Eräänä kesänä Keravalla…

Asukkaat tekevät kaupungin – eloisan, kiinnostavan, yllätyksellisen. Osallisuus on yksi Keravan arvoista, minkä vuoksi erityisesti juhlavuoden viestinnässä nostetaan esiin asukkaiden näkökulmaa ja tehdään juhlavuoden viestinnästä aidosti keravalaisten näköistä. Juhlavuoden tapahtumat ja ohjelmat rakentuvat yhteistyössä kaupungin, yhteistyökumppaneiden, yritysten ja vapaaehtoisten tapahtumajärjestäjien kanssa.

Keravan kartanon vehreään ympäristöön, Kivisillan alueelle nousee asuinalue, jossa järjestetään juhlavuotena Uuden ajan rakentamisen festivaali – URF 26.07.–07.08.2024. Kaupunkifestivaali esittelee kestävää rakentamista ja asumista, sekä tarjoaa eturivin artistien konsertteja ja herkullista lähiruokaa.

Purkutaiteen yhdestoista näyttely järjestetään Keravan ydinkeskustassa sijaitsevassa Anttilan vanhassa tavaratalossa, jossa on noin 4000 m² tilaa taiteella täytettäväksi. Keravan kaupunki on muuten ensimmäisenä kaupunkina Suomessa tehnyt virallisen päätöksen tyhjillään olevien kiinteistöjen antamisesta taide- ja kulttuuritoimijoiden käyttöön.

Juhlavuosi näkyy kaupungissa sekä pienillä että isommilla tavoilla ja tarjolla on runsaasti maksutonta ohjelmaa. Esimerkiksi audiovisuaalisen taiteen festivaali Reflektor Kerava 100 Special saapuu juhlistamaan 100-vuotiasta Keravaa 25.-28.1.2024. Osa Kerava 100 -juhlavuoden ohjelmaa on 2024 syntyville lapsille rakennettava Kerava 100 -arboretum eli puulajipuisto. Lasten omat nimikkopuut istutetaan yhdessä vanhempien kanssa keväällä 2025.

Eloisa kaupunki rakentuu myös monipuolisista kaupunkitapahtumista. Kesäkuussa Keravan päivänä puistoihin ja aukioille sekä asukkaiden kotikaduille ja -pihoille nousee pop up -kahviloita ja kirppiksiä. Syyskuussa Sirkusmarkkinat valtaavat jälleen kaupungin korkeatasoisilla sirkusesityksillä ja muulla markkinaohjelmalla. Koko kaupungin joulutapahtumaa vietetään Heikkilän kotiseutumuseon pihapiirissä.

Juhlavuoden tapahtumatietoja ylläpidetään kaupungin tapahtumakalenterissa.

Kerava on pienen vehreän kaupungin mittakaavasta ja mahdollisuuksista nauttivan asuinpaikka, jossa ei tarvitse luopua suurkaupungin rososta ja eläväisyydestä. Voit asua kodikkaalla pientaloalueella tai modernissa kaupunkikeskustassa; elämän eri vaiheisiin on monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Tulevina vuosina tulossa useita mahdollisuuksia nauttia omakoti- ja rivitaloasumisesta.

Kaikkialle on lyhyt matka ja monipuolisten palveluiden äärelle pääsee helposti kävellen tai pyöräillen. Yhteydet naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle ovat nopeat joko junalla tai omaa autoa käyttäen.

Kodikkaan tunnelman lisäksi Keravalla voi nauttia tasokkaasta kulttuurista, taiteesta, urheiluelämyksistä sekä useista vehreistä virkistysalueista. Yksi Keravan kaupunkistrategian painopisteistä onkin hyvinvoiva viherkaupunki, ja kaupunki on sitoutunut lisäämään viheralueita kaupunkilaisten käyttöön entisestään.

Keravalla on ollut asutusta jo 9 000 vuotta sitten. Tästä ovat todisteina Pisinmäeltä löytyneet luunsirut. 1500-luvulla Keravalla arvioidaan asustaneen noin parisataa henkeä. Vanhimpia tuolta ajalta mainittuja keravalaisia tiloja ovat Heikkilä, Keravan kartano ja Lapilan kartano.

Helsinki–Hämeenlinna-junaradan valmistuminen 1862 mahdollisti Keravan teollistumisen ja kasvun. Ensin savimaille tulivat tiili- ja sementtitehtaat, 1900-luvun alkupuolella Kerava tuli tunnetuksi huonekalupuuseppien ja valaisinmuotoilijoiden kaupunkina. Esimerkiksi Eduskuntatalon huonekalut on valmistettu Keravalla. Keravan kauppala perustettiin valtioneuvoston asetuksella vuonna 1924, jolloin asukkaita oli 3 083.

Hyvien liikenneyhteyksiensä ja voimakkaan muuttoliikkeen ansiosta Keravasta alkoi kehittyä nykyaikainen kaupunki kävelykatuineen ja puistoineen 1970-luvulla. Tällöin väkilukukin lähes kaksinkertaistui.

Sadassa vuodessa Kerava on kasvanut 3000 asukkaan kauppalasta elinvoimaiseksi ja kehittyväksi yli 38 000 asukkaan kaupungiksi. Tänäkin päivänä Keravalla toimii menestyksekkäitä teollisuusyrityksiä sekä lukuisia pienyrittäjiä.

Kerava on kasvava ja kehittyvä, mukava kotikaupunki, jossa laadukkaat palvelut ovat lähellä ja kävelymatkan päässä. Nykypäivän keravalaisuus onkin tehty kotiseuturakkaudesta, yhteisöllisyydestä ja sujuvasta arjesta, jotka synnyttävät elävää kulttuuria ja yhteistä hyvää. Tätä Keravalla halutaan vaalia myös jatkossa. Sanotaan, että voit lähteä Keravalta, mutta Kerava ei lähde sinusta. Siksi sydämessä Kerava!