Kevään ensimmäinen remontti alkaa aina samasta virheestä: Tarkista nämä kolme kohtaa ensin
Pintaremontti kodissa keväällä kannattaa aloittaa vasta, kun talon veden hallinta on kunnossa katolta salaojiin asti. (Kuva Adobe Stock)
Aurinko alkaa lämmittää jo aamulla seinää, lumet sulavat ja kädet syyhyävät tarttua johonkin. Ehkä siihen terassilautaan, joka talven aikana halkesi. Tai sokkelin pintaan, jonka maali hilseilee. Tuntuuko tutulta? Joka kevät toistuu sama kaava: ensimmäinen lämmin viikonloppu vie rautakauppaan, ja kotiin kannetaan maalipurkkeja, terassiöljyä ja pihalaatoituksia. Pintaremontti tuntuu hyvältä, koska tuloksen näkee heti, mutta nyt kannattaisi katsoa aivan muualle kuin pelkkää pintaa.
Sulamisvesi paljastaa ongelmat, jotka talven aikana pysyivät piilossa lumen alla. Jos vesi pääsee valumaan väärään paikkaan, siitä aiheutuvien vahinkojen korjaaminen maksaa moninkertaisesti sen terassilaudan verran. Tarkistus kannattaa aloittaa ylhäältä ja edetä alaspäin. Vesi kulkee samaa reittiä, ja usein myös ongelmat löytyvät samassa järjestyksessä.
Vesikatto ja räystäskourut – katso ensin ylös
Talvi rasittaa kattoa poikkeuksellisen paljon. Lumi, jää, lämpötilanvaihtelut ja sulamisvedet voivat jättää jälkiä, jotka paljastuvat vasta keväällä. Siksi ensimmäinen tarkistus kannattaa tehdä vesikatolle ja sadevesijärjestelmään.
Aloita räystäskouruista. Jos ne jäivät syksyllä puhdistamatta, niihin on voinut kertyä lehtiä, neulasia ja muuta roskaa, joka estää veden kulun. Silloin sulamis- ja sadevesi voi tulvia yli ja valua seinää tai sokkelia vasten, vaikka sen pitäisi ohjautua hallitusti pois rakennuksen viereltä.
Myös jääpuikot ja jää räystäällä ovat merkki, johon kannattaa reagoida. Ne voivat viitata lämpövuotoihin, puutteisiin yläpohjan toiminnassa tai siihen, että räystäälle on muodostunut jääpato. Jos jääpuikkoja oli talvella runsaasti, katon ja sadevesijärjestelmän kunto kannattaa tarkistaa keväällä huolella.
Katto on hyvä tarkastaa myös sisältä käsin. Käy ullakolla tai yläpohjassa ja katso, näkyykö rakenteissa tai eristeissä tummumia, kosteusjälkiä tai muita poikkeamia. Ne voivat viitata vuotoon tai pitkään jatkuneeseen kosteusrasitukseen. Tarkista samalla läpiviennit, pellitykset ja niiden tiiviydet, sillä juuri piipun, kattoikkunoiden ja muiden läpivientien ympäristöt ovat katon herkimpiä kohtia.
Sokkeli ja salaojat – sulamisvesi paljastaa totuuden
Kun lumet sulavat, sokkelin vierustalle kertyy vettä, ja jos maanpinta viettää talon suuntaan tai salaojat eivät toimi kunnolla, vesi painuu sokkelia vasten ja alkaa imeytyä rakenteisiin.
Keväällä sokkelin halkeamat erottuvat parhaiten. Kosteutta kerännyt halkeama on saattanut talven aikana rapautua entisestään, koska vesi jäätyessään laajenee ja avartaa halkeamaa jokaisella pakkaskerralla uudelleen. Tarkista sokkeli koko talon matkalta ja kiinnitä huomiota siihen, näkyykö halkeamien lisäksi kalkkihärmää, valkoisia suolajälkiä tai tummuneita kohtia, jotka kertovat kosteusrasituksesta.
Moni maalaa sokkelin keväällä ja ajattelee asian olevan sillä kunnossa, mutta maalattu halkeama on edelleen halkeama. Jos vaurio on rakenteellinen, pelkkä pinnoitus ei riitä, vaan ensin pitää selvittää miksi sokkeli on haljennut ja korjata varsinainen syy.
Salaojien kuntoa kannattaa tarkistaa keväällä tai runsaan sateen jälkeen, kun järjestelmän toiminta näkyy parhaiten. Kurkkaa tarkastuskaivoon: siellä saa olla vettä, mutta pinnan pitäisi jäädä salaojaputken alapuolelle. Jos vesi seisoo kaivossa pitkään korkealla tai liikkuu kaivojen välillä huonosti, järjestelmä kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella.
Yksinkertaisena suuntaa-antavana testinä vettä voi juoksuttaa ylempään tarkastuskaivoon ja seurata, tuleeko se alempaan kaivoon. Jos virtaus ei etene normaalisti, syynä voi olla tukos, painauma tai muu putkiston vika. Varmin tapa selvittää tilanne on putkiston kuvaus.
Tarkista samalla, etteivät sade- ja sulamisvedet päädy salaojajärjestelmään. Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen mukaan jäte- ja hulevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin. Jos kattovedet tai pihan hulevedet ohjautuvat salaojiin, rankkasateet voivat kuormittaa järjestelmää turhaan ja lisätä kosteusriskiä perustusten vieressä.
Ryömintätila ja alapohja – näkymätön riski
Kolmas tarkistuskohde löytyy paikasta, johon harva menee vapaaehtoisesti: ryömintätilasta, rossipohjasta tai kellarista. Juuri siellä kevään kosteusongelmat voivat jäädä pitkään huomaamatta.
Sulamisvedet lisäävät maaperän kosteutta, ja jos alapohjan tuuletus on puutteellinen, maapohja on suojaamatta tai pintavedet pääsevät rakenteiden lähelle, kosteusrasitus kasvaa. Ryömintätilassa ongelmia voi syntyä myös silloin, kun lämmin ja kostea ulkoilma kohtaa kylmät rakenteet. Siksi alapohja kannattaa tarkistaa keväällä.
Hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi tunkkainen haju, näkyvät kosteusjäljet, poikkeava kosteus rakenteissa tai lattioiden selvä viileys. Pelkkien oireiden perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan epäily kannattaa selvittää tarkemmin.
Yleinen virhe on ajatella, että ryömintätilaa kannattaa tuulettaa lämpimällä säällä mahdollisimman paljon. Kun lämmin ja kostea ulkoilma pääsee viileään ryömintätilaan, ilman suhteellinen kosteus nousee ja kosteus voi tiivistyä rakenteisiin. Siksi pelkkä tuuletusluukkujen avaaminen ei ratkaise jatkuvaa kosteusongelmaa. Taustalla voi olla myös maapohjasta nouseva kosteus, puutteellinen pintavesien ohjaus tai alapohjan liian alhainen lämpötila.
Jos talossa on rossipohja tai ryömintätila, olosuhteita voi seurata yksinkertaisella lämpö- ja kosteusmittarilla. Perusmallin saa tyypillisesti noin 15–25 eurolla, ja WiFi-yhteydellä toimivien mallien hinnat alkavat noin 30 eurosta. Jos suhteellinen kosteus pysyy pitkään yli 80 prosentin, alapohjan kunto kannattaa selvittää tarkemmin.
Jos haluat seurata tilannetta etänä, monissa WiFi-malleissa mittaustiedot näkyvät puhelimessa, ja osassa voi asettaa myös hälytysrajoja. Jos ryömintätilaan ei pääse helposti, tarkista ainakin tuuletusaukot: ovatko ne avoinna ja vapaina kasvillisuudesta, maasta tai roskista, jotka voivat heikentää ilman vaihtumista.
Ensin tärkeimmät tarkistukset, sitten vasta se pintaremontti
Kun katto pitää, sokkeli on kunnossa, salaojat vetävät ja alapohja pysyy kuivana, talon tärkein perusasia on kunnossa: vesi ohjautuu pois rakenteista niin kuin pitää. Sen jälkeen on turvallista siirtyä terassin kunnostukseen, maalaustöihin tai pihan ehostamiseen.
Pintaremontti antaa nopeasti näkyvän tuloksen, mutta siitä ei ole paljon iloa, jos kosteus pääsee rakenteisiin. Kevät on paras hetki tehdä tarkistuskierros. Kun lumet ovat sulaneet ja sulamisvesi liikkuu pihassa, näet heti, minne vesi kertyy, vetävätkö salaojat ja löytyykö talon ympäriltä kohtia, jotka vaativat korjausta ennen kesän muita remontteja.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat