6. Maaperän tutkiminen ja perustamistavan valinta
Tontin rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti. Se on syytä tehdä tonttia ostettaessa ja viimeistään talon suunnittelun yhteydessä päätettäessä rakennuksen sijoittamisesta tontille.
Perustamistavan valinta riippuu pohjasuhteista; onko maaperä kantava vai pehmeä, millä tasolla on pohjaveden pinta ja mikä on maaperän radon pitoisuus. Pohjasuhteiden selvittämiseksi on rakennuspaikalla useimmiten suoritettava pohjatutkimus, mikä kannattaa käynnistää yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kunnan rakennusvirastossa saattaa olla valmiita maaperäkarttoja, joista ilmenee tietoja alueen maaperästä. On hyvä tutustua myös lähistöllä sijaitsevien muiden rakennusten perustamistapaan ja niistä saatuihin kokemuksiin muilta rakentajilta.
Maaperätutkimuksen perusteella rakennesuunnittelija valitsee perustamistavan ja määrittää tarvittavan anturaleveyden ja raudoitukset. Heikosti kantavilla maapohjilla joudutaan käyttämään joko massanvaihtoja, kevennystäytteitä tai paalutusta.
Pohjatutkimus tehdään yleensä aina kun rakennuspohjassa on hienorakeisia maalajeja, rakennuspaikan maaperän olosuhteet vaihtelevat tai rakennus sijaitsee rinteessä. Jos pohjaolosuhteet ovat vaikeat esimerkiksi mahdollisten painumien takia, joudutaan selvittämään myös pehmeiden kerrosten kokoonpuristuvuusominaisuudet.
Pohjatutkimuksia tekevät asiaan erikoistuneet insinööritoimistot. Tutkimuksessa kairataan maaperään useampia reikiä kantavaan maakerrokseen asti. Tutkimuksilla selvitetään: millä tasolla on pohjavesi, kuinka syvällä kantava maa, onko maaperä savea, silttiä, moreenia vai kalliota.
Pohjatutkimuksella selvitetään maaperän kantavuus ja perustamisolosuhteet perustamistavan valitsemiseksi ja perustuksien mitoittamiseksi ja laaditaan perustamistapalausunto, jota rakennesuunnittelija käyttää valitessaan sopivaa perustamistapaa, tarvitaanko tontilla paaluttamista tai voitaisiinko käyttää kevennysperustusta.
Montun kaivaminen ilman pohjatutkimusta on aina riski, sillä sen teko vaikuttaa ympäristön pohjavesiolosuhteisiin. Vaikutukset kannattaa selvittää etukäteen. Maaperän tutkimisella valitaan juuri ko. tontille parhaiten soveltuva Soklex-perustusratkaisu.
Soklex-perustusvalumuotin avulla valetaan sekä antura ja sokkeli samanaikaisesti. Valmismuotin vahvuuksia ovat mm. hyvä lämmöneristyskyky, nopea asennettavuus sekä kohdekohtainen rakenteen muunneltavuus. Muottia voidaan käyttää kaikkina vuodenaikoina, koska muotin runkomateriaali on myös lattia- ja routaeristeenä käytettävää EPS-solumuovia. Soklex soveltuu kaikille perustamistavoille.
Perustamistavan valinta
Hyvin kantavalla maapohjalla yleisin perustusratkaisu on maanvarainen laatta; antura ja sokkeli valetaan samanaikaisesti käyttäen Soklex- perustusvalumuotteja ja laatta valetaan erikseen.
Reunavahvistettua laattaa käytetään, kun maapohjana on heikosti kantava hienorakeinen maalaji tai rakennus perustetaan esim. täyttömaan varaan. Keveät rakennukset kuten ulkovarastot ja autotallit sekä terassit saadaan perustettua helposti ja taloudellisesti reunavahvistetulle laatalle.
Tuulettuvaa alapohjaa käytetään etenkin radonherkillä alueilla ja paaluperustusten yhteydessä. Rakennesuunnittelussa on erityisesti otettava huomioon riittävä tuuletus ja kosteudenpoisto. Tuulettuvissa alapohjissa käytetään yleensä 1200 mm korkeaa Soklexmuottia, jotta saadaan tehtyä riittävän korkea ryömintätila.
Paaluperustusta käytetään silloin, kun maaperän kantavuus ei riitä kantamaan rakennuksesta aiheutuvia kuormia. Paaluperustuksessa kuormat välitetään jalustapalkkien tai paaluanturoiden kautta paaluille, jotka välittävät kuorman maaperään. Soklex - järjestelmällä paaluperustus tehdään anturalaatikoita ja/tai paaluanturoita ja perustusvalumuotteja käyttäen.
Soklex -pilarimuoteilla valetut peruspilarit soveltuvat käytettäväksi kellarittomissa rakennuksissa kuten lomaasunnoissa. Myös omakotitalon kuistin ja terassin pilarit on helpointa valaa Soklex-pilarianturamuoteilla.