Alapohjan eristys ja routaeristys

Nuo kauniit ja kimaltavat luontoäidin luomukset, jääpuikot, voivat kertoa terävällä kielellään yläpohjan eristeongelmasta. Jääpuikot voivat olla merkki eristeiden riittämättömyydestä tai jostain rakennusfysikaalisesta ongelmasta. Olemattomat tuuletusraot eivät päästä kattoa tuulettumaan kunnolla, jolloin kosteus voi tiivistyä katon alapintaan. Yläpohjan vuosikymmenet palvelleet eristeet eivät enää vastaa nykynormeja, jolloin lämpö karkaa harakoille. Oikein suunniteltu rakenne pitää lämmön sisällä ja kosteuden poissa rakenteista.Antaa harakoiden hytistä katonharjalla.

Tässä esitellään Villa ISOVER, kuten se toteutetaan Hyvinkään Asuntomessuille."Tavoitteena on ollut luoda rakennus, joka on ennen kaikkea tilallisesti mielenkiintoinen, ympäristön huomioiva, asuttava ja tarpeen mukaan joustava koti perheelle, ja joka on toteutettavissa nollaenergiaperiaatteiden mukaan."Tutustu Villa ISOVERin suunnitelmiin ja rakennusvaiheisiin

Lämmöneristämisen ja ilmanvaihdon oikeanlainen toteuttaminen on eräs keskeisimmistä tekijöistä rakennuksen asumisviihtyvyyden kannalta. Tehokkaaseen lämmöneristämiseen sijoitetut eurot palautuvat pienentyneinä lämmityskuluina muutamassa vuodessa. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lämmöneriste pysyy kuivana eikä sen läpi kulje hallitsemattomia ilmavirtauksia.

Energiatodistus on virallinen dokumentti, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta ja sisältää käytännön neuvot energiankulutuksen vähentämiseksi. Vuoden 2024 uudistuksen myötä energiatodistuksesta on tullut entistä tärkeämpi sekä asunnon myyjille että ostajille. Tässä artikkelissa kerromme, kenelle energiatodistus on pakollinen, miten sen saa ja miten uudet säännöt vaikuttavat taloyhtiöihin sekä omakotitalojen omistajiin.Vuonna 2024 voimaan tullut uusi energiatodistuslaki tuo merkittäviä muutoksia rakennusten energiatehokkuuden arviointiin ja valvontaan. Uudistus on osa EU:n laajempaa ilmastostrategiaa, jonka tavoitteena on vähentää rakennuskannan hiilijalanjälkeä ja edistää kestävää kehitystä.

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 13 §:n nojalla aina mainittava ainakin:yhtiön nimi;yhtiön kotipaikkakunta Suomessa;yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste;jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä tai rakennuksessa, sen numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu pinta-ala sekä käyttötarkoitus ja huoneiston huoneiden lukumäärä;järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa;yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat;yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan.Mikäli yhtiö käyttää nimeään kaksi- tai useampikielisenä, nimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä.Osakehuoneistoon kuuluvan vähäisen varaston tai vastaavan tilan osalta yhtiöjärjestyksessä on mainittava 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista vain tilan käyttötarkoitus.Tilikaudesta on määrättävä joko yhtiöjärjestyksessä tai asunto-osakeyhtiö lain 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa perustamissopimuksessa.