sulkee veden tulon. Kosteusvahdin avulla vuoto tai piilevä kosteus rakenteissa pystytään näin huomaamaan jo paljon ennen kuin ihminen pystyisi sen havaitsemaan ja samalla vältytään suuremmilta kosteuden aiheuttamilta tuhoilta.