Kevään ensimmäinen remontti alkaa aina samasta virheestä: Tarkista nämä kolme kohtaa ensin
Pintaremontti kodissa keväällä kannattaa aloittaa vasta, kun talon veden hallinta on kunnossa katolta salaojiin asti. (Kuva Adobe Stock)
Aurinko alkaa lämmittää jo aamulla seinää, lumet sulavat ja kädet syyhyävät tarttua johonkin. Ehkä siihen terassilautaan, joka talven aikana halkesi. Tai sokkelin pintaan, jonka maali hilseilee. Tuntuuko tutulta?
Joka kevät toistuu sama kaava: ensimmäinen lämmin viikonloppu vie rautakauppaan, ja kotiin kannetaan maalipurkkeja, terassiöljyä ja pihalaatoituksia. Pintaremontti tuntuu hyvältä, koska tuloksen näkee heti, mutta juuri nyt kun lumet sulavat tavallista aikaisemmin ja sulamisvedet etsivät reittiään, kannattaisi katsoa aivan muualle kuin terassin pintaan.
Sulamisvesi paljastaa ongelmat, jotka talven aikana pysyivät piilossa lumen alla. Jos vesi pääsee valumaan väärään paikkaan, siitä aiheutuvien vahinkojen korjaaminen maksaa moninkertaisesti sen terassilaudan verran. Ennen kuin avaat ensimmäisen maalipurkin, tarkista nämä kolme kohdetta, eikä järjestys ole sattumaa, sillä vesi kulkee ylhäältä alas ja ongelmatkin seuraavat samaa reittiä.
Vesikatto ja räystäskourut – katso ensin ylös
Talvi koettelee kattoa enemmän kuin mikään muu vuodenaika, ja jääpadot, lumen paino sekä toistuvat pakkasrasitukset jättävät jälkiä, jotka alkavat näkyä vasta nyt lumien sulettua.
Aloita räystäskouruista, sillä jos ne jäivät syksyllä puhdistamatta, niihin on todennäköisesti kertynyt lehtiä ja roskaa, jotka estävät veden virtauksen. Tukkeutunut kouru ohjaa sulamisveden suoraan seinärakenteeseen tai sokkelin juureen eli juuri sinne, minne sen ei missään tapauksessa pitäisi päätyä.
Poikkeuksellisen suuret jääpuikot räystäällä viime talvena ovat ehkä merkki siitä, ettei vesi ole päässyt talven aikana virtaamaan kourujen kautta normaalisti, ja jos niitä näkyi, kouru on syytä tarkistaa heti kun jäät ovat sulaneet.
Katto on hyvä tarkastaa myös sisäpuolelta. Käy vilkaisemassa ullakolla tai yläpohjassa, näkyykö kattorakenteissa tai eristeissä jälkiä vuotaneesta vedestä. Tummat läikät, kosteuden jäljet tai homeenhaju kertovat siitä, ettei katto ole pitänyt, ja jos merkkejä löytyy, asia vaatii huomiota ennen kuin lämpimät kelit pahentavat tilannetta.
Tarkista samalla pellitysten ja läpivientien kunto, sillä piipun ja kattoikkunoiden ympärykset ovat tyypillisiä vuotokohtia, joissa pienikin rako riittää päästämään veden rakenteisiin.
Sokkeli ja salaojat – sulamisvesi paljastaa totuuden
Kun lumet sulavat, sokkelin vierustalle kertyy vettä, ja jos maanpinta viettää talon suuntaan tai salaojat eivät toimi kunnolla, vesi painuu sokkelia vasten ja alkaa imeytyä rakenteisiin.
Keväällä sokkelin halkeamat erottuvat parhaiten. Kosteutta kerännyt halkeama on saattanut talven aikana rapautua entisestään, koska vesi jäätyessään laajenee ja avartaa halkeamaa jokaisella pakkaskerralla uudelleen. Tarkista sokkeli koko talon matkalta ja kiinnitä huomiota siihen, näkyykö halkeamien lisäksi kalkkihärmää, valkoisia suolajälkiä tai tummuneita kohtia, jotka kertovat kosteusrasituksesta.
Moni maalaa sokkelin keväällä ja ajattelee asian olevan sillä kunnossa, mutta maalattu halkeama on edelleen halkeama. Jos vaurio on rakenteellinen, pelkkä pinnoitus ei riitä, vaan ensin pitää selvittää miksi sokkeli on haljennut ja korjata varsinainen syy.
Salaojien kunto on helppo tarkistaa juuri nyt, kun vettä on paljon liikkeellä. Kurkkaa salaojakaivoon ja tarkista, ettei veden pinta ole alimman salaojaputken alareunaa korkeammalla. Jos vesi seisoo kaivossa pitkään korkealla tai virtaus ei etene, järjestelmän toiminta kannattaa tarkistuttaa.
Toinen yksinkertainen testi on laskea vettä ylimmästä salaojakaivosta ja katsoa, virtaako se alempaan kaivoon – jos ei virtaa, putki on todennäköisesti tukkeutunut. Salaojien huuhtelu on huomattavasti halvempaa kuin rakenteiden kuivattaminen jälkikäteen.
Tarkista samalla, etteivät sadevesikaivot ja -putket johda vettä salaojiin. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan hulevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin, koska rankkasateella sadevesi voi täyttää salaojaputket ja nostaa veden perustuksiin asti.
Ryömintätila ja alapohja – näkymätön riski
Kolmas tarkistuskohde on se, jonne harva menee vapaaehtoisesti: ryömintätila, rossipohja tai kellari, missä kevätkosteus voi tehdä tuhoa hiljaa ja huomaamatta kuukausien ajan.
Keväällä maaperän kosteus nousee sulamisvesien myötä, ja jos ryömintätilan tuuletus ei toimi tai maapohjaa ei ole suojattu kunnolla, kosteus tiivistyy rakenteisiin. Ongelma ei näy sisälle eikä ulos, mutta se tuntuu – tunkkainen haju, allergiaoireet tai kylmät lattiat voivat olla merkkejä siitä, että alapohjassa on liikaa kosteutta.
Yleinen virhe on ajatella, että ryömintätilaa pitäisi tuulettaa keväällä mahdollisimman paljon. Lämmin ulkoilma kuljettaa mukanaan kosteutta, joka tiivistyy viileän ryömintätilan pintoihin, joten tuulettaminen voi itse asiassa pahentaa tilannetta sen sijaan että helpottaisi sitä. Jos ryömintätilassa on jatkuva kosteusongelma, pelkkä tuuletusluukkujen avaaminen ei siis ole ratkaisu.
Jos talossa on rossipohja, sinne on viisasta hankkia edullinen digitaalinen kosteusmittari eli hygrometri, jollaisen saa rautakaupasta 10–30 eurolla. Käyttö ei vaadi erityisosaamista: mittari asetetaan ryömintätilaan ja luetaan näytöltä suhteellinen kosteus. Jos lukema pysyy pitkään yli 80 prosentin, tilanne vaatii tarkempaa selvittämistä,.
Kuka haluaa seurata tilannetta etänä, saa WiFi-hygrometrin noin 25–35 eurolla, ja sellainen lähettää hälytyksen suoraan puhelimeen, jos kosteus nousee liian korkeaksi. Jos ryömintätilaan ei pääse helposti, tarkista ainakin tuuletusaukot – ovatko ne auki ja vapaat, ja onko niiden eteen kertynyt maata, lehtiä tai roskaa, joka estää ilmankierron.
Ensin tärkeimmät tarkistukset, sitten vasta se pintaremontti
Kun katto pitää vettä, sokkeli on ehjä, salaojat toimivat ja alapohja pysyy kuivana, veden reitti on hallinnassa katolta salaojiin asti ja voit huoletta tarttua terassilautaan, maalipurkkiin tai pihalaatoitukseen.
Pintaremontti on palkitsevaa, koska tuloksen näkee heti, mutta se ei pelasta taloa, jonka vedenhallinta pettää. Tämä kevät on hyvä hetki tehdä tarkistuskierros, koska lumet ovat sulaneet tavallista aikaisemmin ja sulamisvettä riittää, joten samalla näet, miten talo oikeasti käyttäytyy veden kanssa ja onko jotain mihin pitää puuttua ennen kesän muita remontteja.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat