• Etusivu
  • LVI

Asiakastarina - Vanhakin talo tarvitsee toimivaa ilmanvaihtoa

Rakentajan toimitus
Kaupallinen yhteistyö
Velco Oy logoVelco Oy
Päivitetty 14.05.2025
202011_67490.jpg

Kuntotarkastajalla ei ollut paljonkaan huomautettavaa hänen tarkastaessaan 120 vuotta vanhaa hirsitaloa, jota ostoaikeissa tutkimme. Yksi puute kuitenkin kiinnitti tarkastajankin huomion: ilmanvaihto. Korvausilmaventtiilit tulisi olla jokaisessa makuuhuoneessa sekä olohuoneessa – siis kaikissa niissä huoneissa, joissa ei ole poistoilmaventtiiliä. Nyt korvausilmaventtiileitä ei ollut lainkaan vaan ilmanvaihto oli järjestetty kuten vanhoissa taloissa usein: hallitsemattomasti lattianraoista tai ikkunanpuitteiden raosta.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu siihen, että tiloihin virtaa riittävästi raikasta ja puhdasta ulkoilmaa korvausilmaventtiilien kautta, ja toimiva poistoilmanvaihto vetää käytetyn, kostean ilman ulos. Kun sisään saadaan riittävä määrä ilmaa hallitusti korvausilmaventtiilin kautta, se ei enää virtaa sisään esimerkiksi lattianraoista epäpuhtauksia mukanaan tuoden. Samalla vedon tunne lattianrajassa vähenee, kun ilma tulee sisään katonrajasta ja lämpenee oleskelukorjeudelle ehtiessään. Korvausilmaventtilit takaavat, että raitista ilmaa riittää makuuhuoneissa yöaikaankin. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää asukasmukavuuden kannalta, mutta vaikuttaa myös rakennuksen kuntoon. Puutteellisen ilmanvaihdon seurauksena sisätilojen kosteusprosentti nousee. Pahimmillaan kosteus vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaen hometta ja sisäilmaongelmia. Rahakysymyskin ilmanvaihto on, sillä kostean ilman lämmittäminen syö energiaa. Kun ilmanvaihto on tasapainoista, ovat lämmityskulutkin kohtuullisemmat.

Ratkaisuksi Velco-venttiili ja Filtrete-suodatin

Ilmanvaihdon järjestäminen toimivaksi ei ole kallista eikä hankalaakaan, joten ostopäätöstä ei korvausilmaremontti estänyt. Kaupat tehtiin ja asetuttuamme taloksi tartuimme tuumasta toimeen toimivan ilmanvaihdon järjestämiseksi.

Vanhan hirsitalon remontointi on omanlaistaan puuhaa, jossa on syytä ottaa huomioon alkuperäinen rakennustapa. Emme siis edes harkinneet ilmanvaihdon koneellistamista vaan pyrkimyksemme oli nimenomaan korjata painovoimainen ilmanvaihto toimivaksi. Oikein käytettynä ja asennettuna perinteinen ilmanvaihto sopii niin vanhaan kuin uuteenkin taloon, on ekologinen, melko huoltovapaa, pitkäikäinen ja kaikinpuolin toimiva järjestelmä.

Perinteisessäkään rakentamisessa korvausilman ei kuulu kulkea rakenteiden läpi vaan huonetilan yläosassa olevasta luukusta, vanhan kansan kielellä räppänästä. Uudessa kodissamme ei minkäänlaisia luukkuja ollut tai sitten ne oli jo aikaa sitten suljettu ja piilotettu rakenteiden sisään.

Eri vaihtoehtoihin tutustuttuamme päädyimme automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvään Velco-venttiiliin, jossa termostaatti säätää venttiililautasen avausta ulkolämpötilan mukaan – kylmällä ilmalla pienemmälle ja lämpimällä suuremmalle. Ajatuksena tuntui helpottavalta, että ei tarvitse itse muistaa käsinsäätöä vaan venttiili on aina sopivassa asennossa. Valintaan vaikutti myös se, että Velco-venttiilin asennus uuteen läpivientiin vaikutti olevan helppoa. Paksut hirsiseinätkään eivät olleet ongelma, sillä teleskooppimainen läpivientiputki on säädettävissä seinän paksuuden mukaan.

Velco-venttiiliä täydentää sen kanssa käytettävä F7-luokan suodatusvaatimukset täyttävä Filtrete- materiaalista valmistettu suodatin, joka päästää ilman sisälle, mutta jättää katu- ja siitepölyt sekä vaaralliset pienhiukkaset ulkopuolelle. Perheessämme on useampikin heinäallergikko ja uusi kotimme sijaitsee aivan heinäpellon laidalla. Niinpä siitepölyt ulkona pitävä Filtrete-suodatin tuntui nappivalinnalta. Samaa suodatinkangasta voi ostaa myös ikkuna-aukkoon kiinnitettävinä kangasarkkeina. VTT:n tutkimusten mukaan Filtrete suodattaa esimerkiksi siitepölyn sataprosenttisesti, joten tavoitteena olivat paremmat yöunet allergikoillekin.

202011_67493.jpg
202011_67492.jpg

Helppo asennus uuteen läpivientiin

Uudessa kodissamme on neljä makuuhuonetta ja olohuone, joihin jokaiseen tarvittiin yksi venttiili. Hyvä nyrkkisääntö korvausilmaventtiilien määrälle on, että asunnon jokaista 20 neliötä kohti on yksi venttiili.

Oikea venttiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Korvausilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle, jolloin kylmä ilma lämpenee ennen laskeutumistaan oleskelualueelle. Hyvä paikka venttiileille on katonrajassa lämpöpatterin ja ikkunan yläpuolella. Meillä ei jokaisessa huoneessa ollut riittävästi tilaa venttiilille ikkunan yläpuolella, joten paikaksi valittiin sopiva kohta ikkunan vieressä lähellä katon rajaa.

Ohjeita seuraamalla asennus onnistui ilman kiroilua tai edes suurempia ihmettelyjä. Läpivienti tehtiin poraamalla ensin merkkireikä ja sen jälkeen varsinainen läpivienti rasiaterällä sisäpuolelta puoliväliin ja vastaan ulkopuolelta. Yläkerran lautaseinään läpivienti syntyi varsin helposti, mutta paksu hirsiseinä vaatii jo voimaa ja pituutta poranterältä. Teleskooppimainen läpivientiputki säädettiin seinän paksuuden mukaan. Myös suodatinkehikko oli helppo sovittaa eri paksuisiin seiniin venttiilin sisään kehikkolankoja säätämällä. Venttiilin voi asettaa putkeen erikseen kiinnittämättä, sillä tiivisterengas tiivistää sitä riittävästi. Suodatin vaihdetaan jatkossa keväisin ja syksyisin, yksinkertaisesti vetämällä venttiili ulos ja pujottamalla uusi suodatinsukka likaantuneen tilalle.

Toimivan korvausilman järjestäminen on iso perusparannus, joka vaikuttaa asumismukavuuteen, asumiskuluihin ja rakennuksen kuntoon. Oli hauska huomata, että näin merkittävä remontti onnistui ilman kalliita asennuskuluja ja varsin kohtuullisella hinnalla.

202011_67494.jpg

Puhdasta ilmaa ja hyvät unet

Tositoimiin korvausilmaventtiilit pääsevät, kun kesän jälkeen ulkoilma kylmenee ja paine-erot kasvavat. Toiveissa on, että hallitun ilmanvaihdon ansiosta saamme myös talvisaikaan nauttia vedottomista lattioista. Heinäallergikkojen elämää suodattettu sisäilma jo helpotti, eivätkä allergiaoireet vaivanneet yöllä nukkujia, kun pidimme ikkunan suljettuna ja annoimme puhtaan ilman virrata sisään venttiilin kautta.

Makuuhuoneissa ilma tuntuu aamuisin raikkaalta ja olo on yön jälkeen virkeä ja levännyt. Huoneessa ei ole nukutun yön jälkeenkään tukkaista tuoksua.

Kiteytettynä voi todeta, että jo lyhyen kokemuksen perusteella korvausilmaremontti on helppo tapa lisätä asumismukavuutta. On myös mukava tietää, että nyt talomme ilmanvaihto on sellainen miksi se alunperinkin on tarkoitettu.

Teksti: Mari Kangasmaa

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Velco Oy
LVI
ilmanvaihto
painovoimainen ilmanvaihto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20183_52052.jpg
Näin parannat 1970-80-luvun talon ilmanvaihtoa
Puiset tuuletusluukut ja julkisivun puolelta löytyvät metalliset ikkunasäleiköt ovat tyypillinen näky 1970-1980-luvuilla rakennetuissa asunnoissa. Kyseisinä vuosikymmeninä asuntojen riittävään ilmanvaihtoon ei kiinnitetty samalla tavalla huomiota kuin nykyään. Yleinen sisäilmaan laatuun vaikuttava ongelma on korvausilmaventtiilien puuttuminen.Liian vähäisen korvausilman voi havaita sisäilman tunkkaisuutena tai epämiellyttävinä hajuina, jotka kulkeutuvat rakenteiden raoista. Usein oman kodin sisäilmaan ollaan totuttu, eikä huonosti vaihtuvaan ilmaan kiinnitetä huomiota. Kodissa vierailevat ihmiset tämän kyllä huomaavat, mutta kynnys huomauttaa asiasta on varsin korkealla. Mikäli asiasta pystyy hienovaraisesti vihjaamaan, saattaa tehdä ison palveluksen sekä asukkaan, että hänen kotinsa terveydelle.Kodeista löytyvät puiset tuuletusluukut tarjoavat vaivattoman ja edullisen mahdollisuuden korvausilman saannin parantamiseen.Velco VTR-100 –korvausilmaventtiilit on helppo asentaa kodin puisiin tuuletusluukkuihin. Termostaatilla toimivat venttiilit eivät vaadi sähköä toimiakseen vaan toiminta perustuu venttiilin vahatermostaattiin. Venttiili vetäytyy kylmällä ilmalla pienemmälle, jolloin niiden säätämisestä ei tarvitse kantaa huolta. Venttiileihin on myös saatavilla lisävarusteena äänenvaimentimet ja tehokkaat Filtrete-suodattimet. Näin venttiilien kautta ei kantaudu melua ja ulkoilman epäpuhtaudet jäävät suodattimeen.
20159_44313.jpg
Rintamamiestalon ilmanvaihto kuntoon
Rasimusten rintamamiestaloon asennettiin Velco-korvausilmaventtiilit tänä kesänä. Asukkaat muistelivat, ettei talossa ole aiemmin ollut korvausilmalle mitään luukkuja tai venttiileitä. Ilma on vaihtunut asukkaiden tuulettaessa ja rakennevuotoina niin seinien kuin kellarinkin kautta. "Entiset ikkunat eivät olleet läheskään näin tiiviitä ja ilmaa kyllä pääsi virtaamaan ikkunoiden raoista", toteaa Maija. Vuosien saatossa taloa on remontoitu useampaan otteeseen ja ikkunatkin on vaihdettu tiiviimpiin, näin olleen korvausilman saanti ei ole ollut kovin hallittua ja raikasta ilmaa ollaan saatu vain tuulettamisen avulla."Ilmanvaihtoon liittyvät asiat ovat välillä käyneet mielessä, mutta korjaustoimenpiteisiin ei oltu ryhdytty ennen tätä kesää", kertoi Eino Rasimus. Nyt ilmanvaihtoa päätettiin parantaa pojan aloitteesta, joka kävi venttiilit myös asentamassa. Asentaminen kävi helposti ja nopeasti, eikä vaatinut muita työkaluja kuin porakoneen ja siihen sopivan kokoisen rasiaterän. Uudet venttiilit eivät myöskään olleet kovin kalliit, joten ne olisi voinut hankkia jo paljon aiemmin.
201910_60724.jpg
Tiedätkö miten painovoimainen ilmanvaihto toimii?
Moni ei ymmärrä, miten kodin ilmanvaihdon pitäisi toimia
20181_51331.jpg
Näin laitetaan ilmanvaihto kuntoon
Jopa 1,5 miljoonaa suomalaista kotia on ilman toimivaa, hallittua ilmanvaihtoa. Monikaan asukas ei ymmärrä, miten heidän kotinsa ilmanvaihto toimii tai onko heillä toimivaa ilmanvaihtoa.Suomessa on yhä edelleen paljon asuntoja, joissa ilmanvaihto ei toimi. Useimmissa kodeissa ilmanvaihto olisi helposti parannettavissa muutamalla satasella. Ainoa este on, että ihmisiltä puuttuu tietoa ilmanvaihdosta.Suomen noin 2,9 miljoonasta asunnosta alle miljoonassa kodissa on täysin koneellinen ilmanvaihto. Näin ollen 2 miljoonasta asunnosta pitäisi löytyä korvausilmaventtiilit ilmanvaihdon tarvitsemaa korvausilmaa varten. Venttiilit kuitenkin löytyvät arviolta vain miljoonasta asunnosta, ja osassa niistäkin korvausilmaventtiilit on tukittu tai ne ovat rikkinäisiä. Niinpä laskennallisesti Suomessa on jopa 1,5 miljoonaa asuntoa, joissa ei ole lainkaan ilmanvaihtoa - ei siis ihme, että meillä puhutaan paljon sisäilmaongelmista.Muista suodattimet!
Sisäilma mittaus
Testaa helposti ilmanvaihdon riittävyys
Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on hyvä mittari, kun halutaan arvioida ilmanvaihdon toimivuutta. Kun mittari näyttää selkeästi kohonnutta hiilidioksiditasoa, se viittaa siihen, että tilojen ilmanvaihto ei toimi riittävän tehokkaasti. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin ilmanvaihdon parantamiseksi.
20186_53423.jpg
Vanha ja uusi tiili sulassa sovussa
Nakkilan Pyssykankaalla, kylämaisemaa halkovan tien varressa, on 1950-luvulla valmistunut tiilinen rakennus, jonka seinää koristaa teksti VERSTAS. Kyseessä on vanha puusepänverstas, joka on saanut uuden elämän Temal Oy:n varatoimitusjohtaja Harri Höglundin käsissä. Nyt verstaan yläkerrassa on upea, vanhaa ja uutta tiiltä kunnioitten tehty 330 m² loft-asunto.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton