• Etusivu
  • LVI

Asiakastarina - Vanhakin talo tarvitsee toimivaa ilmanvaihtoa

Rakentajan toimitus
Kaupallinen yhteistyö
Velco Oy logoVelco OyLue lisää
Päivitetty 14.05.2025
202011_67490.jpg

Kuntotarkastajalla ei ollut paljonkaan huomautettavaa hänen tarkastaessaan 120 vuotta vanhaa hirsitaloa, jota ostoaikeissa tutkimme. Yksi puute kuitenkin kiinnitti tarkastajankin huomion: ilmanvaihto. Korvausilmaventtiilit tulisi olla jokaisessa makuuhuoneessa sekä olohuoneessa – siis kaikissa niissä huoneissa, joissa ei ole poistoilmaventtiiliä. Nyt korvausilmaventtiileitä ei ollut lainkaan vaan ilmanvaihto oli järjestetty kuten vanhoissa taloissa usein: hallitsemattomasti lattianraoista tai ikkunanpuitteiden raosta.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu siihen, että tiloihin virtaa riittävästi raikasta ja puhdasta ulkoilmaa korvausilmaventtiilien kautta, ja toimiva poistoilmanvaihto vetää käytetyn, kostean ilman ulos. Kun sisään saadaan riittävä määrä ilmaa hallitusti korvausilmaventtiilin kautta, se ei enää virtaa sisään esimerkiksi lattianraoista epäpuhtauksia mukanaan tuoden. Samalla vedon tunne lattianrajassa vähenee, kun ilma tulee sisään katonrajasta ja lämpenee oleskelukorjeudelle ehtiessään. Korvausilmaventtilit takaavat, että raitista ilmaa riittää makuuhuoneissa yöaikaankin. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää asukasmukavuuden kannalta, mutta vaikuttaa myös rakennuksen kuntoon. Puutteellisen ilmanvaihdon seurauksena sisätilojen kosteusprosentti nousee. Pahimmillaan kosteus vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaen hometta ja sisäilmaongelmia. Rahakysymyskin ilmanvaihto on, sillä kostean ilman lämmittäminen syö energiaa. Kun ilmanvaihto on tasapainoista, ovat lämmityskulutkin kohtuullisemmat.

Ratkaisuksi Velco-venttiili ja Filtrete-suodatin

Ilmanvaihdon järjestäminen toimivaksi ei ole kallista eikä hankalaakaan, joten ostopäätöstä ei korvausilmaremontti estänyt. Kaupat tehtiin ja asetuttuamme taloksi tartuimme tuumasta toimeen toimivan ilmanvaihdon järjestämiseksi.

Vanhan hirsitalon remontointi on omanlaistaan puuhaa, jossa on syytä ottaa huomioon alkuperäinen rakennustapa. Emme siis edes harkinneet ilmanvaihdon koneellistamista vaan pyrkimyksemme oli nimenomaan korjata painovoimainen ilmanvaihto toimivaksi. Oikein käytettynä ja asennettuna perinteinen ilmanvaihto sopii niin vanhaan kuin uuteenkin taloon, on ekologinen, melko huoltovapaa, pitkäikäinen ja kaikinpuolin toimiva järjestelmä.

Perinteisessäkään rakentamisessa korvausilman ei kuulu kulkea rakenteiden läpi vaan huonetilan yläosassa olevasta luukusta, vanhan kansan kielellä räppänästä. Uudessa kodissamme ei minkäänlaisia luukkuja ollut tai sitten ne oli jo aikaa sitten suljettu ja piilotettu rakenteiden sisään.

Eri vaihtoehtoihin tutustuttuamme päädyimme automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvään Velco-venttiiliin, jossa termostaatti säätää venttiililautasen avausta ulkolämpötilan mukaan – kylmällä ilmalla pienemmälle ja lämpimällä suuremmalle. Ajatuksena tuntui helpottavalta, että ei tarvitse itse muistaa käsinsäätöä vaan venttiili on aina sopivassa asennossa. Valintaan vaikutti myös se, että Velco-venttiilin asennus uuteen läpivientiin vaikutti olevan helppoa. Paksut hirsiseinätkään eivät olleet ongelma, sillä teleskooppimainen läpivientiputki on säädettävissä seinän paksuuden mukaan.

Velco-venttiiliä täydentää sen kanssa käytettävä F7-luokan suodatusvaatimukset täyttävä Filtrete- materiaalista valmistettu suodatin, joka päästää ilman sisälle, mutta jättää katu- ja siitepölyt sekä vaaralliset pienhiukkaset ulkopuolelle. Perheessämme on useampikin heinäallergikko ja uusi kotimme sijaitsee aivan heinäpellon laidalla. Niinpä siitepölyt ulkona pitävä Filtrete-suodatin tuntui nappivalinnalta. Samaa suodatinkangasta voi ostaa myös ikkuna-aukkoon kiinnitettävinä kangasarkkeina. VTT:n tutkimusten mukaan Filtrete suodattaa esimerkiksi siitepölyn sataprosenttisesti, joten tavoitteena olivat paremmat yöunet allergikoillekin.

202011_67493.jpg
202011_67492.jpg

Helppo asennus uuteen läpivientiin

Uudessa kodissamme on neljä makuuhuonetta ja olohuone, joihin jokaiseen tarvittiin yksi venttiili. Hyvä nyrkkisääntö korvausilmaventtiilien määrälle on, että asunnon jokaista 20 neliötä kohti on yksi venttiili.

Oikea venttiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Korvausilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle, jolloin kylmä ilma lämpenee ennen laskeutumistaan oleskelualueelle. Hyvä paikka venttiileille on katonrajassa lämpöpatterin ja ikkunan yläpuolella. Meillä ei jokaisessa huoneessa ollut riittävästi tilaa venttiilille ikkunan yläpuolella, joten paikaksi valittiin sopiva kohta ikkunan vieressä lähellä katon rajaa.

Ohjeita seuraamalla asennus onnistui ilman kiroilua tai edes suurempia ihmettelyjä. Läpivienti tehtiin poraamalla ensin merkkireikä ja sen jälkeen varsinainen läpivienti rasiaterällä sisäpuolelta puoliväliin ja vastaan ulkopuolelta. Yläkerran lautaseinään läpivienti syntyi varsin helposti, mutta paksu hirsiseinä vaatii jo voimaa ja pituutta poranterältä. Teleskooppimainen läpivientiputki säädettiin seinän paksuuden mukaan. Myös suodatinkehikko oli helppo sovittaa eri paksuisiin seiniin venttiilin sisään kehikkolankoja säätämällä. Venttiilin voi asettaa putkeen erikseen kiinnittämättä, sillä tiivisterengas tiivistää sitä riittävästi. Suodatin vaihdetaan jatkossa keväisin ja syksyisin, yksinkertaisesti vetämällä venttiili ulos ja pujottamalla uusi suodatinsukka likaantuneen tilalle.

Toimivan korvausilman järjestäminen on iso perusparannus, joka vaikuttaa asumismukavuuteen, asumiskuluihin ja rakennuksen kuntoon. Oli hauska huomata, että näin merkittävä remontti onnistui ilman kalliita asennuskuluja ja varsin kohtuullisella hinnalla.

202011_67494.jpg

Puhdasta ilmaa ja hyvät unet

Tositoimiin korvausilmaventtiilit pääsevät, kun kesän jälkeen ulkoilma kylmenee ja paine-erot kasvavat. Toiveissa on, että hallitun ilmanvaihdon ansiosta saamme myös talvisaikaan nauttia vedottomista lattioista. Heinäallergikkojen elämää suodattettu sisäilma jo helpotti, eivätkä allergiaoireet vaivanneet yöllä nukkujia, kun pidimme ikkunan suljettuna ja annoimme puhtaan ilman virrata sisään venttiilin kautta.

Makuuhuoneissa ilma tuntuu aamuisin raikkaalta ja olo on yön jälkeen virkeä ja levännyt. Huoneessa ei ole nukutun yön jälkeenkään tukkaista tuoksua.

Kiteytettynä voi todeta, että jo lyhyen kokemuksen perusteella korvausilmaremontti on helppo tapa lisätä asumismukavuutta. On myös mukava tietää, että nyt talomme ilmanvaihto on sellainen miksi se alunperinkin on tarkoitettu.

Teksti: Mari Kangasmaa

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Velco Oy
LVI
ilmanvaihto
painovoimainen ilmanvaihto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20154_43072.jpg
Löylyn henki kuntoon venttiilein
Saunaa remontoidessaSaunaa remontoidessa joudutaan monien valintojen eteen. Valitaan kiuas, laudemateriaali, seinien, katon ja lattian materiaalit sekä sävyt. Valinnat ovat usein kalliitakin. Kaiken kaikkiaan haluamme viihtyä ja nauttia saunomisesta. Kuitenkin liian usein löylyä ottaessa tuntuu kuin happi loppuisi ja alkaa ahdistaa.
20123_30012.jpg
Ethän vähättele sisäilman laatua
Asuintiloja saneeratessa usein unohdetaan ilmastoinnin merkitys. Kun saneeraus on suoritettu, ihmetellään sisäilman tunkkaisuutta. Huomataan, että tiloista on tullut tiiviimpiä kuin ne olivat ennen. Siksi olisikin jo saneerausta suunniteltaessa otettava yhdeksi tarkastelukohteeksi toimiva ilmanvaihto.
20115_25622.jpg
Ilmanvaihdolla
Ilmanvaihdon toimintaperiaateIlmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhdasta ja raitista korvausilmaa. Tämä tapahtuu olohuoneen, makuuhuoneiden ja muiden oleskelutilojen ulkoseiniin sijoitettujen tuloilma- eli korvausilmaventtiilien kautta. Huono, käytetty ilma puolestaan johdetaan ulos keittiössä, vaatehuoneessa, WC:ssa ja kylpyhuoneessa olevista poistoilmaventtiileistä. Käytetty ilma kulkee poistoilmakanavaa pitkin katolle ja sitä kautta ulos. Kun ilmanvaihto toimii, jokaisessa huoneessa on joko korvausilmaventtiili tai poistoilmaventtiili - ei kuitenkaan molempia samassa huoneessa eikä huonetta ilman minkäänlaista venttiiliä. Ilmanvaihdon riittävyyden voit tarkistaa kokeilemalla, pysyykö talouspaperiarkki itsestään kiinni WC:n poistoilmaventtiilin imussa. Poistoventtiili toimii, jos paperi pysyy kiinni venttiilissä. Mikäli näin ei tapahdu, avaa tuuletusikkuna, odota muutama minuutti ja kokeile uudestaan. Jos arkki pysyy nyt, tiedät, että tuloilman määrä ei ole normaalisti riittävä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ikkunat soveltuvat vain lyhytaikaiseen tuuletukseen, eivät jatkuvaan ilmanvaihtoon.
20171_48082.jpg
Kodin korvausilma-asiat kuntoon
Monissa 1980- ja 1990-luvun taloissa alkavat korvausilmaventtiilit tulla käyttöikänsä loppusuoralle. Vanhat venttiilit ovat saattaneet jumittua kokonaan, säätömekanismit tai muoviosat ovat voineet rikkoutua tai muoviosat ovat voineet kellastua aikojen saatossa.
Ilmanvaihto.jpg
Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?
Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.
20087_11918.jpg
Sadepäivän tekniikkatalkoot
Sateisena kesäpäivänä on oiva tilaisuus toteuttaa kotona tarkastuskierros, jossa selviää taloteknisten laitteiden ja järjestelmien kunto. Tekniikkatalkoisiin ei tarvita insinööriosaamista tai ammattilaista, vaan pieniä mutta tehokkaita tarkistus- ja huoltotoimia voi tehdä jokainen – ja se kannattaa, sillä huoltotoimilla parannetaan asumisen mukavuutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.Kodin tekniikan kunnolla on suora vaikutus asumisen viihtyisyyteen ja terveellisyyteen, turvallisuuteen sekä asumisen kustannuksiin. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain vesivahinkoja noin 100 miljoonalla eurolla ja palovahinkoja noin 130 miljoonalla eurolla. Sähkölaitepalot alkavat yleensä erilaisista teknisistä vioista, kuten huonoista liitoksista.Suurimman osan tarkastus- ja huoltotoimista voi tehdä sisällä: esimerkiksi tarkistaa palohälyttimen toimintakunnon, puhdistaa kylpyhuoneen lattiakaivon ja puhdistaa kodin sähkölaitteet. Ilmanvaihtolaitteiden toiminnan varmistamisella vaikutetaan sisäilman laatuun ja terveellisyyteen. Kesän lopulla, kun siitepölykausi on ohi, on oikea aika vaihtaa ilmanvaihtolaitteiden suodattimet.Sateella pientaloasukas voi myös kiinnittää huomiota salaojajärjestelmän toimivuuteen: vetävätkö salaojat vai jääkö vesi pihaan? Rännikaivojen toimimattomuus ilmenee sekin sadesäällä helposti. Tarkastustoimet eivät vie kauan aikaa, vaan ne on muutamassa tunnissa tehty – vaikkapa juuri sadepäivänä.Lomakautena tarkastukset on hyvä tehdä soveltuvin osin myös kesäasunnolla, missä laitteiden kuntoon ei ehkä kiinnitetä jatkuvaa huomiota.Tarkastuksen apuvälineeksi voi internetistä ladata check-listan, johon tavallisimmat tarkastus- ja huoltotoimet on koottu. Se toimii apuvälineenä ja jatkossa myös muistutuksena, milloin tarkastukset on tehty ja milloin on taas aika tehdä kierros. Check-lista on osa Toukotalkoot-kampanjaa, jonka järjestävät yhdeksän valtakunnallista asumiseen, rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvää yhteisöä. Lisätietoa kampanjasta sekä ladattavat check-listat saa osoitteesta www.toukotalkoot.info.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton