Näin onnistuu vesikiertoisen lattialämmityksen asennuksessa

Nykyään talojen eristys on niin hyvä, että lämmityksen tehontarve on vain n. 30–50 W/m². Lattian pintalämpötila 23–25 ˚C riittää yleensä kattamaan huoneen lämmöntarpeen.

Erilaiset lattiarakenteet ja -päällysteet johtavat lämpöä eri tavoin. Betonilattia johtaa lämpöä hyvin ja lämpö myös leviää tehokkaasti. Parketilla tai lastulevyllä päällystetty puurakenteinen lattia taas johtaa lämpöä huonommin kuin betonilattia. Puulattioissa on sen vuoksi käytettävä alumiinisia lämmönluovutuslevyjä, joiden avulla lämpö saadaan jakautumaan tasaisesti koko lattian pinta-alalle.
Lämmönjohtavuus heikkenee, jos lattiarakenteeseen jää ilmarakoja, putken ja pintamateriaalin välissä on eristeitä tai lattiapinnat peitetään paksuilla matoilla.

Lattialämmityksessä putkistot sijoitetaan rakenteiden sisään. Tästä syystä putkistolle asetetaan erittäin suuret pitkäaikaiskestovaatimukset. Niiden asennuksen on oltava helppoa ja niiden on myös kestettävä vaihtelevia olosuhteita. Esimerkiksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän kaikki liitokset tehdään jakotukilla lattiapinnan yläpuolella. Saumaton kokonaisuus merkitsee, että järjestelmä on varma ja luotettava.

Putket asennetaan lattiaan suunnitelman mukaan. Putken asennusväli betonilattioissa tulisi olla 100-200 mm.

• 12 mm putkille: Asennusväli voi olla tiheämpi, esimerkiksi 100-150 mm.
• 17-20 mm putkille: Asennusväli voi olla hieman suurempi, esimerkiksi 150-200 mm

Putket tulisi kiinnittää raudoitusverkkoon tai putkipidikelistoihin, mutta ei suoraan eristeeseen. Kiinnitys eristeeseen voi aiheuttaa putkien liikkumista ja lämmitystehon heikkenemistä. Päälle valettavan betonikerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 40 mm putken yläpinnasta, jotta varmistetaan riittävä lämmönjohtavuus ja putkien suojaus

Puurakenteessa putkikoko on yleensä 17 tai 20 mm. Toimivassa ja helposti toteutettavassa rakenteessa lattiavasojen välit villoitetaan ja niiden päälle asennetaan harvalaudoitus esimerkiksi 22x100 mm k-k 150 mm. Harvalaudoituksen päälle asennetaan lämmönluovutuslevyt ja lattialämmitysputki. Putkien päälle asennetaan mahdollinen höyrysulku lattiavalmistajan ohjeiden mukaan, 22 mm lattialastulevy tai 2 x kipsilevy (esim. 2 x 13EK tai 13EK + 15 kipsilevy) ja pintamateriaali.

Edullisin mutta työläin tapa asentaa vesikiertoinen lattialämmitys vanhaan betonilattiaan on roilottaa timanttiporalla urat lattialämmitysputkille. Putkeksi valitaan esimerkiksi 17 tai 20 mm. Roilotusmenetelmä on hyväksyttävä, mutta putkien asennus vanhan betonilattian päälle on suositeltavampi menetelmä, koska se on vähemmän työläs ja aiheuttaa vähemmän riskejä rakenteelle.

Vesikiertoinen lattialämmityksen voi siis asentaa myös vanhan betonilattian päälle. Vanhaan lattiaan voidaan esimerkiksi kiinnittää putkipidikelistat, joihin 12 mm lattialämmitysputket kiinnitetään. Päälle tulevan valun paksuuden on tällöin oltava vähintään 15 mm putken yläpinnasta mitattuna. Minitec-rakenteella, jossa on 10 mm putki, voidaan päästä minimissään jopa vain 15 mm pinnan kokonaiskorotukseen.

Kuiviin tiloihin, joihin ei tule keraamista pintaa, lattialämmityksen voi toteuttaa lattialämmityslevyillä. Vanhan tasaisen lattian päälle asennetaan levyt, joissa on valmiina sekä eriste että lämmönluovutuslevyt. 12 mm lattialämmitysputki asennetaan valmiisiin uriin. Yli 14 mm paksuisen laminaatin voi asentaa suoraan rakenteen päälle poikkisuuntaan putkiin nähden. Alle 14 mm laminaatti, parketti tai muovimatto tarvitsee alleen tasaisen ja kantavan alustan. Putkien päälle asennetaan esimerkiksi 13 mm kipsilevy.

Lattialämmityslevyjen paksuus tulisi olla 20-30 mm. Paksummat levyt voivat aiheuttaa ongelmia lattian rakenteessa ja lämmön jakautumisessa.

Huom! Saneerausratkaisun toteutuksesta kannattaa keskustella rakennesuunnittelijan kanssa. Esimerkiksi ennestään kylmien kellaritilojen eristys pitää toteuttaa niin, ettei kosteusvaurioita synny.

Vesikiertoisilla pattereilla varustettuun taloon voidaan asentaa osittainen vesikiertoinen lattialämmitys.

Lattialämmityspiiriin lisätään pumppuryhmä, joka laskee pat­te­riverkostossa kiertävän veden lämpötilan ja virtausominaisuudet lattialämmitykselle sopivaksi ja kierrättää vettä lattiaputkistossa.

Lattialämmityksen säätöjärjestelmä kontrolloi lämmitysveden virtausta putkistossa. Rakennuksen eri tiloihin sijoitetaan huonetermostaatit, joihin asetetaan toivottu huonelämpötila. Huonetermostaatti mittaa reaaliaikaista lämpötilaa ja lähettää siitä tiedon järjestelmän keskusyksikölle.

Jos mitattu lämpötila on alhaisempi kuin toivottu, jakotukin toimilaite avautuu ja lämpöä siirtyy lisää kyseisen tilan putkipiiriin. Piiri sulkeutuu, kun haluttu huonelämpötila saavutetaan.

Säätöjärjestelmiä on saatavana sekä langallisena että langattomana. Langattoman huonetermostaatin paikan voi valita itse eikä johdotuksesta aiheudu kuluja. Säätöjärjestelmiä ja termostaatteja on eritasoisia ja niiden älykkyys määrittää lämmönjakojärjestelmän toimintojen monipuolisuuden. Hyvällä säätöjärjestelmällä, jossa vasteajat ovat nopeita, saavutetaan merkittäviä energiansäästöjä.

Lattialämmityksen säätöjärjestelmät ovat kehittyneet huikeasti viime vuosina ja ohjauksen vaihto on helppoa! Kun päivität lattialämmityksen ohjauksen nykytasoa vastaavaksi, saat älykkyyttä säätämiseen ja lisätoimintoja järjestelmän käyttöön.