Helluntai päättää pääsiäisen

Rakentajan toimitus

Päivitetty 14.03.2013

jos ei heilaa helluntaina...

Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Alunperin se kuitenkin oli juutalainen kiitos- ja elonkorjuujuhla.

Helluntaita vietetään 50. päivänä pääsiäisestä, ja se on aina sunnuntai. Joissain maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä, on juhlapyhä. Suomessakin oli tämä käytäntö aina vuoteen 1972 saakka. Vuonna 1973 maanantain pyhä siirrettiin lauantaiksi, valmistelemaan helluntaita. Aiemmin, 1700-luvulla, helluntai oli jopa neljän perättäisen pyhäpäivän juhla.

Kansanperinteellä vahvat juuret

Moni nykyajan kansalainen on varmasti kuullut sanonnan "Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä". Sanonta juontaa juurensa suomalaiseen kansanperinteeseen. Helluntai olikin aikoinaan "näkyvä piikki kumppaneiden etsintätilastoissa".

Heilan etsimisen lisäksi kansanperinteissä kerrotaan helluntaivalkeiden polttamisperinteistä sekä sananparsista, joiden avulla ennustettiin tulevaa. Säätä povattiin muun muassa sananparsilla "millainen on helluntain lauantai, sellainen koko kesä", "jos helluntaina sataa, sataa joka sunnuntai juhannukseen saakka" sekä "jok'ei helota helluntaina, ei helota koko kesänä".

Helluntaisauna oli osa pyhien juhlamenoja. Kevään myötä koivun lehdet olivat vehreinä, uudet vihdat antoivat näin oivan perustan ennustuksille. Saunomisen päätteeksi vihta heitettiin saunan katolle ja tyven suunta osoitti millainen oli naimaonni, tulevaisuus, ja jopa kuolema. Tästä perinteestä on lähtöisin myös morsiussaunominen, jolla tuleva morsian puhdistetaan menneistä synneistä ja povataan tulevan liiton käänteitä.

Saunomisen lisäksi tanssit esittivät suurta roolia helluntain juhlallisuuksissa. Pohjoisen tyttärien tiedetään sanoneen "En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille". Helluntaitansseihin sopi hyvin myös sanonta "Liiku likka helluntaina, juhannuksena et jouva".

Talo

kesä

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Talo

Finlaysonin kodintekstiilimallisto ammentaa ilmeensä luonnosta

Finlaysonin kevään ja kesän 2008 tekstiilimallisto jakautuu vuodenaikoja mukaillen kolmeen erihenkiseen teemaan, joiden yhteisinä nimittäjinä ovat luonto, vesi ja saaristo. Alkuvuosi on hiljaisuudesta nauttimisen, rauhoittumisen ja neutraalien värien aikaa. Keväällä luonto herää kylväen aurinkoa ja energiaa sekä vitamiinivärejä myös sisustukseen. Kesä tuo mukanaan veden äärellä puuhastelun ja lokoisat lomapäivät elämästä nautiskellen.

Kasvillisuus

Viljellyistä sienistä hyvän olon herkkuja

Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäinen, vaikka sieniä saadaan niin luonnosta kuin viljeltyinäkin. Kaikilla ei ole sienestämiseen mahdollisuutta eikä taitoja. Aina eivät säätkään ole luonnonsienille suosiollisia, kuten viime kesä osoitti. Sen sijaan viljeltyjä sieniä voi kuka vain hankkia kaupoista kautta koko vuoden.Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Nykyään viljellyt sienet tarjoavat helpon tavan tutustua sieniin, koska ne ovat sellaisenaan valmiita syötäviksi ja käytettäviksi ruokiin. Niitä ei tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi pyyhkäistä pois talouspaperilla.

Hoitotyöt

Millainen on täydellinen kukkaryhmä? Lue vinkit!

Upeasti kukkiva, hyvinvoiva kukkaryhmä on varmasti jokaisen tavoitteena uutta istutusta perustettaessa. Huolellisten pohjatöiden ohella suuri merkitys on luonnollisesti kasvien valinnalla. Mitä kaikkea tulisi sitten ottaa huomioon? Lue vinkit kukkaistutuksen suunnitteluun!Muistattehan myös, että...Kasvien valinnassa auttaa Puutarha.netin Kasvikortisto; sieltä voit hakea ryhmääsi sopivia kasveja mm. kasvukorkeuden, kukinnan ajankohdan tai värin tai vaikkapa kasvuolosuhteiden perusteella.

Energia

Sähkösopimus

Mistä tiedän, että uusi sähkösopimukseni on tullut voimaan?Tyypillisesti noin 2-4- viikon kuluessa tilauksen tekemisestä saat uudelta sähkönmyyjältä sopimusvahvistuksen, jossa vahvistetaan uuden sähkösopimuksen sisältö.

Rakentaminen

Betoniperustuksen kosteus?

Kysymys:Olemme tekemässä remonttia vuonna 1965 rakennetussa omakotitalossa. Talossa on kellarikerros, joka on lähes kokonaan maan alla. Aikoinaan perustaa ei ole eristetty maan kosteudelta millään tavalla, joten kellari on kostea ja viileä.Miten eristys tulisi hoitaa ja millaisia vaihtoehtoja on olemassa?