Ajattele tulevaisuutta - valitse aurinkoenergia

Langattomat painikkeet eivät vaadi johdotusta, joten ne voidaan täysin vapaasti sijoittaa haluttuihin paikkoihin ruuvaamalla tai tarralla. Saat sijoitettua katkaisijan tai säätimen vaikkapa koristelasiseinään, sängyn päätyyn tai kirjahyllyn kylkeen.Langattomat painikkeet soveltuvat sekä uusiin taloihin että remonttikohteisiin, ja niillä saadaan helposti lisättyä ohjauksia tarpeen mukaan. Niiden toiminta perustuu radiotaajuustekniikkaan ja käyttöön tarvittava virta tulee painikkeen sisällä olevasta paristosta. Paristo on tavallinen nappiparisto, jota on yleisesti saatavilla. Se kestää normaalikäytössä noin 5 vuotta.Langattomat tuotteet ovat saatavissa sekä IMPRESSIVO®- että Jussi-sarjassa.

Ylimääräinen yhtiökokous pidetään hallituksen kutsusta. Lisäksi tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 % tai yhtiöjärjestyksessä mainittu pienempi osa yhtiön kaikista osakkeista, ovat oikeutettuja vaatimaan yhtiökokouksen koollekutsumista kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelemiseksi. Tässä tapauksessa on kokouskutsu toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta.

Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.

Paneloitu katto tekee tyylikkään ja viimeistellyn vaikutelman. Tarjolla on paljon erilaisia materiaalivaihtoehtoja sisäkaton panelointiin. Esimerkiksi puupintaiset ja melamiinikalvopintaiset kattopaneelit ovat näyttäviä ja monikäyttöisiä. Panelointi sopii hyvin omatoimiselle rakentajalle ja remontoijalle, sillä niillä on helppo toteuttaa omia ideoita ilman kalliita erikoistyökaluja.Kattopaneelit on käsiteltävä vesihöyryä läpäisevillä pintakäsittelyaineilla sisäilman laadun varmistamiseksi. Jos kalvo on liian tiivis, se heikentää puupintojen kykyä "hengittää" ja ne lakkaavat toimimasta huonetilan kosteudentasaajina. Kätevimpiä ovat valmiiksi pintakäsitellyt paneelit. Puulajin suhteen vaihtoehtoja on lukemattomia - kotimaisesta männystä ja kuusesta aina mahonkiin ja tiikkiin.

Ympäristöministeriö on saanut joulukuussa päätökseen vuonna 2013 käynnistyneen rakentamismääräyskokoelman uudistustyön. Mittavassa uudistuksessa kokoelma päivitettiin vastaamaan kestävän ja hyvän rakentamisen nykyaikaisia vaatimuksia, vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.Rakentamismääräyskokoelma on uudistettu vaiheittain. Kokonaisuudessaan uudet vaatimukset tulevat voimaan 1.1.2018. Vuoden 2017 puolella vireille tulevissa rakennushankkeissa sovelletaan vielä vanhoja määräyksiä."Uudistamisessa on käyty koko ajan hyvää vuoropuhelua rakennusalan toimijoiden kanssa, ja uusien vaatimusten pääasiallinen sisältö on ollut jo pidempään alalla tiedossa", kertoo rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.Uudistus selkeyttää sääntelyä. Lisäksi yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty noin puoleen aiempaan verrattuna. Tämä on tehty rakentamisen laadun vaatimustasoa heikentämättä."Vaatimukset ja suosituksina annettavat ohjeet on nyt erotettu toisistaan, mikä helpottaa vaatimusten soveltamista. Myös korjausrakentaminen on uutena kokonaisuutena mukana. Asetukset ottavat huomioon yhteiseurooppalaiset rakennustuotteiden sisämarkkinat, mikä edistää myös kotimaisen rakennusalan vientiä", Lehtinen sanoo.Kaikkiin asetuksiin on laadittu perustelumuistio. Olemassa olevissa rakennuksissa voidaan pääsääntöisesti soveltaa rakentamisen aikana voimassa olleita määräyksiä.Asetukset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa Finlex-palvelussa. Rakentamismääräyskokoelma on jatkossa ministeriön sähköinen julkaisu, joka tarjoaa kootusti maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asetukset ja niihin liittyvät suositukset koskien rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta.1.1.2018 voimaan tulevat asetukset päivitetään ympäristöministeriön verkkosivuilla julkaistavaan rakentamismääräyskokoelmaan 2.1. mennessä:ym.fi/rakentamismaarayksetListaus vuoden 2018 alusta voimaan tulevista ympäristöministeriön säädöksistäYmpäristöministeriön ohjeita

Ostajan on suoritettava asunnon kauppahinta hallinnan- ja osakekirjan luovutushetkellä. Mikäli kauppahinnasta suoritetaan ennakkoa, erien määrät eivät saa olla epäsuhteessa myyjän suorituksen arvoon. Vähintään 10 % kauppahinnasta saa erääntyä vasta sitten, kun hallinta on luovutettu ostajalle ja ostajalla on ollut mahdollisuus tarkistaa asunnon kunto. Vähintään kaksi prosenttia kauppahinnasta tulee tallettaa pankkiin myyjän lukuun ja myyjä saa nostaa talletetun summan korkoineen aikaisintaan kuukauden kuluttua asunnon hallinnan luovutuksesta ostajalle.Jos kyse ei ole asuntokauppalain mukaisesta asuntoyhteisöstä, johon sovelletaan 2 luvun säännöksiä taloussuunnitelmasta, voidaan tietyin edellytyksin sopia hinnankorotusehdosta myytäessä asunto rakentamisvaiheessa. Mikäli hinnankorotusehdosta on osapuolten välillä sovittu, on korotus pätevä, jos se perustuu1. sellaiseen lain muutoksesta, viranomaisen päätöksestä tai rakennustyötä kohdanneesta ennalta-arvaamattomasta ja ylivoimaisesta esteestä johtuvasta rakennuskustannusten nousuun, jonka perusteella myyjä on rakentamista koskevan sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan korotetun hinnan.2. sellaiseen laissa sallittuun rahanarvon muutoksen huomioon ottamiseen, jonka perusteella myyjä on rakentamista koskevan sopimuksen ehtojen mukaan velvollinen maksamaan korotetun hinnan; taikka 3. sellaiseen lain muutoksesta tai viranomaisten päätöksestä johtuvaan muuhun kustannusten lisäykseen, jota myyjän ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.Hinnankorotuksesta on viipymättä ilmoitettava ostajalle.Jos ostaja peruuttaa kaupan ennen asunnon hallinnan luovutusta, myyjä on oikeutettu korvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta. Myyjällä on oikeus korvaukseen asunnon uudelleen myymisen aiheuttamista kuluista sekä sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä aiheutuneista kuluista, joista hän ei voi hyötyä muulla tavoin. Muusta vahingosta on myyjällä oikeus saada korvaus, joka on kohtuullinen ottaen huomioon sovittu hinta, sopimuksen purkamisen ajankohta ja muut seikat.Myyjällä ei kuitenkaan ole oikeutta korvaukseen, mikäli ostajan viivästys tai kaupan peruuttaminen johtuu lain säännöksestä, yleisen maksuliikenteen tai liikenteen keskeytyksestä tai ostajasta riippumattomasta esteestä. Osapuolet voivat keskenään pätevästi sopia vakioperusteen mukaan määräytyvästä kohtuullisesta korvauksesta.Jos kauppa peruutetaan, on myyjän palautettava kauppahinta. Kaupan peruuntuessa on myyjän lisäksi maksettava palautettavalle kauppahinnalle korko siitä lukien, kun hän vastaanotti kauppahinnan.Mikäli asunnon kunto on ostajan hallinta-aikana huonontunut tavanomaista kulumista enemmän ja tämä johtuu ostajan huolimattomuudesta, ei kauppaa pureta ellei ostaja korvaa myyjälle asunnon arvon alentumista.Suoritettavaa vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton. Tässä arvioinnissa kiinnitetään mm. huomiota siihen mikä oli sopimusrikkomuksen syy, vastapuolen mahdollinen myötävaikutus vahinkoon, sopijapuolten varallisuusolot, asunnon kauppahinta sekä vahingon aiheuttaneen osapuolen mahdollisuudet ennakoida ja ehkäistä vahingon syntyminen.Asuntokauppalain 4 luvun säännöksiin perustuva kanne, joka koskee1. rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetyn materiaalin tai muun rakennuksen ainesosan virheestä aiheutuvaa asuntoon tai pääsiassa yksityisessä käytössä olevaan asuinirtaimistoon kohdistuvaa esinevahinkoa tai 2. asunnon tarpeistoon kuuluvan laitteen virheestä aiheutuvaa laitteeseen välittömässä käyttöyhteydessä olevaan omaisuuteen kohdistuvaa esinevahinkoa.on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon vahingon ilmenemisestä ja korvausvelvollisuudesta. Kanne on kuitenkin nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun korvausvelvollinen laski vahingon aiheuttaneen materiaalin, ainesosan tai laitteen liikkeelle.