Hätäily tulisijan sytytyksessä voi täyttää kodin savulla – näin vältät savuvahingot
Tulisijan sytytys kannattaa aloittaa rauhallisesti ja pienellä puumäärällä – kiire lisää savuvahingon riskiä erityisesti kylmässä tai kosteassa säässä. (Kuva: Adobe Stock)
Tulisijasta sisätiloihin purkautuva savu aiheuttaa vuosittain jopa satoja savuvahinkoja. LähiTapiolan havaintojen mukaan myös aiemmin hyvin toiminut tulisija voi yllättää lämmittäjän. Ilmalukon riski korostuu kosteassa syyssäässä, mutta myös helle ja esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto voivat tukahduttaa hormin vedon. Pahimmillaan savu uhkaa henkeä. Savuvahinko syntyy usein yllättäen tilanteessa, jossa tulisijaa käytetään täysin normaalisti. Siksi riskit koskevat käytännössä kaikkia takan tai uunin käyttäjiä – niin omakotitaloissa kuin mökeilläkin.
Sytytä tulipesä rauhassa pienellä puumäärällä
Syksyn viilenevät säät houkuttelevat takan ja leivinuunin lämmitykseen. Etenkin kalseassa kelissä tai kylmässä mökissä voi tehdä mieli laittaa äkkiä tulet pesään. Tulisijan sytytyksessä ei kuitenkaan kannata kiirehtiä. LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain noin 100–200 tulisijaan liittyvää savu- tai nokivahinkoa. Todennäköisesti savut tulevat sisään paljon useamminkin, koska vain osa vahingoista tulee vakuutusyhtiöiden, saati pelastuslaitosten, tietoon.
Erityisesti pitkään käyttämättömänä ollut tulisija vaatii varovaisen aloituksen, jotta hormin veto ehtii käynnistyä hallitusti.
– Havaintojemme mukaan joskus vuosikymmeniäkin hyvin toiminut tulisija voi tuprauttaa savut sisään. Myös edeltävinä päivinä hyvin vetänyt hormi on yksittäisissä tapauksissa lakannut vetämästä. Tämä korostaa sitä, että tulta tehdessä on aina hyvä muistaa maltti, huomioida olosuhteet sekä aloittaa pienellä puumäärällä. Pihatöihin tai muihin askareisiin ei kannata lähteä, ennen kuin hormi varmasti vetää, sanoo LähiTapiolan projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen.
Savuvahinko voi aiheuttaa kalliin laskun
Savu ja noki eivät välttämättä tee tuhoa, kuten tuli, mutta ne voivat aiheuttaa paljon harmia. Noen tummentamat rakenteet voivat vaatia erityisiä puhdistustoimia, eikä savun katku välttämättä irtoa pinnoista ja tekstiileistä ilman hajunpoistokäsittelyä. LähiTapiolan vuosina 2017–2021 korvaamissa tulisijojen savuvahingoissa korvausmäärä on vaihdellut parista sadasta yli 20 000 euroon.
– Savun haju voi aiheuttaa päänsärkyä tai remontti muuten edellyttää väliaikaisia asumisjärjestelyjä. Valitettavasti silloin tällöin savukaasut aiheuttavat myös henkilövahinkoja. Jos savua ehtii kertyä paljon suljettuun tilaan, on olosuhde hengenvaarallinen, sanoo Määttänen.
Lisäksi savuvahinko voi levitä huomaamatta ilmanvaihdon kautta muihin tiloihin, jolloin vahingon laajuus kasvaa nopeasti.
Ilmalukko yllättää – vahingon taustalla usein monta tekijää
Tulisijasta savun pitäisi kulkea kuuman ilman mukana ylöspäin. Tämä on fysiikan laki: lämmin ilma on kylmää kevyempää. Toisinaan hormi ei kuitenkaan ala vetää tai veto tyrehtyy ja savu kääntyy sisään. Määttäsen mukaan varsin harvoin savuvahingon taustalla vaikuttaa olevan hormin fyysinen tukos, kuten linnunpesä, tiili tai katkennut pelti. Usein syy johtuu olosuhteista, tulisijan rakenteesta tai poltettavasta aineesta. Tyypillisesti kyse on usean pienen tekijän yhteisvaikutuksesta, jolloin ongelmaa voi olla vaikea tunnistaa etukäteen.
Säätilaan ja ilmankiertoon kannattaa lämmittäessä aina kiinnittää huomiota, sanoo puheenjohtaja Tapio Lehtimäki Nuohousalan Keskusliitosta. Tämä korostuu, jos tulisija on ollut pitkään kylmillään.
– Sateinen syyssää ja matalapaine lisäävät ilmalukon riskiä. Jos hormissa on kosteutta tai seinistä hohkaa kylmää, ei lämmin ilma välttämättä jaksa viedä savua ulos. Savuvahingon riski korostuu roskia polttaessa, sillä ne savuttavat paljon. En suosittelisi tekemään syksyn ensilämmitystä kalsealla sadesäällä, vaikka se houkuttaisi, vaan ennemmin tuulisella poutasäällä, sanoo Lehtimäki.
Ilmalukon voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että savu alkaa nousta tulipesästä huoneeseen heti sytytysvaiheessa tai veto tuntuu poikkeuksellisen heikolta. Tällöin lämmitystä ei pidä jatkaa normaalisti.
Miksi savu tulee sisään tulisijasta? Yleisimmät syyt
Savun sisään tulemiselle on useita syitä, jotka liittyvät sekä sääolosuhteisiin että rakennuksen ilmanvaihtoon.
Lehtimäen mukaan myös helteet poikivat nuohoajille yhteydenottoja. Talonomistajia ihmetyttää, kun tulisija ei lähde vetämään, mutta se voi johtua sisätilaa lämpimämmästä ulkoilmasta. Rakennuksen sisällä myös koneellinen ilmanvaihto tai esimerkiksi liesituulettimen käynnistäminen voivat tyrehdyttää vetoa.
LähiTapiolan vahinkoaineistossa nousee esiin, että varsin usein savuvahingot ovat sattuneet leivin- tai esimerkiksi pönttöuunia lämmittäessä. Niissä savukanavat ovat usein monimutkaisempia kuin esimerkiksi pystysuorassa avotakassa, mikä voi heikentää virtausta.
Varmista hormin hyvä veto
Koska savuvahinko on usein monen tekijän summa, ei sen ehkäisemiseen ole yhtä yleispätevää keinoa. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia vedon käynnistymisestä ja korvausilman saannista. Tulisijat ovat myös yksilöitä, joten oman uunin tai esimerkiksi vuokramökin takan toimintaan kannattaa tutustua huolella.
Ennen lämmitystä puut kannattaa aina tuoda hyvissä ajoin sisään, jotta ne ovat varmasti kuivia. Savukanavia voi myös varovasti esilämmittää esimerkiksi kynttilällä, hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimellä. Avaa myös pellit ajoissa, ja raota tarvittaessa ikkunaa. Hormin vetoa voi kokeilla esimerkiksi tulitikulla tai sytykkeellä nuohousluukun kautta. Jos veto ei käynnisty, tulisijaa ei kannata kuormittaa lisää puilla, vaan tilanne kannattaa rauhoittaa ja selvittää syy ennen uutta sytytysyritystä.
– Lämmitys kannattaa aina aloittaa pienellä puumäärällä. Tällöin näkee, lähteekö hormi vetämään, mutta ehtii tarvittaessa myös sammuttaa tulen, jos savu uhkaa tulla sisään. Tulisijaa ei myöskään tulisi jättää alkuvaiheessa seuraamatta, koska ilmalukko tai huoneiston alipaine voi yllättäenkin tyrehdyttää vedon. Jos täysi pesällinen ehtii savuttaa sisään vartinkin, voi savua olla tilassa lattiasta kattoon, kertoo Antti Määttänen.
Pelastuslaitokselle hälytyksiä savuvahingoista tulee harvoin, kertoo pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski Satakunnan pelastuslaitokselta. Tämä kertonee siitä, että vahingot saadaan usein rajattua, mutta se voi kieliä myös siitä, ettei sisään päässeestä savusta kehdata kertoa. Tilanne voi kuitenkin kehittyä nopeasti vaaralliseksi, jos savua kertyy runsaasti tai tilassa oleskelee ihmisiä pitkään.
– Jos tulisijan tai tulen kanssa on ongelmia, kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Hätäkeskuksella osataan kyllä arvioida, kannattaako palokunta lähettää paikalle. Jos savumassa uhkaa henkeä tai omaisuutta, soita aina 112. Tarvittaessa myös nuohooja voi auttaa kiireettömissä tapauksissa, sanoo Leppäkoski.
Info
Vinkkejä turvalliseen lämmityskauden alkuun
Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi, paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia tai synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
Huomioi sää ja varmista, että ilma kiertää. Jos rakennuksessa on koneellinen ilmastointi, sammuta se tai laita sen takkakytkin päälle. Myös liesituuletin ja keskuspölyimuri voivat häiritä vetoa.
Muista nuohous. Lain mukaan vakituisen asunnon tulisijat tulee nuohota vuosittain ja vapaa-ajan asunnon kolmen vuoden välein. Nuohouksella voidaan ehkäistä esimerkiksi nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan työtä on myös neuvoa tulisijan käytössä.
Varmista, että palo- ja häkävaroittimet toimivat.
Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Säilytä sitä palamattomalla alustalla ja erillään rakennuksesta.
Vakuutus on turvana vahingon varalle. Kotivakuutuksesta korvataan irti päässeen tulen sekä äkillisesti sisään tulleen noen tai savun aiheuttamia vahinkoja.
Tarkista myös, että korvausilmareitit (esimerkiksi venttiilit) ovat auki eikä niitä ole tukittu – ilman riittävää korvausilmaa hormi ei vedä oikein.
Lisätietoja:
Antti Määttänen, projektijohtaja, LähiTapiola, 0400 568 588, antti.maattanen@lahitapiola.fi
Tapio Lehtimäki, puheenjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto, 0400 436 022, tapio.lehtimaki@nuohoojat.fi
Jyri Leppäkoski, pelastuspäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos, 044 701 1501, jyri.leppakoski@satapelastus.fi
Anna-Mari Hänninen, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 050 546 6493, anna-mari.hanninen@lahitapiola.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat